Senttipeliä ja kirpaisevia pudotuksia – Näin Suomi on suoriutunut EM-halleissa 2000-luvulla

Suomen 30 mitalin kokonaissaalis Euroopan sisäratojen mestaruuskilpailuista on vaihtunut lähes 20 vuoden mitalittomaksi ajanjaksoksi. Edellinen ja myös tämän vuosituhannen ainut mitali on Timo Aaltosen kuulakulta vuoden 2000 Gentin kisoista.

Lähelle mitalia päästiin kuulantyönnössä myös muissa 2000-luvun kisoissa. Ville Tiisanoja sijoittui Wienin kisoissa 2002 viidenneksi jääden vain 11 sentin päähän pronssista. Madridissa 2005 hän oli peräti neljäs, mutta ero mitaliin oli selvästi suurempi.

Robert Häggblom ylsi niin ikään neljänneksi vielä Birminghamin kisoissa vuonna 2007, ja Conny Karlsson sijoittui samassa kilpailussa kuudenneksi.

Sentit ja sadasosat eivät ole kääntyneet suomalaisten eduksi

Pienimmillä marginaaleilla mitalisijojen ulkopuolelle on jääty pääosin tällä vuosikymmenellä. Minna Nikkasen pronssimitali jäi Belgradissa yhdestä pudotuksesta kiinni kaksi vuotta sitten. Tuolloin jaetulle kuudennelle sijalle yltänyt Nikkanen oli peräti neljäs, myös jaettu sijoitus, jo Pariisissa 2011. Nainen hyppäsi Ranskassa silloisen Suomen ennätyksen 460 ja paranteli ennätyslukemia jo karsinnassa kolmesti.

Historian kolmas suomalaisnaisen tuoma hallimitali oli lähellä myös Prahan kisoissa 2015. Tuolloin Nooralotta Neziri kiihdytti 60 metrin aidoissa kuudenneksi SE-ajalla 7,97 jääden vain neljän sadasosan päähän pronssista. Niin ikään Suomen ennätyksen juossut Sandra Eriksson jäi puolestaan 3000 metrillä mitalista reilut kaksi sekuntia.

Pituudessa sekä Tommi Evilä että Eero Haapala ovat jääneet kahden sentin päähän podiumista. Evilällä tämä tapahtui jo 2005. Haapala puolestaan koki saman kohtalon vuonna 2013 Göteborgissa, jossa Evilä puolestaan sijoittui kuudenneksi. Näiden lisäksi tamperelainen ylsi finaaliin myös Torinossa 2009 sijoittuen seitsemänneksi.

Kiistatta kovin välieriin päättynyt suomalaissuoritus nähtiin Göteborgin kisoissa kuusi vuotta sitten. Loukkaantumisten kanssa viime vuodet kamppaillut Ella Räsänen juoksi 400 metrin alkuerissä Suomen ennätyksen ja alle 20-vuotiaiden Euroopan halliennätyksen 52,37.

Naiset ovat ajaneet miesten ohi tällä vuosikymmenellä

Suomen joukkueen koko on vaihdellut 2000-luvulla kahdeksan ja 15 urheilijan välillä. Kiintoisa seikka on se, että vuosina 2007 ja 2009 saavutettiin yhteensä viisi pistesijaa joukkueen koon ollessa molempina vuosina 15. Kun taas kahdeksan urheilijan joukkue ylsi kolmeen pistesijaan vuonna 2015.

Tämän vuosituhannen kilpailuita tarkasteltaessa huomionarvoista on myös naisedustajien selvästi kasvanut määrä. Vuodesta 2013 lähtien Suomen joukkueessa on aina ollut enemmän naisia kuin miehiä. Näiden lisäksi naisenemmistö on ollut vain vuoden 1988 Budapestin kisoissa.

Sen sijaan miesedustajien määrä on ollut selvässä laskussa. Vielä Pariisissa 2011 joukkue koostui kymmenestä miehestä ja kahdesta naisesta. Kun taas toissa vuonna Belgradissa miehiä oli neljä ja naisia seitsemän. Vuonna 2015 Prahassa puolestaan kilpaili ainoastaan kaksi suomalaismiestä.

Belgradin lisäksi yli viisi suomalaisnaista on nähty myös Birminghamissa vuonna 2007. Tämän vuoden kisoissa Suomen joukkueessa kilpailee ennätykselliset kahdeksan naista.