Maastohiihdon Maailmancup jatkuu Theodore Wirth Parkissa, Minneapolisissa. USA:n, Suomen ja Saksan haastajat taitavat olla mahdottoman tehtävän edessä, kun Ruotsin ja Norjan suosikit lyövät monoa toisen eteen nopealla radalla.
Maastohiihdon maailmancup siirtyy viikonloppuna Canmoren upeista vuoristomaisemista Minneapolisin lumettomille puistoradoille, missä hiihdetään lauantaina naisten ja miesten sprintit.
Lumipulasta kärsivässä Minneapolisissa on jouduttu tekemään kovasti töitä, jotta edes radoilla on saatu pidettyä lunta. Viikonlopuksi on kuitenkin luvattu pakkasrajan lähelle meneviä lämpötiloja, joten helpolla radalla nähdään todennäköisesti todella vauhdikas sprinttikilpailu.
Selkeäpiirteisellä puistoradalla on vaikea nähdä syntyvän isoja yllätyksiä naisten puolella. Pieni yllätysmomentti suksen osalta voi olla olemassa, jos joku maa tyrii täysin suksensa likaisilla laduilla. Kovin todennäköistä tämä ei kuitenkaan ole.
Suosikit entistäkin vahvempia
Canmoressa nähtiin isoja yllätyksiä sprintissä, kun kovista hapenottajista muun muassa
Heidi Weng eteni välieriin ja
Kerttu Niskanen finaaliin. Samaa ei voi oikein millään skenaariolla odottaa tapahtuvaksi Minneapolisissa.
Varsinkin, kun mennään välikorkeuksista takaisin alemmaksi,
Kristine Stavås Skistad,
Linn Svahn,
Maja Dahlqvist ja
Jonna Sundling ovat ehdottomat ennakkosuosikit vapaan kilpailuun. Suosikkiosaston täydentää Ruotsin
Emma Ribom, joka palasi Canmoressa takaisin radoille pienen loukkaantumisen jälkeen.
Rata suosii nyt niin paljon nopeusominaisuuksia, että ilman haavereita maalisuoralla nähdään todennäköisesti tiukka taisto voitosta Skistadin ja Svähnin välillä. Kolmospaikassa on tiukimmin kiinni Dahlqvist, jonka ominaisuudet sopivat loistavasti tälle radalle.
Haastajaosasto taistelee sijoituksista kärjen takana
Kärki on niin kuumassa iskussa, että podium-taistoon on hankala nostaa realistisia ehdokkaita. Finaalipaikkaan on mahdollisuuksia kuitenkin useammalla naisella ja periaatteessa haaverin tai loistavan suksen avulla joku seuraavista ehdokkaista voi itsensä pallillekin lyödä.
Tiril Udnes Weng väläytteli Canmoren vapaan sprintissä ja häneltä voi odottaa kilpailujen myötä petrausta tekemiseen. Norjalaiselle sopii varmasti, kun korkealta laskeudutaan takaisin merenpinnan tasolle.
Kotiradallaan kilpailevalle
Jessie Digginsille rata sopinee myös kohtalaisen hyvin. Digginsin loppuveto harvoin riittää podiumille asti, mutta tasaiselle suorittajalle finaali-paikka on aina mahdollista.
Norjan
Drammenin maailmancupin katusprinttiä voisi jollain tapaa verrata Minneapolisin rataan. Drammenissa USA:n
Julia Kern ja Saksan
Laura Gimmler venyivät viime vuonna finaaliin - vaikkakin perinteisellä hiihtotavalla. Molemmille puistosprintti sopinee hyvin ja etenkin Gimmler oli vahvassa vireessä jo Canmoren (8:s ja 7:s) sekä Oberhofin (5:s) sprinteissä.
Suomalaisnaisille vapaa hiihtotapa ei sovi lainkaan yhtä hyvin kuin Canmoressa käyty perinteisen sprintti.
Jasmi Joensuun loppusuorataistoista puuttuu edelleen viimeinen vaihde, jotta suomalaissprintteri pystyisi kutittelemaan finaali-paikkaa nopeilla radoilla. Sijoitus 12 parhaan joukossa olisi kuitenkin hieno saavutus Suomelta.
Katso kohteet ja kertoimet