Diggins vai Sundling? Naisten kahdenkympin massalähdöstä Rukalla odotetaan kirinaisten taistoa

Hiihdon maailmancupin avausviikonloppu Rukalla päättyy sunnuntaina 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailuihin. Aiempien vuosien perusteella kisan loppuratkaisut tehdään viimeisten kilometrien aikana.

Rukan rataprofiilit eivät toistaiseksi yhteislähtökilpailuissa olleet kovinkaan suosiollisia kovan matkavauhdin hiihtäjille. Sen sijaan massalähdöissä palkintokorokkeella ovat tähän asti juhlineet ne urheilijat, joiden kropasta löytyy raakaa suorituskykyä viimeisillä kilometreillä sekä räjähtävää kirikykyä loppusuoralla.

20 kilometrin yhteislähtö on Rukalla ohjelmassa nyt kolmatta kertaa ja tähän asti molemmilla kerroilla voitto on ratkaistu vasta aivan kilpailun loppuhetkillä. Kaksi vuotta sitten Ruotsin Moa Ilar otti uransa ensimmäisen maailmancup-voiton kukistaen loppusuoralla USA:n Jessie Digginsin. Vuotta myöhemmin Diggins sai revanssin kepittämällä loppukahinoissa Ilarin maannaisen sprinttikuningatar Jonna Sundlingin.

Viimevuotinen kilpailu oli myös malliesimerkki siitä, kuinka vaikeaa Rukalla on tiputtaa kilpakumppanit matkan varrella. Ranskalaisen visiitin hiihtomaailman huipulle tehnyt Norjan Therese Johaug takoi jokaiseen ylämäkipätkään kuin viimeistä päivää, mutta ei kuitenkaan onnistunut karistamaan kirivoimaisia haastajiaan Digginsiä, Sundlingia ja Heidi Wengiä kannoiltaan.

Historiaan peilaten sunnuntain kisasta olisi siis jälleen odotettavissa kirivoimaisia urheilijoita suosiva kilpailu, jossa ratkaisut nähdään vasta aivan viime hetkillä. Pelkällä kirivoimalla Rukalla ei kuitenkaan pärjää, sillä loppukiri alkaa jo loppunousun alta. Dynamiittisen kovan loppusuoran wassberg-tekniikan lisäksi voittoon yltäminen vaatii myös kykyä eläimellisen kovaan loikkaan jyrkkääkin jyrkemmässä loppunousussa.

Suurimmat suosikit kilpailuun ovatkin lähtökohtaisesti jo kahden viime kauden aikana radalla kovaa tulosta niittäneet urheilijat, eli Diggins, Ilar, Sundling ja Weng. Heidän lisäkseen myös perjantain voittajalta Frida Karlssonilta pitäisi löytyä riittävästi suorituskykyä huippumenestykseen.

Sen sijaan viime kevään Trondheimin kisojen normaalimatkojen kaksinkertainen maailmanmestari Ebba Andersson ei luultavasti ole tässä kisaformaatissa vahvimmillaan. Hänen pitäisi olla ylivertaisen kovassa kunnossa, jotta hän pystyisi Rukan lyhyissä nousuissa tekemään riittävän eron kirivoimaisempiin haastajiinsa.

Anderssonin kanssa samaan kategoriaan kuuluvat myös Itävallan kokenut Teresa Stadlober sekä perjantaina ilahduttavan hyvin hiihtäneet nuoremman polven norjalaiset Kristin Austgulen Fosnäs ja Karoline Simpson-Larsen. Heiltä voidaan kuitenkin odottaa hyvää loppusijoitusta kymmenen parhaan joukkoon, vaikka heidän vauhtinsa ei todennäköisesti aivan kolmen parhaan joukkoon tulekaan riittämään.

Samat sanat pätevät myös pidempien yhteislähtöjen erikoisnaiseen Nora Sannessiin. Sannes nähdäänkin todennäköisesti ainakin jossain vaiheessa kisaa vauhdinpitäjänä, koska viimeisten kilometrien kovavauhtisessa vedossa hänen kapasiteettinsa kalpenee kovimmille tykeille.

Alkukauden norjalaisyllättäjä Julie Bjervig Drivenesin kirivalmius viimeisten kilometrien aikana on puolestaan suuri arvoitus. 26-vuotiaan norjalaisen toistaiseksi ainoa näyttö yhteislähdöistä on 40:s sija Lillehammerin perinteisen 20 kilometrin kisassa vuonna 2022. Beitostölenin vapaan kisan voittajana hänet on kuitenkin pakko mainita kisan mahdollisten menestyjien joukossa.

Mahdollisia jokerikortteja kärkisijoille voisivat olla lauantain sprintissä edukseen esiintyneet Maja Dahlqvist sekä Nadine Fähndrich. Dahlqvist vaikuttaisi olevan erittäin terävässä alkukauden vireessä ja jos matkavauhdista tulee rauhallista, niin hän on loppuratkaisujen koittaessa erittäin vaarallinen.

Fähndrich mielletään Dahlqvistin tavoin ennen kaikkea sprintteriksi, mutta häneltä on ajoittain nähty pidemmissä vapaan yhteislähdöissä yllättävänkin kovia suorituksia. Kirkkaimpana esimerkkinä hänen yllätysvalmiudestaan on Gomsin kahdenkympin massalähdön kolmossijan toissa kaudelta.

Entäpä suomalaiset?

Suomalaisnäkökulmasta ainoa toive sunnuntain kisasta on oikeastaan se, etteivät kotimaan urheilijat olisi aivan vastaavanlaisia statisteja kuin kahdella edellisellä kerralla. Toistaiseksi paras suomalaisnoteeraus Rukan vapaan massalähdöstä on Krista Pärmäkosken 23:s sija viime kaudelta. Kerttu Niskanen oli tuolloin toisena suomalaisen kolmenkympin joukossa sijalla 26.

Toissa vuonna suomalaisilla meni vielä tätäkin heikommin. Tuolloin ainoa 30 parhaan joukkoon yltänyt suomalainen oli Vilma Ryytty sijalla 28.

Suomalaisodotukset ovat siis ennen sunnuntain kisaa erittäin matalalla. Parhaita suorituksia odotetaan juuri kolmikolta Pärmäkoski, Niskanen, Ryytty, mutta on valitettavan todennäköistä, ettei häntä kisan puolivälin jälkeen juurikaan nähdä kuvissa ennen loppusuoraa.

Heidän lisäkseen myös viime viikolla Rukan Suomen Cupin lähes kävelyvauhtisen kahdenkympin kisan voittanut Jasmin Kähärä voisi saada hieman lohtua lauantain sprinttipäivän pettymyksen jälkeen. Myös perjantaina omalle tasolleen hyvin perinteisen kympillä onnistunut Vilma Nissinen voisi taistella taas paikasta top30:ssa.

Tuttujen maajoukkuenimien lisäksi kisassa odotetaan mielenkiinnolla myös Oloksen yllättäjän Anna-Kaisa Saaren suorittamista. Aiemmat päivät Rukalla ovat jo kuitenkin osoittaneet sen, etteivät Oloksen ja Rukan kisat ole korreloineet juuri ollenkaan ensimmäisen maailmancup-viikonlopun kisojen tuloksiin.

Sunnuntain kisa on myös tärkeä näytön paikka myös vapaan taiturina tunnetulle Eveliina Piipolle. Aikanaan Suomen hiihdon uutena tähtenä pidetyn Piipon meno on kuitenkin ollut jälleen alkukauden aikana valitettavan tuskaista, joten pääsy kolmenkymmenen parhaan joukkoon olisi yllätys.

Saaren ja Piipon yllätysmahdollisuuksia heikentävät myös alhaiset FIS-pisteet, jotka tarkoittavat lähtöpaikkaa hyvin kaukana jonon perällä. Saari starttaa sunnuntaina matkaan numerolla 51 ja Piippo vasta numerolla 69. Tämä tarkoittaa sitä, että heidän ensimmäiset kilometrinsä Rukan paikoitellen varsin kapealla baanalla ovat lähinnä jonossa seisoskelua.

Suomalaisnäkökulmasta siis jo yksikin nainen kahdenkymmenen parhaan joukossa olisi aiempien vuosien suorituksiin peilaten positiivinen tulos. Lisäksi jo se olisi plussaa, että kolmenkymmenen parhaan joukossa olisi enemmän kuin pari yksittäistä urheilijaa.

Katso kohteet ja kertoimet