Kolmiloikassa olympiahopean Melbournessa 1956 Islannille saavuttanut Vilhjálmur Einarsson on kuollut. Hän oli kuollessaan lauantaina 85-vuotias.
Vilhjálmur Einarssonin olympiahopea irtosi Brasilian
Adhemar Ferreira da Silvan takana tuloksella 16,26. Kyseessä oli Islannin historian ensimmäinen olympiamitali. Olympiamitalit ovat olleet saarivaltiolle myös myöhemmin harvinaista herkkua, sillä maalla on vain tällä hetkellä neljä olympiamitalia, joista yleisurheilusta on tullut myös
Vala Flosadottirin seiväspronssi vuodelta 2000.
Einarsson saavutti EM-kisoissa pronssin Tukholmassa 1958 ja oli Rooman olympialaisissa 1960 viides tuloksella 16,37. Rooman olympiavuonna hän hyppäsi kotimaassaan ennätyksensä 16,70, joka on yhä tänä päivänä voimassa oleva Islannin ennätys.
Työurallaan muun muassa rehtorina ja matematiikan opettajana toimineen Einarssonin pojasta
Einar Vilhjálmssonista tuli tasokas keihäänheittäjä, joka oli kuudes
Arto Härkösen voittamassa olympiafinaalissa 1984 ja yhdeksäs MM-finaalissa 1991, joka päättyi
Kimmo Kinnusen ja
Seppo Rädyn kaksoisvoittoon. Vilhjálmssonin voimassa oleva Islannin keihäsennätys on 86,80.
Vilhjálmur Einarsson ja Einar Vilhjálmsson ovat siis onnistuneet erittäin harvinaisessa tempussa, johon viime kesänä ylsivät Suomessa
Ringa Ropo ja
Ella Junnila: vanhempi ja jälkikasvu pitävät yhtä aikaa hallussaan kotimaansa kansallista yleisurheiluennätystä.
Lue myös: Vanhemman ja jälkikasvun yleisurheilun maan ennätykset