Kerttu Niskanen lähtee lauantaina kultajahtiin naisten kolmenkympin perinteisellä - Päättyykö kisassa Krista Pärmäkosken huikea arvokisaura?

Maastohiihdon maailmanmestaruuskisat Slovenian Planicassa päättyvät naisten osalta lauantaina Planicassa. Ohjelmassa on raaka ja raju 30 kilometrin yhteislähtökilpailu, joka saattaa olla nyt viimeistä kertaa mukana arvokisaohjelmassa.

Suomalaisnäkökulmasta kolmenkympin kisaan on todella suuret odotukset. Uransa parasta maailmancup-kautta hiihtänyt Kerttu Niskanen on tähdännyt läpi kauden siihen, että hän voi juuri lauantaisessa kisassa olla koko talven terävimmässä kunnossa. Hänen ainoa tavoitteensa on saalistaa hänen uraltaan puuttuva arvokisavoitto.

Niskanen on kansainvälisestikin varmasti yksi kilpailun suurimmista ennakkosuosikeista. Kolmenkympin matka on perinteisesti sopinut hänelle erinomaisesti, ja hän pääsee starttaamaan kisaan luultavasti paremmassa kunnossa kuin kertaakaan aiemmin. Lisäksi Planican nousukulma on kuin tehty Niskasen perinteisen tekniikalle.

Niskasta suosinee kisassa myös se, että olosuhteista on tulossa todella raskaat. Ennusteiden mukaan pakkasasteet katoavat Planicasta jo aikaisin aamulla ja kisan alkaessa aurinko on porottanut lämpötilan jo kahdeksaan asteeseen.

Tässä piilee toisaalta myös yksi Niskasen haasteista kilpailussa. Suomen huolto ei kisojen avauspäivien “hellesäissä” ollut aivan terävimmillään, ja parhaimmat suoritukset huollossa on nähty parina viimepäivänä, kun lämpötila ei ole ollut aivan niin korkealla. Kelin lämpeneminen asettaa kisaan hyvinkin suuren epävarmuustekijän.

Niskasella on monia todella kovia haastajia

Kelien lämpeneminen antaa ruotsalaisille jälleen mahdollisuuden onnistua paremmin myös huoltopuolella. Sinikeltaisten täydellisen kisojen alkupuolen jälkeen heidän tahtinsa on alkanut hyytyä ja joukkueen sisällä huolto, urheilijat ja valmennusjohto ovat syytelleet tilanteesta toisiaan.

Jos ruotsalaiset saavat hieman sekaisin olevat palikkansa jälleen järjestykseen, ovat Ebba Andersson ja Frida Karlsson jälleen kerran erittäin rajuja vastustajia. Skiathlonissa Anderssonin isku perinteisen osuuden loppuun oli rautainen, eikä Niskaselta tuolloin löytynyt aivan vastaavaa iskua.

Karlssonin kaksi hopeaa edellisistä normaalimatkojen starteista osoittavat myös, että hän on jälleen arvokisoissa kauden parhaassa vireessään tai ainakin lähellä sitä. Tosin viestissä häneltä nähtiin yllättävä romahdus, josta toki urheilija itse syytti rankasti huoltojoukkoja itsensä sijaan.

Karlsson on saamassa aiempien arvokisasuoritustensa perusteella Ruotsissa lempinimeä hopea-Frida, josta hän ei itse pidä yhtään. Nuori ruotsalainen lähtee kisoihin ainoastaan voittamaan ja hänen tavoitteensa lauantaina onkin muuttaa lempinimensä kulta-Fridaksi.

Norjan joukkueessa on ainakin kolme urheilijaa, joilla on realistiset mitalimahdollisuudet. Skiathlonissa monien mielestä sensaatiomaisesti pronssia ottanut Astrid Öyre Slind valittiin kisoihin ensisijaisesti juuri tätä matkaa varten ja rutinoituneena Ski Classics -hiihtäjänä hän on lähtökohtaisesti sitä parempi, mitä pidempi matka hiihdetään.

Torstain viestissä Slind oli tosin Niskasen, Anderssonin sekä Saksan Katharina Hennigin takoessa vauhtia hieman jojossa osuuden loppupuolella. Toisaalta sähäkkä vitonen on lähtökohtaisesti Slindin ominaisuuksille paljon heikompi matka kuin lauantaina odottava kolmekymppinen, joka toimii norjalaiselle myös sopivana alkulämmittelynä ennen sunnuntaista Vasaloppetia.

Ingvild Flugstad Östberg on MM-kisojen aikana ehkä hieman alisuorittanut henkilökohtaisilla matkoilla. Torstain viestissä hänen muut hyydyttänyt vetonsa kolmososuudella oli kuitenkin sellainen voimannäyttö, että hänet on pakko nostaa kilpailun ennakkosuosikkien joukkoon. Östberg on ehkä tällä kaudella ollut vapaalla hieman terävämpi, mutta hänen perinteisen hiihtoaan ei missään nimessä saa aliarvioida.

Alkukaudesta hurjan tasonnoston tehnyt Anne-Kjersti Kalvå oli koronaviruksen jälkimainingeissa ennen MM-kisoja kaukana parhaasta vireestään ja monet olivatkin jo valmis laskemaan hänet ulos potentiaalisten mitalistien joukosta.

Kympin vapaan nelossija sekä dominoiva viestin ankkuriosuus ovat osoittaneet, että Kalvå on päässyt takaisin alkukauden vireeseensä. Hän ei ehkä ole kaikkein kuumimpia mitalisuosikkeja, mutta ehdottomasti kärkkymässä paikkaa kolmen joukkoon suurimpien suosikkien takana.

Norjan nelikon täydentää maailmancupin johtaja Tiril Udnes Weng. Viestikultaa ja parisprintin hopeaa näissä kisoissa juhlinut Weng on ennakkoon Norjan nelikon heikoin lenkki, mutta hänenkään sijoituksensa ei luultavasti paino kovinkaan kauas mitaleilta.

Saksan Katharina Hennig on osoittanut sekä skiathlonin nelossijalla että hienolla viestiosuudella, että hänet on laskettava yhdeksi lauantain kisan suurimmista ennakkosuosikeista. Hänenkin vireensä näytti olevan laskussa ennen MM-kisoja, mutta saksalainen on saanut itsensä haasteista huolimatta erinomaiseen MM-vireeseen.

Saksan arvokisamitalit ovat viime vuosina tulleet lähinnä viestistä ja parisprintistä. Lauantaina todennäköisyys saksalaismitalille henkilökohtaisissa kisoissa on suurin ehkä pariin vuosikymmeneen. Edellinen saksalaisnaisen henkilökohtainen arvokisamitali on Torinon olympialaisista vuodelta 2006 ja edellinen MM-mitali Val di Fiemmestä vuodelta 2003.

Entä muut suomalaiset?

Lauantaina Krista Pärmäkosken hiihtoa kannattaa tarkkailla suurella mielenkiinnolla. Ei välttämättä siksi, että aiemmin kisoissa tasapaksusti tai jopa hieman vaisusti esiintynyt Pärmäkoski voisi osallistua mitalitaistoon, vaan siksi, että yksi Suomen modernin hiihtohistorian menestyneimmistä urheilijoista päättää varsin todennäköisesti arvokisauransa kolmenkympin kilpailuun.

Pärmäkoski on ollut uransa aikana mukana kaikkiaan neljissä olympialaisissa ja kahdeksissa MM-kisoissa. Näissä arvokisoissa hän on saalistanut kaikkiaan 12 arvokisamitalia (4 hopeaa ja 8 pronssia), joista viisi on henkilökohtaisia.

Lauantain kisassa Pärmäkosken kolmastoista arvokisamitali olisi jättiyllätys, mutta hänen hyvällä hiihdolla hän voi hyvinkin päästä kuuden parhaan joukkoon. Harvalla suomalaisella on vastaava palkintokaappi kuin Pärmäkoskella, joten hänen suorittamistaan lauantaina on seurattava suurella kunnioituksella, vaikka mitalisijat hänen edellään menisivätkin.

Johanna Matintalolle hänen päämatkansa sprintti oli järkälemäismäinen pettymys. Kauden aikana harjoittelussa tehtiin virheitä, minkä seurauksena sprintin vaatima terävyys oli poissa Matintalon suorittamisesta.

Sen sijaan torstain viesti sekä Les Rousses’n kahdenkympin perinteisen kilpailu ovat osoittaneet, että normaalimatkoilla Matintalolla on mahdollisuuksia varsin hyviin sijoituksiin. Mitaleista ei Matintalon kohdalla kannata puhua, mutta top10 on hänen kohdallaan vähimmäistavoite lauantaina.

Neljännen paikan Suomen joukkueessa sai Anne Kyllönen, jonka edellinen startti kisoissa päättyi viime lauantaina keskeytykseen astmakohtaukseen. Kyllösen iskukyky lauantaina on täysi arvoitus, mutta parhaimmillaan erinomaisena yhteislähtöhiihtäjänä hän pystyy hiihtämään huippupäivänä viidentoista parhaan joukkoon.

Katso kohteet ja kertoimet