Aitaviidakossa vilisee

Aitaviidakossa vilisee


Yleisurheilun hallikausi on alkamaisillaan ja viime viikkoina onkin jo yksittäisiä tuloksia tullut sieltä täältä. Viimeistään parin tulevan viikonlopun aikana potkaistaan ympäri Eurooppaa hallikisailut käyntiin todenteolla ja tiivis hallikausi jatkuukin tästä noin kuukauden eteenpäin, kunnes helmikuun lopulla meno hetkeksi rauhoittuu, sillä EM-halleja isännöi Skotlannin Glasgow heti maaliskuun alussa.
Tuomo Salonen: 23.01.2019 20:03Blogi
Aitaviidakossa vilisee
Hallikauden tavoitteet ja funktio ovat yleisurheilun sisällä lajikohtaisia, eikä pitkien heittojen kohdalla oikein voi hallikaudesta puhuakaan. Osa urheilijoista saattaa keskittyä talvella harjoitteluun, kilpailla juoksuradalla ali- tai ylimatkoilla tai maustaa talviharjoittelua lähinnä parilla testikisalla. Mutta osa kotimaisista urheilijoista on epäilemättä liikkeellä tositarkoituksella etenkin näin parittomana vuonna, kun kansainväliseen kalenteriin osuu arvokilpailuna EM-vuosi. Huhut harjoitusleireiltä kertovatkin sellaista sanomaa, että ainakin yhdessä lajissa tärähtää – vähintään viime kesän tapaan.

Naisten pika-aidat on noussut uudeksi bravuurilajiksi kotimaisessa yleisurheilussa. Nooralotta Nezirin johdolla naiset pitivät aitaviidakossa viime suvena niin kovaa kyytiä, että Berliinin elokuisista EM-kilpailuista jouduttiin lopulta yksi rajan tehnyt urheilija jättämään kotiin jääväksi varanaiseksi. Yleensähän Suomessa on totuttu karsimaan arvokisarajan selvittäneitä urheilijoita lähinnä keihäänheiton puolella, joten kyseessä on uusi mielenkiintoinen ilmiö. Menon odotetaankin nyt jatkuvan hallikaudella vähintäänkin yhtä hurjana, kunhan Neziri, Reetta Hurske, Lotta Harala ja viime kesänä aitaeliittiin kertarysäyksellä pölähtänyt Annimari Korte avaavat kisakautensa.

Yhtäkkiä kolmesta arvokilpailupaikasta onkin kisaamassa ainakin viisi naista

Aitajuoksusoppaan on sitten viime kesän tullut yksi nimi lisää, kun pituushypyn parista aitajuoksuun paluun tehnyt Matilda Bogdanoff on ehtinyt kipaista 60m aidat muutamaan otteeseen tammikuun edetessä. Viime sunnuntaina kello pysähtyi jo lukemiin 8.13, jolla alittuu samalla heittämällä myös tulosraja EM-halleihin (Suomen Urheiluliiton asettama tulosraja on 8.20.). Yhtäkkiä kolmesta arvokilpailupaikasta onkin kisaamassa ainakin viisi naista, joten kunhan kaikki säilyvät ehjinä ja terveinä niin odotettavissa on tasainen vääntö tulevien viikkojen aikana. Terävässä viiden aidan lajissa tulos hioutuu kisojen myötä, joten helmikuun puolivälissä kilpailtavissa SM-halleissa on odotettavissa paitsi koko kärkikaarti samalla viivalla myös ainakin siihen mennessä hallikauden parasta vauhtia koko ykkösketjulta.

Aitajuoksu-uutisia saatiin myös koskien Japanin Yokohamassa toukokuussa käytäviä MM-viestijuoksuja, kun ohjelmaan lisättiin uudeksi lajiksi pika-aitojen sekaviesti, jossa kaksi osuutta juostaan miesten ja kaksi naisten toimesta. Samantyylistä viestiä on veivattu etusuoraa edestakaisin SM-tasolla juniorisarjoissa vuosikausia. Suomen nykytilannetta ajatellen uusi laji ei kuitenkaan ole aivan optimaalinen: Miehissä kärki on viime vuosina ollut kapea, joten Suomelle sopisi toistaiseksi sekaviestiä paremmin naisten aitaviesti. Nähtäväksi jää lähettääkö Suomi joukkuetta matkaan heti ensimmäisellä kerralla. MM-viestien lajiohjelma on ollut jokseenkin tuulinen, joten sen varaan ei kannattane laskea että kyseistä lajia välttämättä nähtäisiin ohjelmassa seuraavassa MM-viestien painoksessa.

Toistensa kirittämisen lisäksi innostetaan samalla junioreita mukaan lajiin, kun taso on hyvä ja esikuvia löytyy riviksi asti

Vaikka kova taso ja tiukka kilpailu tuo mukanaan myös sen sivutuotteen, että joku tai jotkut arvokilpailurajan tehneistä jää ulos joukkueesta, on tilanteessa luonnollisesti myös etuja. Tänä talvena naisaiturit ovat leireilleet yhdessä jo pariin otteeseen ja saaneet hyvää kiritystä esimerkiksi lähtöharjoituksissa. Kun vierestä lähtee useampi samantasoinen menijä, tulee suoritukseen pieni extralataus – ja samalla painetila simuloi kilpailuja. Toistensa kirittämisen lisäksi innostetaan samalla junioreita mukaan lajiin, kun taso on hyvä ja esikuvia löytyy riviksi asti. Tuleville vuosille onkin helppoa ennustaa junioreista uusia naisaitureita kehittymään kohti aikuisten arvokisatasoa. Esimerkin voimasta se ei ainakaan jää kiinni.