Ilmastonmuutos puhuttaa enemmän kuin koskaan. Urheilijoiden osalta ongelmana tuntuu olevan enemmistön välinpitämättömyys tai tietämättömyys aiheesta, vaikka vaikutuskeinoja olisi lähes rajattomasti.
Suomessa ei ole koskaan ollut näin vähän lunta tähän aikaan vuodesta liki 60-vuotisen mittaushistorian aikana. Esimerkiksi hiihtolajien maailmancupeja tänä viikonloppuna isännöineellä
Rukalla oltiin ensimmäistä kertaa täysin säilö- ja tykkilumen varassa kisojen 16-vuotisen historian aikana. Vaikka puhutaan yksittäisestä vuodesta, ovat nuo tiedot varsin karua kertomaa ilmastonmuutoksen etenemisestä.
Harva urheilija ottaa vieläkään kantaa aiheeseen, mutta
Martti Jylhä on piristävä poikkeus tähän. Maajoukkuehiihtäjä muun muassa kirjoitti lokakuussa
LinkedInissa siitä, kuinka ympäristöä kuormittava urheileminen antaa myös monia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Jylhä pureutui kirjoituksessaan muun muassa lentämiseen, jota urheilijoiden on vaikea välttää. On siis hyvä keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Esimerkiksi lihansyönnin lopettaminen on tutkitusti suurempi ympäristöteko kuin lentämisen vähentäminen.
Rahakkaisiin kilpailuihin lentäminen, joista Jylhä käyttää esimerkkinä Kiinan kisaa, antaa myös resursseja moniin muihin ekologisiin valintoihin.
Vaikka Jylhä ei ole maailmancup-kiertueen kirkkain tähti, on hänellä silti vaikutusvaltaa. Valitettavasti tämä kielii osin juuri siitä, kuinka harva urheilija ajaa ympäristön etua. Millaisia vaikutukset olisivatkaan, jos urheilijat lähtisivät sankoin joukoin puhumaan ilmastonmuutoksen torjumisesta ja näyttämään konkreettista esimerkkiä?
Urheilijat ovat aina olleet esikuvia, joita kuunnellaan. Ympäristöä kuluttavan elämäntapansa myötä etenkin talviurheilijoilla, joiden lajeja ilmastonmuutos uhkaa, olisi paljon annettavaa myös tälle saralle. Jatkuvasti pinnalla olevan aiheen käsittely toisi urheilijalle mitä todennäköisimmin myös uusia seuraajia ja yhteistyökumppaneita.
- Joona Klemi
-mini.jpg)
-mini.jpg)
-mini.jpg)
