Urho Kujanpää paransi ennätystään jo tammikuun puolessavälissä lukemiin 556, minkä lisäksi hänen tasonsa on vakiintumassa 550:n tuntumaan. Hyppääjän itsensä tavoitteet ovat kuitenkin vielä paljon korkeammalla.
Kujanpää,
Holttinen,
Wecksten ̶ nämä seiväsmiehet ovat hallinneet lajiaan Suomessa jo usean vuoden ajan, vaikka ovat vasta rapiat kaksikymppisiä. Tämä kolmikko on ollut myös aina äärimmäisen tasainen: He kaikki ylittivät viime vuonna 5.55. Lähimpänä EM-finaalipaikkaa Berliinissä oli Holttinen, joka karsiutui loppukilpailusta ensimmäisenä. Vuosina 2016 ja 2017 Wecksten veti pisimmän korren Kalevan kisoissa. Viime vuonna Weckstenin vallasta syöksi Kujanpää, jonka kunto myös kuluvana talvena on ollut kolmikosta parhain. Oma ennätys on parantunut sentillä lukemiin 5.56, eikä tamperelainen arastele unelmoida korkeammista luvuista.
̶ Täydellisiä kilpailuja ei tällä kaudella ole todellakaan vielä nähty. Olen tyytyväinen, että Ruotsissa 550 oli lähellä todella tahmealla fiiliksellä, se lupaa hyvää.
Glasgow’n Em-halliraja 565 on täyttä realismia.
Pajulahden talvikarnevaaleilla Kujanpää ylitti 545, ja jo tuolloin hän teki erinomaisia yrityksiä korkeudesta 556. Neljä päivää karnevaalien jälkeen 556 ylittyi Pirkkahallissa. Lauantaina Ruotsissa Kujanpää teki erinomaisia yrityksiä 550:stä, mutta aivan loppuun asti hypyt eivät jatkuneet, vaan alastulovaiheessa rima tuli hyppääjän mukana alas. Voidaan kuitenkin sanoa, että Kujanpää on onnistunut vakiinnuttamaan tasonsa 550:n kieppeille.
̶ Pajulahdessa maastalähtö ”vuoti”, enkä saanut tarpeeksi potkua seipäästä. Ruotsissa taasen juoksu ei kulkenut. Kaiken osuessa kohdalleen Glasgow’n ja
Dohan rajat (Dohan MM-raja 571) ovat täysin mahdollisia ylittää.
Ottelijasta seiväshyppääjäksi
Kujanpää on saavuttanut 16 SM-mitalia seiväshypystä, minkä lisäksi mitaleja löytyy muun muassa eri-ikäisten moniotteluista. Uransa hän aloittikin alun perin ottelijana, mutta erikoistuminen seiväshyppyyn oli sittemmin väistämätöntä. Vielä keväällä 2015 Kujanpää oli Monte Gordossa harjoitusleirillä kymmenotteluryhmässä. Tuon huhti-toukokuisen leirin jälkeen ainut ottelutulos häneltä on kuitenkin vuodelta 2016, jolloin hän nappasi vielä SM-hopeaa 19-vuotiaiden halliottelusta. Käytännössä harjoittelu oli jo seiväshyppyyn erikoistunutta.
̶ Seiväshypyssä on niin paljon muuttujia, että se kiehtoo lajina. Ja kun tulokset alkoivat kehittyä hurjasti suhteessa muihin ottelulajeihin, jäi moniottelu lopulta taka-alalle.
Esimerkiksi miesten 800 grammaista keihästä Kujanpää heitti jo 17-vuotiaana yli 61 metriä. Lahjakkuutta siihenkin suuntaan siis oli.
Teekkarin tavoitteena kansainväliset mitalit ja SE-lukemat
Raimo Eskolan ja isänsä
Hannu Kujanpään alaisuudessa treenaava 21-vuotias opiskelee urheilu-uransa ohella. Konetekniikan opinnot Tampereen yliopistossa työllistävät nuorta seiväsmiestä harjoittelun lisäksi.
̶ Bileissä en kuitenkaan käy, eli mikään kirjanmerkkiteekkari en ole. Opiskelijariennot häiritsevät pidemmän päälle treenaamista ja palautumista.
Kujanpää ei pelkää puhua tulevaisuuden tavoitteistaan niiden kunnianhimoisista luonteista huolimatta: arvokisamitalit ja Suomen ennätys siintävät nimittäin silmissä.
̶ Mikään kiire minulla ei kuitenkaan ole. Uskon tasaisen, vuosittaisen kehityksen tuovan tulosta.