Suomi onnistui maksimoimaan MM-kisajoukkueen koon uudella ranking-järjestelmällä - Lue vertailu vanhaan rankingiin

Jutussa käytetyt tilastot on tuottanut Tilastopaja.

Yleisurheilun MM-kisat Yhdysvaltain Eugenessä alkavat Suomen aikaa perjantai-iltana. Kisoissa nähdään 2000-luvulla poikkeuksellisen suuri suomalaisjoukkue, sillä mukana on peräti 36 kotimaista urheilijaa. Uuden vuosituhannen aikana näin suuri joukkue on nähty ainoastaan Helsingin kotikisoissa vuonna 2005, jolloin isäntämaa sai asettaa urheilijoita keveämmin kriteerein.

Kivenkovista kisarajoista johtuen suurin osa Suomen joukkueesta lunasti paikkansa kisoihin rankingin kautta. Viime vuoden Tokion olympialaisissa ensimmäistä kertaa käytössä ollut ranking ei perustu vain yhteen tulokseen, vaan rankingiin lasketaan viiden (joissakin lajeissa kolmen tai kahden) eniten pisteitä tuoneen kilpailun keskiarvo.

Tulospisteiden lisäksi rankingissa huomioidaan myös sijoituspisteet. Kilpailut on jaettu niiden tason mukaan eri kategorioihin, jonka pohjalta urheilijat saavat tulospisteiden päälle “lisäpisteitä” sen mukaan, monenneksi he ovat kisassa sijoittuneet. Mitä korkeamman kategorian kilpailu, sitä suurempia sijapisteet ovat ja sitä useampi urheilija niitä saa.



Tämä on tarkoittanut sitä, että urheilijoiden on pitänyt arvioida tarkkaan, mihin kilpailuihin he osallistuvat. Oma ennätystulos alimman, eli F-kategorian kisassa, on voinut olla MM-kisapaikan kannalta paljon vähemmän arvokas kuin perustulos ja hyvä sijoitus korkeamman kategorian kilpailussa. Sijoituspisteiden merkitys uudessa rankingissa on erittäin suuri.

Yhdeksi syyksi Suomen kisajoukkueelle onkin arvioita sitä, että suomalaiset olisivat onnistuneet hyödyntämään uutta rankingia maksimaalisella tavalla kiertämällä paljon korkeamman tason kisoja, joista saa parempia sijoituspisteitä. Siksi onkin mielenkiintoista vertailla, millainen Suomen kisajoukkue olisi ollut, jos Eugenessa olisi edelleen ollut käytössä vuosina 2015-2019 käytetty järjestelmä, jossa rankingiin huomioitiin ainoastaan jokaisen urheilijan yksittäinen paras tulos.

Uuden rankingin voittajia ja häviäjiä

Uudistettu rankingjärjestelmä suosi erityisesti suomalaisia naisjuoksijoita. Kauden komeetat 800 metrin juoksija Eveliina Määttänen ja 1500 metrin menijä Nathalie Blomqvist sekä esteiltä sileille ratamatkoille siirtynyt Camilla Richardsson saivat kisapaikan Eugeneen juuri keskiarvoon perustuvan rankingin kautta, sillä vanhalla systeemillä he kaikki olisivat jääneet kisojen ulkopuolelle.

Määttänen olisi jäänyt rankingissa harmittavan lähelle MM-kisalippua, sillä kisapaikkaan olisi oikeuttanut vain noin vajaat puoli sekuntia nopeampi aika. Blomqvistin ja Richardssonin osalta MM-kisat olisivat jääneet varsin kaukaiseksi haaveeksi, sillä Blomqvistilta se olisi vaatinut nelisen sekuntia parempaa noteerausta ja Richardssonilta lähes 10 sekunnin parannusta.

Suurin voittaja uudessa rankingissa oli aitajuoksija Kristiina Halonen. Tämän kauden aikana ennätyksiään takonut Halonen sai paljon hyviä sijoituspisteitä kovemman kategorian kisoista ja pääsi viimeisten joukossa mukaan MM-kisoihin. Erityisen tärkeäitä hänelle olivat Paavo Nurmi Gamesista saadut A-kategorian sijoituspisteet.

Vanhalla järjestelmällä Halonen ei olisi voinut edes haaveilla MM-kisoista. Kisoihin vaadittu aika olisi ollut noin sekunnin hänen ennätystään parempi, eikä hän itse asiassa olisi ollut edes toiseksi paras suomalainen, sillä Nea Mattila olisi ollut rankingissa hänen edellään viime kauden tuloksella 56,72.



Naisten korkeushypyn historiallinen kolmen naisen edustus perustuu myös uudistettuun rankingjärjestelmään. Vanhalla systeemillä Ella Junnila olisi matkustanut Eugeneen yksinään, sillä Heta Tuurilta ja Sini Lällältä olisi vaadittu kaksi senttiä kovempi tulos MM-matkaan.

Miesten puolella eniten rankingista hyötyi pituushyppääjä Kristian Pulli, joka sai viime kesänä todella kovat rankingpisteet Tokion olympialaisista, kun hän selviytyi pituuden loppukilpailuun. Vanhalla järjestelmällä hänen paras tuloksensa 800 olisi ollut varsin kaukana kisalipusta, sillä häneltä olisi vaadittu kisapaikkaan noin kymmenen senttiä parempi tilastotulos.

Moukarinheitossa Suomen viisihenkinen joukkue olisi kokenut suuria mullistuksia. Naisten puolella Suomelta olisi lähtenyt edelleen täysi kolmen naisen joukkue, mutta rajan rikkoneet Krista Tervo ja Silja Kosonen olisivat saaneet Suvi Koskisen sijaan seurakseen Yhdysvaltain yliopistomestaruuskisoissa ennätyksensä 71,02 heittäneen Sara Killisen, joka onkin yksi uuden rankingin suurimpia häviäjiä.

Miesten puolella kisoihin yltäneet Tuomas Seppänen ja Aaron Kangas olisivat jääneet kokonaan ilman kisapaikkaa. Sen sijaan tällä kertaa ulos jäänyt Henri Liipola olisi todennäköisesti päässyt mukaan kisoihin. Hän olisi ollut rankingissa sijalla 33, mutta edellä olevista ainakin sodan runteleman Ukrainan Mihailo Havriljuk olisi todennäköisesti jäänyt valitsematta kisoihin.

Kisoista vanhalla järjestelmällä olisivat jääneet ulos myös keihäänheittäjä Sanne Erkkola, seiväshyppääjät Saga Andersson ja Tommi Holttinen, 200 metrin juoksija Anniina Kortetmaa sekä 20 km kävelijä Enni Nurmi.

Sen sijaan aitajuoksijat Reetta Hurske ja Elmo Lakka, seiväshyppääjät Elina Lampela ja Mikko Paavola, keihäänheittäjät Lassi Etelätalo ja Toni Keränen, kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä, kiekonheittäjä Salla Sipponen, maratoonari Alisa Vainio sekä kävelijät Aleksi Ojala, Aku Partanen, Elisa Neuvonen ja Tiia Kuikka olisivat lunastaneet kisamatkansa myös vanhalla järjestelmällä.



Vanha ranking olisi saattanut vaikuttaa myös seitsenottelija Maria Huntingtonin kisamatkaan. Loukkaantumismurheista kärsinyt Huntington olisi saanut kisapaikan myös uudella rankingilla, mutta jättäytyi pois keskeytykseen päättyneen Oulun ottelun jälkeen. Vanhalla järjestelmällä Huntingtonin ei olisi kuitenkaan tarvinnut lähteä kokeilemaan kuntoaan Oulussa, vaan hän olisi voinut levollisin mielin valmistautua kohti MM-kisoja.

Vanhalla rankingilla Suomen kisajoukkue olisi ollut noin 23-24 urheilijaa Huntingtonin tilanteesta riippuen, eli yli kymmenen urheilijaa pienempi kuin uudella järjestelmällä. Toisin sanoen Suomi pystyi hyödyntämään uutta rankingia erinomaisesti. Tosin myös vanha ranking olisi tuonut aiempiin 2000-luvun kisoihin verrattuna erittäin suuren joukkueen.

Suomen teoreettinen kisajoukkue vanhalla rankingjärjestelmällä

MM-kisoihin selviytyneet urheilijat, jotka eivät olisi päässeet kisoihin vanhalla rankingjärjestelmällä