Pääsi kuin Coleman veräjästä?

Pääsi kuin Coleman veräjästä?


Pari viikkoa sitten julkisuuteen tuli tieto, että maailman tämän hetken nopein mies Christian Coleman olisi epäiltynä doping-rikkeestä olinpaikkatietoja koskien. Kolme laiminlyöntiä velvoitteissa eivät kuitenkaan viimeisimmän tiedon mukaan ole kertyneet 12 kuukauden aikana, joten doping-rikkeen edellytykset eivät täyty. Keskustelu on käynyt kuumana ja sosiaalisen median aikakautena kaikki mahdolliset ja mahdottomatkin toimijat on jo lynkattu, kun rangaistusta ei tulekaan. Mutta miten tässä nyt näin oikein kävi?
Tuomo Salonen: 04.09.2019 08:49Blogi
Pääsi kuin Coleman veräjästä?
Kun maailman nopeinta miestä huhutaan kilpailukieltoon, on mediahuomio taattu. Ilman tarkempia tietoja olinpaikkatietojen antamisen laiminlyönnistä on vaikea arvioida kokonaisuutta, mutta lopullinen ratkaisu saattoi silti yllättää monet ja useampi tuskastunut puuskahdus onkin kuulunut kuinka isot kalat aina pääsevät karkuun. Tällä kertaa kyse oli siitä että Yhdysvaltojen anti-dopingtoimisto USADA ilmoitti, että ensimmäinen Christian Colemanin kolmesta merkinnästä onkin teknisen sääntökirjauksen vuoksi merkittävä tapahtumispäivää aikaisemmaksi ja tämän johdosta kaikki kolme merkintää eivät mahdu vaaditulla tavalla 12 kuukauden sisään. Mutta tämä kala täytynee nyt perata kunnolla.

Urheilijoiden vaatimus päivittää olinpaikkatietojaan ja olla ilmoitetussa paikassa on ydinasioita nykymaailmassa, jotta huippu-urheilijoita voidaan järkevästi tavoittaa testiin kilpailujen ulkopuolella. Lisätiedot antavat doping-viranomaisille tärkeää tiedustelutietoa kohdennettuun testaamiseen. Tästä hyvä esimerkki lienee viime keväänä tapahtuneesta testipakoilusta syytetty ranskalaismaratoonari Clémence Calvin. Ranskan ennätyksen kesken kohun juosseen juoksijan kohtalo on vielä epäselvä ja asian käsittely kesken, mutta huhut kertovat, että testaajat olisi mahdollisesti ajanut maratoonarin jäljille toistuvat viime hetken muutokset olinpaikkatiedoissa. Oli niin tai näin, ainakin olinpaikkatietovelvoite kiristää verkkoa ja parantaa mahdollisuuksia yllätystestien onnistumiselle.


Nyt Coleman on vapaa kuin taivaanlintu


Yhden olinpaikkatietojen virheen tekeminen lienee inhimillistä, ja senpä takia dopingrikkeeksi katsotaan vasta kolmen virheen kertyminen 12 kuukauden ajalta. Virheitä voivat olla tietojen täyttämättä jättäminen tai puutteellisten tietojen kirjaaminen (’filing failure’) tai yksinkertaisesti se, ettei noudata itse antamiaan olinpaikkatietoja eli ei ole testaajien saavutettavissa (’missed test’). Colemanin kohdalla ratkaisevaan rooliin nousee kansainvälisen anti-dopingtoimisto WADA:n testausstandardi, jonka mukaan kirjausvirheet merkitään aina kyseisen vuosineljänneksen ensimmäiselle päivälle. Loogista selitystä tälle ei ole tarjottu, mutta viime päivien uutisoinnin perusteella Colemanin ensimmäinen merkintä johtuu juurikin tällaisesta virheestä ja sen kirjautuminen tapahtumapäivää aiemmaksi muodostaa kolmen merkinnän aikajanaksi yli 12 kuukauden mittaisen jakson. Siinä missä sääntö sinänsä saattaa kuulostaa tekniseltä ja ratkaisu keinottelulta vapauttaa lajin kärkinimi Yhdysvalloissa, on kyse toisaalta myös legaliteettiperiaatteen toteutumisesta: sääntöjä tulee noudattaa juuri kuten ne on kirjattu. Oikeusturvan kannalta onkin ehdottoman tärkeää ettei Colemania tässä yhteydessä rangaista, ja näiden tietojen valossa lieneekin todennäköistä ettei myöskään kansainvälinen yleisurheilun lajiliitto IAAF käytä oikeuttaan viedä asiaa jatkotoimiin.


Olinpaikkatietojen laiminlyönnin osalta melko ajankohtainen on myös juuri viime päivinä kilpailukiellostaan vapautuneen Meraf Bahtan tapaus


Kysymyksiä kuitenkin jää ilmaan: sääntöjä saatetaan tältä osin muokata jatkoa varten, jotta nykyinen kupru saadaan korjattua, mutta mitä jos Colemanin olinpaikkatietolaiminlyönnit olisivat tulleet toisessa järjestyksessä? Jos kirjausvirhe olinpaikkatietojen osalta olisi tullut vasta viimeisenä kolmesta, ja yli 12 kuukauden kuluttua ensimmäisestä, niin olisiko tämä silti voitu kirjata sääntöjen mukaisella tavalla vuosineljänneksen alkuun ja näin mahdollisesti 12 kuukauden ajanjakson sisään? Maalaisjärjellä voisi nyt nyökytellä ja todeta, että näinhän ne säännöt menevät. Mutta syytetty saattaisikin tässä tapauksessa saada suojaa siitä, että rikkeiden tulee kertyä nimenomaisesti 12 kuukauden sisällä, eikä tätä ajanjaksoa voida keinotekoisesti pitkittää erilaisilla kirjaustavoilla eri rikkeiden osalta. Tähän kysymykseen ei tällä erää vastausta saada, mutta monimutkaisempi ja pidempi oikeusprosessi olisi tämän tulkinnan osalta saatu. Nyt Coleman on vapaa kuin taivaanlintu – tosin yksi tai pari olinpaikkatietojen missaamisen virhemerkintää edelleen takataskussaan…

Olinpaikkatietojen laiminlyönnin osalta melko ajankohtainen on myös juuri viime päivinä kilpailukiellostaan vapautuneen Meraf Bahtan tapaus. Bahtan tapauksessa kertyi juurikin kolme merkintää 12 kuukauden sisällä, mutta rangaistuksen määräämistä odotellessa Bahta ehti napata muun muassa mitalin Berliinin EM-kilpailuista viime vuoden elokuussa. Lopulta kilpailukielto määrättiin päätöksen antamiseen nähden takautuvasti alkamaan syyskuun alusta 2018, yhden vuoden mittaisena eli puolella lyhennettynä. Viime viikonloppuna Ruotsin mestaruuden 5000 metrillä voittaneelta Bahtalta kysyttiin kilpailun jälkeisessä haastattelussa, miten hän aikoo jatkossa välttää vastaavan tapahtumisen. Esiin nousi järjestelmän vaikeus ja että muillakin urheilijoilla on ollut asian kanssa ongelmia. Lopulta Bahta kuitenkin lupasi olla erityisen tarkkana olinpaikkatietojen suhteen jatkossa, ja toivoa sopii että näin myös on. Suuren yleisön mielessä doping-rikkomus on doping-rikkomus, vaikka olinpaikkatietojen laiminlyönnit eivät ehkä rikkeiden vakavuuden skaalassa aivan tarkoituksellisen dopingin käytön tasolle nousekaan.


Lue myös



Uusimmat blogikirjoitukset

Katso kaikki blogit