Historian havinaa Urheilugaalassa – sivuaako Pitkämäki hiihtäjälegendan ennätysmammuttia?

Vuodesta 1947 asti katkeamattomana jatkuneen ja perinteisesti runsaasti intohimoja synnyttävän Vuoden urheililija -nimeämisen vahvin yleisurheilijaehdokas on tällä kertaa keihäänheittäjä Tero Pitkämäki.

Yleisurheilun MM-kisoissa pronssia napannut keihäsmies voitti viime kesänä ensimmäisenä suomalaisena Timanttiliigan kokonaiskilpailun ja paiskasi kesäkuussa Turussa pisimmän kaarensa kahdeksaan vuoteen: 89,09.

Pitkämäen kovimmat haastajat äänestyksessä lienevät painin MM-hopeamitalisti Petra Olli, ampumahiihdon MM-pronssimitalisti Kaisa Mäkäräinen sekä lumilautailun big airin maailmanmestari Roope Tonteri.

Haku-Veikon ennätys tähtäimessä

Tero Pitkämäki on ollut tuttu näky ensimmäisen kerran vuonna 2008 järjestetyssä Urheilugaalassa ja sitä edeltäneissä Vuoden urheilija -tilaisuuksissa. Hän on pokannut Vuoden urheilijan tittelin vuosina 2007 ja 2013. Kymmenen parhaan joukkoon ilmajokinen on yltänyt äänestyksessä seitsemän kertaa – ensimmäisen kerran jo vuonna 2005.

Pitkämäen lisäksi kahteen Vuoden urheilija -titteliin on yleisurheilijoista kyennyt vain kestävyysjuoksija Lasse Viren hegemoniavuosinaan 1972 ja 1976.

Useampaan kuin kahteen Vuoden urheilija -titteliin ovat kaikkien urheilumuotojen edustajista yltäneet neljästi äänestyksen aikoinaan nimiinsä vienyt maastohiihtäjä Veikko Hakulinen sekä kolme ykkössijaa 1980-luvulla kerännyt maastohiihtäjä Marjo Matikainen.

Vuosina 1952, 1953, 1954 ja 1960 Vuoden urheilijaksi valittu Hakulinen pitää nimissään pisintä aikajännettä ensimmäisen ja viimeisen Vuoden urheilija -tittelin välillä. Jos valinta osuu tällä kertaa Pitkämäen kohdalle, nousee hän jakamaan tätä aikajänne-ennätystä ”Haku-Veikon” kanssa.

Jos ja kun Pitkämäki sijoittuu tiistaina selviävässä äänestyksessä kahdeksannen kerran urallaan kymmenen parhaan joukkoon, nousee hän sivuamaan kaikkien aikojen ennätystä TOP10-sijoitusten määrässä.

Kahdeksaan sijoitukseen kymmenen parhaan joukossa ovat aiemmin yltäneet Veikko Hakulinen (1952-1960), jääkiekkoilija Jari Kurri (1983-1990) ja uimari Jani Sievinen (1992-2002).

Pisimpään aikajänteeseen ensimmäisen ja viimeisen TOP10-sijoituksen välillä Pitkämäki ei tule koskaan yltämään, sillä jääkiekkoilija Teemu Selänne esiintyi kymmenen parhaan joukossa ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja viimeksi 2014.

Yleisurheilulla huima historia

Yleisurheilijat on perinteisesti arvostettu korkealle Vuoden urheilija -äänestyksessä eikä tämäkään vuosi todennäköisesti tee poikkeusta Pitkämäen saavutusten ansiosta. Vuoden urheilija -äänestys on järjestetty tähän mennessä 68 kertaa, ja 20 kertaa (= 29 %) ykköseksi on valittu yleisurheilija.

Kaikkina aikoina kymmenen parhaan joukkoon sijoittuneista urheilijoista noin 21 prosenttia on ollut yleisurheilijoita. Tällä vuosituhannella yleisurheilijoiden tahti on kuitenkin hiipunut, sillä 15 järjestetyssä äänestyksessä yleisurheilija on ollut 22 kertaa (= 15 %) kymppikärjessä.

Huimin yksittäinen vuosi äänestyksessä yleisurheilijoiden näkökulmasta on ollut 1974, jolloin kymmenen parhaan joukkoon sijoittui peräti kuusi Rooman EM-mitalistia: 1) Riitta Salin, 3) Hannu Siitonen, 5) Pentti Kahma, 6) Nina Holmen, 8) Markku Taskinen, 10) Mona-Lisa Pursiainen.

Kaksoisvoiton yleisurheilijat ovat rohmunneet vuosina 1957 (Olavi Vuorisalo ja Jorma Valkama), 1963 (Pentti Eskola ja Pauli Nevala), 1972 (Lasse Viren ja Pekka Vasala), 1973 (Mona-Lisa Pursiainen ja Antti Kalliomäki) ja 1991 (Kimmo Kinnunen ja Seppo Räty). Kokonaan ilman kymppisakkiin yltänyttä yleisurheilijaa on jääty vuosina 1985, 1989 ja 2003.

Seitsemän TOP10-sijoitusta keränneen Pitkämäen lisäksi äänestyksen kärkipäässä usein nähtyjä yleisurheilijoita ovat olleet keihäänheittäjä Seppo Räty (6 sijoitusta kymmenen parhaan joukkoon), keihäänheittäjä Pauli Nevala (5), pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti (5), maratoonari Veikko Karvonen (4), pikajuoksija Voitto Hellsten (4), seiväshyppääjä Eeles Landström (4), keihäänheittäjä Jorma Kinnunen (4), keihäänheittäjä Hannu Siitonen (4) ja seiväshyppääjä Antti Kalliomäki (4).

Ilman Vuoden urheilijan titteliä jääneistä yleisurheilijoista huomattavin epäonnen soturi on ollut Pauli Nevala, joka on äänestetty kahdesti toiseksi sekä kahdesti kolmanneksi. Keihäskollegat Seppo Räty ja Antti Ruuskanen ovat yltäneet parhaimmillaan kahdesti toiseksi.

Maratoonari Mikko Hietanen (1947), kestävyysjuoksija Juha Väätäinen (1971), pikajuoksija Riitta Salin (1974), keihäänheittäjä Päivi Alafrantti (1990) ja keihäänheittäjä Heli Rantanen (1996) ovat voittaneet äänestyksen, vaikka eivät ole sijoittuneet yhtenäkään muuna vuonna kymmenen parhaan joukkoon.

Mielenkiintoisia nimiä kärkikahinoissa

Olympialaisten yleisurheilu on perinteisesti ollut kovaa valuuttaa Vuoden urheilija -äänestyksessä - mikäli vain menestystä on tullut.

Vuonna 1947 alkaneen valinnan historiassa vain keihäshopean Lontoossa 1948 voittanut Kaisa Parviainen on jäänyt olympiamitalistina ilman sijoitusta kymmenen parhaan joukkoon. Parviainen olisi tosin saattanut sijoittua kymppikärkeen, jos naisia olisi tuolloin saanut sääntöjen mukaan äänestää Vuoden urheilija -kategoriassa. Tuohon aikaan naisille oli oma Vuoden naisurheilija -kategoria, jonka voitti kyseisenä vuonna meloja Sylvi Saimo.

Yleisurheilun täyden ohjelman arvokisojen MM-mitalisteista ulos kymmenen parhaan joukosta on jäänyt MM-pronssin Göteborgissa 1995 saavuttanut Mikaela Ingberg. Syrjitty kyseisen äänestyksen osalta Ingberg oli myös myöhemmällä urallaan, sillä EM-pronssit 1998 ja 2002 eivät nekään riittäneet kymppikärkeen. Maastojuoksua ei ole arvostettu juurikaan urheilutoimittajien toimesta, sillä esimerkiksi lajin MM-kullan 1973 vienyt Pekka Päivärinta ja Euroopan mestaruuteen 1995 sekä MM-pronssille 1999 painellut Annemari Sandell ovat jääneet kymmenen parhaan ulkopuolelle.

Tämän vuosituhannen yleisurheilun aikuisten arvokisamitaleista kymppikärjen ulkopuolelle ovat Ingbergin lisäksi jääneet keihäänheittäjä Ari Mannio (EM-pronssi 2012) ja moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen (EM-hopea 2006, vaihtui myöhemmin kullaksi). Ilman arvokisamitalia kymmenen parhaan joukkoon ovat tällä vuosituhannella kiilanneet 90-metrisiä solkenaan kesällä 2005 paukuttanut Pitkämäki sekä 3000 esteiden Suomen ennätystä vuonna 2009 korjannut Jukka Keskisalo.

Äänestyksen alkuvuosikymmeniltä löytyy mielenkiintoisia yleisurheilijoita, jotka ovat yltäneet varsin korkealle. Maratonjuoksussa Pohjoismaiden mestaruuden ennätyksellään 2.32.18 vuonna 1949 pokannut Martti Urpalainen oli kyseisenä vuonna äänestyksessä kuudes. 400 metrin SE:n 47,7 pinkonut Rolf Back nousi äänestyksessä neljänneksi vuonna 1951. Samalle sijalle ylsi Eero Salminen vuonna 1959 korkeushypyn Suomen ennätyksellään 210.

Terässeipään viimeisen Suomen ennätyksen 458 ylittänyt Risto Ankio nappasi Vuoden urheilija -äänestyksessä kolmannen sijan vuonna 1961. Ensimmäisenä suomalaisena 14 sekunnin rajapyykin 110 metrin aidoissa syksyllä 1970 puhkaissut Ari Salin (13,8) arvostettiin samana vuonna Suomen kuudenneksi parhaaksi urheilijaksi.

Katso kaikki kymmenen parhaan joukosta

Alta löydät kaikki kymmenen parhaan joukkoon Vuoden urheilija -äänestyksessä sijoittuneet yleisurheilijat.

Voitto

• Mikko Hietanen – 1947 (jaettu)
• Viljo Heino – 1949
• Veikko Karvonen – 1951
• Voitto Hellsten – 1955
• Olavi Vuorisalo – 1957
• Pentti Nikula – 1962
• Pentti Eskola – 1963
• Juha Väätäinen – 1971
• Lasse Viren – 1972 ja 1976
• Mona-Lisa Pursiainen – 1973
• Riitta Salin – 1974
• Tiina Lillak – 1983
• Päivi Alafrantti – 1990
• Kimmo Kinnunen – 1991
• Heli Rantanen – 1996
• Arsi Harju – 2000
• Jukka Keskisalo – 2006
• Tero Pitkämäki – 2007 ja 2013

Toinen

• Olavi Rinteenpää – 1953
• Veikko Karvonen – 1954
• Jorma Valkama – 1957
• Pauli Nevala – 1963 ja 1970
• Jouko Kuha – 1967
• Jorma Kinnunen – 1969
• Pekka Vasala – 1972
• Antti Kalliomäki – 1973
• Martti Vainio – 1978
• Seppo Räty – 1987 ja 1991
• Tapio Korjus – 1988
• Valentin Kononen – 1995
• Janne Holmen – 2002
• Antti Ruuskanen – 2012 ja 2014

Kolmas

• Tapio Rautavaara – 1948
• Toivo Hyytiäinen – 1950
• Eeles Landström – 1955
• Risto Ankio – 1961
• Pauli Nevala – 1964 ja 1969
• Jorma Kinnunen – 1968
• Hannu Siitonen – 1974
• Reima Salonen – 1982
• Arto Bryggare – 1986
• Sari Essayah – 1993
• Aki Parviainen – 2001
• Tommi Evilä – 2005
• Tero Pitkämäki – 2006 ja 2008
• Leo-Pekka Tähti – 2012

Neljäs

• Rolf Back – 1951
• Denis Johansson – 1953
• Voitto Hellsten – 1954 ja 1956
• Eeles Landström – 1958
• Eero Salminen – 1959
• Pentti Nikula – 1963
• Rainer Stenius – 1965 ja 1966
• Markku Kukkoaho – 1971
• Antti Kalliomäki – 1975
• Kaarlo Maaninka – 1980
• Arto Bryggare – 1983
• Juha Tiainen – 1984
• Seppo Räty – 1992
• Sari Essayah – 1994
• Aki Parviainen – 1999

Viides

• Erkki Kataja – 1948
• Tapio Rautavaara – 1949
• Soini Nikkinen – 1951
• Toivo Hyytiäinen – 1953
• Eeles Landström – 1954
• Olavi Salsola – 1957
• Rainer Stenius – 1962
• Jorma Kinnunen – 1965
• Jouko Kuha – 1968
• Reijo Vähälä – 1969
• Tapio Kantanen – 1972
• Pentti Kahma – 1973 ja 1974
• Antti Kalliomäki – 1976
• Seppo Räty – 1988
• Mika Halvari – 1995
• Leo-Pekka Tähti – 2013

Kuudes

• Erkki Kataja – 1947
• Martti Urpalainen – 1949
• Voitto Hellsten – 1957
• Eeles Landström – 1960
• Ari Salin – 1970
• Hannu Siitonen – 1973
• Nina Holmen – 1974
• Reijo Ståhlberg – 1979
• Tiina Lillak – 1982
• Arto Härkönen – 1984
• Seppo Räty – 1996
• Arsi Harju – 2001
• Leo-Pekka Tähti – 2004
• Tero Pitkämäki – 2005
• Jukka Keskisalo – 2009

Seitsemäs

• Bertel Storskrubb – 1947
• Veikko Karvonen – 1950
• Toivo Hyytiäinen – 1952
• Ossi Mildh – 1954
• Olavi Salonen – 1957
• Olavi Vuorisalo – 1958
• Pentti Eskola – 1962
• Reijo Ståhlberg – 1977
• Antti Kalliomäki – 1978
• Seppo Räty – 1994
• Heli Koivula – 2002

Kahdeksas

• Viljo Heino – 1947
• Pauli Nevala – 1961
• Markku Taskinen – 1974
• Hannu Siitonen – 1976
• Martti Vainio – 1983
• Arto Bryggare – 1984
• Sari Essayah – 1991
• Valentin Kononen – 1998

Yhdeksäs

• Jorma Valkama – 1956
• Hannu Siitonen – 1971
• Pentti Sinersaari – 1979 ja 1981
• Jorma Härkönen – 1982
• Valentin Kononen – 1993
• Eduard Hämäläinen – 1997
• Leo-Pekka Tähti – 2008 ja 2011
• Tero Pitkämäki – 2010

Kymmenes

• Olavi Rinteenpää – 1952
• Soini Nikkinen – 1954
• Olavi Vuorisalo – 1955
• Veikko Karvonen – 1956
• Eino Oksanen – 1959
• Jussi Rintamäki – 1960
• Jorma Valkama – 1961 (jaettu)
• Jorma Kinnunen – 1970
• Ossi Karttunen – 1973
• Mona-Lisa Pursiainen – 1974
• Pentti Kahma – 1975
• Tiina Lillak – 1984
• Kimmo Kinnunen – 1993
• Eduard Hämäläinen – 1998
• Tero Pitkämäki – 2014