Kuulalegenda Mika Halvarin akillesjänne katkesi ensimmäisen kerran tasan 30 vuotta sitten.
Kuulantyönnön maailman eliittin sisäratojen MM-kullallaan ja ulkoratojen MM-hopeallaan kaudella 1995 noussut
Mika Halvari koki kovia päivälleen 30 vuotta sitten.
Lempinimellä Kemin Keiju tunnettu Halvari oli tekemässä työntöharjoitustaan Kemin Junkohallissa tiistaina 27. helmikuuta 1996 noin klo 16.
Harjoitusta 20 metrin päästä seurannut valmentaja
Janne Palokangas kertoi iltapäivän dramaattisista tapahtumista Iltalehdessä:
- Kaikki olosuhteet olivat niinkuin aina ennenkin. Mika verrytteli tunnollisesti ja työnsi ensin pari 19-metristä ja siirtyi sitten 20-metrisiin. Hänellä oli vielä kahdet verryttelypaidat yllään, kun hän lähti ehkä yhdeksänteen työntöönsä.
- Se oli aivan normaali koulutyöntö, tehoa alle 50 prosenttia. Paino oli vasemmalla jalalla ja Mika oli nojavaiheessa kasvot työntösuuntaan, kun kumahti. Se ei ollut napsahdus eikä pamaus, lähinnä kumaus. Kuulin sen aivan selvästi.
Halvari itse tajusi nopeasti, että kyse on vakavasta loukkaantumisesta.
- Oikein pamahti. Luulin ensin, että minulta meni vyö poikki, mutta tajusin heti, että jalassa se vika on. Sanoin Jannelle, että soita ambulanssi. Ei siinä tarvinnut kovin kummoinen lääkäri olla, että pystyi diagnoosin tekemään.
- Kaikki paineet lähtivät kertaheitolla pois. Henkisesti minua ei pystytä lannistamaan.
Halvari oli soittanut myös managerilleen
Esa Paasoselle ja oli pyytänyt tätä järjestämään parhaan mahdollisen hoidon mahdollisimman nopeasti.
Jo samana iltana Helsinkiin
Työntäjä siirtyi Junkohallista Länsi-Pohjan keskussairaalan kautta kotiinsa kainalosauvojen avulla.
Hänet lennätettiin jo samana iltana klo 18.30 lähteneellä koneella Kemistä Helsingin Diakonissalaitokselle.
Halvarin vasemman jalan katkenneen akillesjänteen leikkasi kokenut ortopedi
Ilkka Tulikoura seuraavana päivänä eli 28. helmikuuta.
Leikkaus kesti kesti kolme tuntia, ja kolme tuntia meni myös työntäjän virkoamiseen nukutuksesta operaation jälkeen.
Vuoteen vierellä työntäjän heräämistä odotti Paasonen, jolta Halvari kysyi heti virkoamisensa jälkeen leikkauksen onnistumisesta.
Tulikoura ei ollut aiemmin urallaan leikannut kuulantyöntäjän katkennutta akillesjännettä.
Hänen mukaansa "Kemin Keijun" rotevuus ja voimakkuus saattoivat edesauttaa vamman syntymistä. Lisäksi Halvarin käyttämä pyörähdystyyli kohdistaa jalkaan kiertovääntörasitteen, joka on ollut akillesjänteelle haastava. Kemin Junkohallissa oli ollut tapahtumahetkellä myös varsin viileää ja vetoista.
Halvari oli loukannut jalkansa pari viikkoa aiemmin Tampereen Pirkkahallissa käymässään kilpailussa ja aristellut pakaraansa myös Borlängen maaottelussa edellisellä viikolla. Tulikouran mukaan pakaravamma oli saattanut sekoittaa työntäjän luonnolliset liikeradat kohtalokkaalla tavalla.
TV1:n Urheiluruudussa toimittaja
Bror-Erik Wallenius tiedusteli lisäksi Tulikouralta, että onko mahdollisella kasvuhormonin käytöllä ollut vaikutusta työntäjän akillesjänteen katkeamiseen. Tämän ortopedilegenda kielsi ehdottomasti.
Tulikoura lupasi tuoreeltaan, että Halvari voi työntää kuulaa tulevana kesänä. Huippuiskuun toipumisesta jo heinäkuussa häämöttäviin Atlantan olympialaisiin mennessä hän ei kuitenkaan antanut takeita.
Suomen yleisurheilun johtoporras harmitteli supertähtensä epäonnea.
- Ohhoh. Tämä on aikamoinen isku Suomen urheilulle, totesi SUL:n valmennusjohtaja
Into Turvanen.
- Voi perhanan perhana. Tämähän se tästä vielä puuttuikin, manasi puolestaan Urheiluliiton puheenjohtaja Ilkka Kanerva.
Tukholmassa reilu viikko onnettomuuden jälkeen käydyssä sisäratojen EM-finaalissa vei miesten kuulan mestaruuden Italian Paolo Dal Soglio tuloksella 20,50. Tämä olisi ollut Halvarin loukkaantumista edeltäneellä kunnolla helposti työnnettävissä.
Sponsorit eivät jättäneet kemiläistä vakavan onnettomuuden hetkellä. Työntäjän kansansuosiosta kertoi se, että lauantaina 3. maaliskuuta ilmestyneessä Ilta-Sanomissa kaksi isoa kuulajätin yhteistyökumppania - Tele ja Oolannin - julkaisivat molemmat sivun kokoiset mainokset, joissa yhtiöt uhkuivat tukeaan mannekiinilleen.
Paluu kentille
Halvarin vasen jalka oli kipsissä kahden viikon ajan, minkä jälkeen siihen asennettiin kävelylasta. Ylävartalon ja terveen jalan voimia hän pääsi treenaamaan jo muutama päivä leikkauksen jälkeen.
Kuntoutuksen aikana kuulajätti lensi kerran viikossa Kemistä Meilahteen, missä tohtoriväitöskirjaansa tehnyt lääkäri tutki seurasi leikatun akillesjänteen kehittymistä.
Halvari sai Tulikouralta luvan aloittaa työntöharjoittelun kesäkuun puolivälissä. Jo ennen työntökiellon päättymistä hän oli kerran käynyt kokeilemassa pukkaamista Kemin urheilukentällä.
Halvari palasi kilpailuihin 14. heinäkuuta 1996 Lappeenrannan Eliittikisoissa. Kuula lensi 19,82 ja olympiamatka toteutui.
Aikaeroon Suomen ja Yhdysvaltain välillä kuulajätti totutteli jo etukäteen valoisassa Kemissä, missä viimeistelyharjoitukset päättyivät vasta keskiyöllä.
Atlantan lentokentällä koettiin huvittava sattumus, kun turvatarkastuksessa portti alkoi hälyyttää. Häiriön aiheuttajaksi paljastui Halvarin ja hänen hyvän ystävänsä Seppo Rädyn mukanaan salakuljettamat kaksi lavallista sponsoriolutta.
Olympiakarsinnassa Halvari pukkasi vaatimattomat lukemat 19,37, jolla jäätiin niukasti finaalin ulkopuolelle.
Olympiafinaalissa kullan voitti
Randy Barnes tuloksella 21,62, joka olisi ollut jopa terveelle Halvarille haastava pala.
Hopea ja pronssi vietiin sen sijaan kemiläisen perustuloksilla, kun
John Godina pukkasi toiseksi lukemilla 20,79 ja Aleksandr Bagats kolmanneksi 20,75 kantaneella kaarella.
Muutama viikko onnettoman olympiakarsinnan jälkeen Halvari oli jo päässyt hyvään vireeseen, kun kuula lensi Eliittikilpailuissa Lahdessa 20,42 ja Tampereella 20,27. Lahden kisan verryttelyssä kemiläinen oli pukannut omien sanojensa mukaan peräti 21,5 metriä.
Uransa pisimmän kaaren 22,09 Halvari pukkasi neljä vuotta myöhemmin Tampereen Pirkkahallissa helmikuussa 2000. Tulos on edelleen voimassa oleva Suomen ennätys
Sydneyn olympialaiset jäivät kuitenkin haaveeksi, kun elokuussa Lappeenrannan Eliittikisoissa akillesjänne katkesi jälleen verryttelytyönnössä. Massiivinen työntäjä kuljetettiin lava-autolla pois kentältä.
Urheilu-uransa Mika Halvari lopetti kesällä 2004 jäätyään rannalla Ateenan olympialaisissa. Tämän jälkeen hän on keskittynyt työuraansa Tornion sataman tullissa, jossa oli aloittanut työskentelyn jo vuonna 1994.
