Erikoisten olojen Doha

Erikoisten olojen Doha


Yleisurheilun MM-kilpailut käynnistyvät tänään Qatarin Dohassa.
Tuomo Salonen: 27.09.2019 12:21Blogi
Erikoisten olojen Doha
Ennakkorummutukseen on liittynyt erityisesti paljon poimintoja normaalista poikkeavasta kilpailupaikasta ja sen erityispiirteistä, eikä näiden tekijöiden vaikutusta tulekaan vähätellä. Kuumassa ja kosteassa on yleisurheilun arvokilpailuja järjestetty aikaisemminkin, mutta kokonaisuudessa on tällä kertaa myös paljon uutta ja ihmeellistä. Eniten on varmasti puhuttanut sää ja siinä riittääkin pohtimista: tielajeja käydään poikkeuksellisesti keskellä yötä ja stadionlajeja järjestetään ilmastoidulla stadionilla.

Yleensähän on totuttu että kuumien ja kosteiden kisapaikkojen tielajit, maratonit ja kävelyt, laitetaan matkaan aikaisin aamulla ja olipa viime vuonna Berliinin EM-kisojen helteessä jopa väläytelty viime hetkellä kilpailun lähdön aikaistamista tunnilla, kun Berliinin päällä oli varsin kova lämpimän ilmamassan alue. Iltalähtöjen kohdalla auringon porotus ei pääse enää kilpailijoita häiritsemään, mutta ennakkotietojen perusteella kosteuslukemat ovat varsin korkeita puoliltaöin ja liikkuvat suhteellisen ilmankosteuden osalta jopa 80-90% lukemissa. Kun lämpötilakaan ei tipu öisin alle 30 asteen, on olosuhteet kerta kaikkiaan raa’at maksimaaliseen kestävyyssuoritukseen. Lähipäivinä, tai siis –öinä, nähdään mitä tämä tarkoittaa kilpailujen rakentumisen kannalta, mutta niin perjantaisella naisten maratonilla kuin lauantai-sunnuntai –yön 50km kävelyissä on epäilemättä nähtävissä totaalisia katkeamisia sekä iso määrä keskeytyksiä kilpailujen viimeisellä kolmanneksella.

Ulkoilmastadionin viilentäminen ilmastoinnin avulla on aiheuttanut kommentointia ja vertauksia hölmöläisten ratkaisuun tuoda sisätiloihin valoa säkillä ulkoa

Ilmastoitu stadion on sekin vähintäänkin mielenkiintoinen ilmiö. Kolmessa tasossa sijaitsevat suuttimet puhaltavat voimakkaasti viilennettyä ilmaa stadionille ja lämmön siirtyessä ylöspäin viileä ilma pysyy stadionin sisällä avokattorakenteesta huolimatta. Kilpailun aikana alimpia suuttimia ei käytetä, mutta siitäkin huolimatta lämpötilan pitäisi pysyä noin 24-27 asteessa, kun ulkolämpötilat muuten kohoavat päivän porotuksessa lähelle 40 astetta.

Ulkoilmastadionin viilentäminen ilmastoinnin avulla on aiheuttanut kommentointia ja vertauksia hölmöläisten ratkaisuun tuoda sisätiloihin valoa säkillä ulkoa, eikä ilmastonmuutoskeskustelun keskellä monikaan ole peukuttanut ratkaisua myöntää kilpailuja aavikon paahteeseen, jossa tällaisia ratkaisuja tarvitaan, jotta olosuhteet ovat urheilijoille inhimilliset kilpailun ajan. Jos tähän palapeliin lisätään vielä Qatarin kohdalla ihmisoikeusrikkomukset ja lähimaiden asettamat boikotit, niin kestävän kehityksen näkökulmasta ollaan kauniisti sanottuna hataralla pohjalla.

Kilpailujen ajankohta, pitkältä juurikin sääolojen johdosta, on poikkeuksellisen myöhäinen. Pitkältä aikaväliltä yleisurheilun historiaa tutkittaessa on toki arvokilpailuja käyty lokakuussakin, mutta stadionlajeja ei ole lokakuun puolelle osunut yli 30 vuoteen ja viimeksi kokonaisuutena myöhemmin on yleisurheilun arvokilpailut käyty vuonna 1968 Mexico Cityssä – eikä MM-tasolla siis koskaan. Valmistautumisleireiltä tihkuneiden tietojen perusteella mitenkään valtavaa muutosta voimasuhteisiin myöhäinen ajankohta ei aiheuttane, sillä asia on toki ollut kaikkien tiedossa jo pitkään. Etenkin hyvissä ajoin MM-paikkansa varmistaneet urheilijat ovat rytmittäneet vähintäänkin loppukauden Dohaa palvelevalla tavalla ja viime hetkeen asti kisapaikkaa hakeneet tai rankingia jännittäneet urheilijat ovat hekin suurelta osin päässeet valmistautumaan parin viikon harjoitusjakson kautta. Niin, suurelta osin…

Jatkossa kisapaikkojen jakoon tarvitaan tehokkaampaa menettelyä

Dohan MM-kilpailuihin pääsy perustui vanhaan perinteiseen tapaan pääasiassa urheilijan parhaaseen yksittäiseen tulokseen lajissaan. Tulosrajan rikkoneiden jälkeen lajeihin täytettiin paikkoja tilastoissa seuraavilla sijoilla olevista, mutta myös ja ensisijaisesti pienten maiden urheilijoilla, joilla ei ole tulosrajaa saati sen lähelle osuvaa tulosta tehtynä. Taustalla on ajatus saada mukaan mahdollisimman suuri joukko maita ja osallistaa suurin osa maailman maista mukaan MM-kilpailuihin. Näiden ’solidaarisuuspaikkojen’ osalta järjestelmän salamyhkäisyys ja vahvistettujen urheilijoiden listausten julkisuuden puute kuitenkin aiheuttivat sekaannusta – etenkin kun prosessi kesti nykymaailman tietojärjestelmät huomioiden aivan liian pitkään.

Myös suomalaisurheilijoita roikkui rajatapauksina, kuten mediasta on saatu lukea: osa sai lopulta paikan ja osa jäi ulos sanmarinolaisten ja neitsytsaarten edustajien tieltä. Jatkossa kisapaikkojen jakoon tarvitaan tehokkaampaa menettelyä, sillä homma ei ainakaan helpotu kun yksittäisen parhaan tuloksen vertailusta siirrytään pisterankingiin, jossa huomioidaan lajista riippuen kahdesta viiteen parasta pistesuoritusta tulokseen ja kilpailun tasoon sekä sijoitukseen perustuen.

Listaa kummallisuuksista voisi jatkaa, sillä uutiset ovat kertoneet paitsi Qatarin paikallisen kulttuurin pukeutumisvaatimuksista ja toisaalta vaikkapa norjalaisten hotellinvaihto-operaatiosta ”kisakylään” saavuttaessa, mutta ehkä näin kilpailujen kynnyksellä on jo aika kääntää katseet itse urheilulliseen puoleen. Heti ensimmäisenä päivänä on tulessa pitkä rivi suomalaisurheilijoita, kauden isoimmassa kilpailussa. Laitetaan kotikatsomoissa peukut pystyyn ja nautitaan seuraava puolitoista viikkoa sportista.



Lue myös



Uusimmat blogikirjoitukset

Katso kaikki blogit