Juttusarja: Keskimatkojen kotimaisten kärkitulosten kehitys

Juttusarja: Keskimatkojen kotimaisten kärkitulosten kehitys


Kotimaisten kärkitulosten kehitystä 2000-luvun aikana tarkastelevan juttusarjan kolmannessa osassa pureudumme 800 ja 1500 metrin juoksuihin.
Veijo Vaakanainen: 24.05.2020 10:22Yleisurheilu
Juttusarja: Keskimatkojen kotimaisten kärkitulosten kehitys
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Sara Kuivisto.
Keskimatkat 800 ja 1500 metriä tunnetaan rajuina happohyökkäyksinä, todellisina vauhtikestävyyden armottomina mittareina. Molemmat matkat ovat olleet 2000-luvun aikana suomalaisessa yleisurheilussa hieman pimennossa, lukuun ottamatta Niclas Sandellsin säväyttäviä otteita kaudella 2012, kun hän eteni EM-finaaliin ja saavutti paikan Lontoon olympialaisiin.

Tässä jutussa raa’at keskimatkojen taistot saavat kuitenkin ansaitsemaansa huomiota, kun tarkastelemme, kuinka Suomen taso näillä matkoilla on kehittynyt uuden vuosituhannen aikana. Tilastot osoittavat, ketkä suomalaisurheilijat ovat minäkin vuonna parhaiten kestäneet korvista pursuavia maitohappoja.

800 metriä


2000-luku alkoi naisten 800 metrillä koko vuosituhannen kovimmalla kärkituloksella, kun Tytti Reho viiletti matkan kaudella 2000 aikaan 2.01,39. Seuraavalla kaudella nopein aika jäikin tätä kärkinoteerausta lähes kolme sekuntia hitaammaksi, kun Johanna Risku pysäytti parhaana suomalaisena kellot aikaan 2.04,21.



Tämän yhden kauden ajan kestäneen tiputuksen jälkeen lajin taso Suomessa vakiintui seuraavien viiden kauden aikana alle 2.03:n tasolle. Kaudella 2002 Suvi Myllymäki juoksi matkan aikaan 2.02,15, jota paremmin matka juostiin Suomessa seuraavan kerran vasta 16 vuotta myöhemmin kaudella 2018.

Tämän jälkeen 800 metrin taso oli Suomessa seuraavien neljän kauden aikana varsin vakioitunut, sillä kärkitulokset vaihtelivat välillä 2.02,76 – 2.03,43. Näiden kaikkien kausien aikana kärkituloksen juoksi joka vuosi eri urheilija, joten Suomessa oli useampi naisjuoksija, joka pystyi juoksemaan matkan tasolla 2.02–2.03. Kärkitulokseen pystyivät Minna Järvenpää, Mari Järvenpää, Johanna Lehtinen (os. Risku) sekä Suvi Myllymäki.

Seuraavien kahden kauden aikana lajin taso kuitenkin notkahti. Kaudella 2007 Mari Järvenpää juoksi 800 metriä parhaana suomalaisena aikaan 2.04,70 ja seuraavana vuonna kärkitulos painui päälle 2.05:n, kun Suvi Selvenius (os. Myllymäki) juoksi kärkitulokseksi tuloksen 2.05,25.

Kaudella 2009 kotimainen kärkitulos palasi jälleen alle 2.03:n lukemiin, kun Karin Storbacka juoksi ajan 2.02,99. Tällä kertaa taso ei kuitenkaan palannut näihin aikoihin pysyvästi, vaan jo seuraavalla kaudella kärkitulos kirjattiin jälleen lähemmäs 2.05:n lukemissa. Mari Järvenpää oli tuolloin nopein suomalainen ajalla 2.04,71.

Storbacka palasi jälleen lajin kotimaiseksi valtiaaksi kaudella 2011 ja samalla kärkitulos kirjattiin taas paremmissa lukemissa, kun Storbackan kauden ajallisesti lyhin 800 metrin rääkki kesti 2.03,43. Storbackan valtakausi jatkui myös seuraavalla kaudella, mutta lajin taso Suomi laski tällä kaudella heikommaksi kuin kertaakaan aiemmin tällä vuosituhannella. Storbackan kkk-noteeraus oli ainoastaan 2.06,09.

Tästä kaudesta alkoi surullisen aika 800 metrin juoksussa uuden vuosituhannen aikana. Nimittäin myös seuraavien kahden vuoden, eli kausien 2013 ja 2014 aikana kotimainen kärkitulos jäi päälle 2.06:n lukemiin. Kaudella 2013 sittemmin paremmin maastohiihtäjänä tunnettu Johanna Matintalo juoksi kauden nopeimman ajan 2.06,54 ja seuraavana vuonna Storbacka palasi lajin nopeimmaksi suomalaiseksi ajalla 2.06,15.

Lajin taso kuitenkin onneksi nousi tästä kolme kautta kestäneestä aallonpohjasta. Vuonna 2015 Storbacka oli jälleen nopein suomalainen, mutta tällä kertaa kärkitulos kirjattiin selvästi muutamaa viime kautta kovemmin lukemin. Storbackan kauden kärkinoteeraus oli tällä kertaa 2.03,45.

Tämän jälkeen 800 metrin juoksussa alkoi Sara Kuiviston valtakausi. Kaudella 2016 taso hieman notkahti edelliseen kauteen verrattuna, kun Kuiviston paras aika oli 2.04,87. Tästä eteenpäin Kuivisto on onnistunut parantamaan tasoaan vuosi vuodelta ja näin hän on myös samalla nostanut kauden kotimaisen kärkituloksen joka kausi paremmalle tasolle.

Kaudella 2017 Kuivisto paransi edellisen kauden tulostaan tasan sekunnilla tulokseen 2.03,87. Vuotta myöhemmin tästä ajasta vuoltiin pois yli puolitoista sekuntia, ja Kuiviston kärkinoteeraus kirjattiin lukemin 2.02,14. Tason nousu huipentui viime kauteen, jolloin Kuivisto juoksi Euroopan joukkuemestaruuskisojen Superliigassa ajan 2.01,85 ja tiputti samalla kotimaisen kärkituloksen alle 2.02:n aikoihin ensimmäistä kertaa sitten kauden 2000.

Miehet


Myös miesten puolella 2000-luku alkoi koko vuosituhannen toistaiseksi kovimmalla kärkinoteerauksella. Wilson Kirwa juoksi Sydneyn olympiavuonna 800 metriä aikaan 1.44,69, joka on selvästi nopein kotimainen aika kahdella ratakierroksella. Tämä on nimittäin aina kausi, jolloin suomalainen juoksija pystyi taittamaan matkan alle 1.46:n.

Wilson Kirwan valtakausi 800 metrillä jatkui kotimaan radoilla myös seuraavien neljän kauden aikana, mutta näinä vuosina Kirwa ei onnistunut säilyttämään kauden 2000 hirmuvirettään. Kotimaisessa vertailussa hän pystyi kuitenkin juoksemaan varsin hyvätasoisia tuloksia, sillä kärkitulokset kirjattiin kausien 2001–2004 aikana välillä 1.46,10 – 1.46,93.



Kirwan seuratoveri Juha Kukkamo Lahden Ahkerasta päätti Kirwan hallinnan kotimaisilla kentillä kaudella 2005. Helsingin MM-kisoissakin tällä matkalla Suomea edustanut Kukkamo juoksi 800 metriä parhaimmillaan aikaan 1.46,68. Kukkamon valtakausi jäi kuitenkin ainoastaan yhden kauden mittaiseksi.

Kaudella 2006 kotimaan kentillä nousi nimittäin uusi hallitsija. Mikko Lahtio oli nopein 800 metrin juoksija Suomessa peräti seuraavien viiden kauden aikana. Lahtion valtakaudella kotimaisten kärkitulosten taso kuitenkin putosi verrattuna Kirwan ja Kukkamon aikoihin. Lahtion kärkitulokset kirjattiin yleensä tasolla 1.47,50–1.48,10. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin kausi 2008, jolloin Lahtio juoksi ennätyksensä 1.46,59.

Lahtion valtakausi päättyi kauteen 2010, jolloin hänen juoksemansa kärkitulos oli 1.48,10, eli heikoin hänen juoksemistaan. Kaudella 2011 kahden ratakierroksen kärkitulos palasi jälleen alle 1.48:n, kun Niclas Sandells juoksi matkan parhaana kotimaisena juoksijana aikaan 1.47,64.

Sandellsin kauden 2011 kärkinoteeraus jäi kuitenkin valitettavasti koko 2010-luvun parhaaksi kärkitulokseksi, sillä tuon kauden jälkeen yksikään suomalaismies ei ole onnistunut alittamaan 1.48:n rajapyykkiä. Niclas Sandells oli nopein suomalainen myös kahden seuraavan kauden aikana, mutta näinä vuosina kärkitulos jäi vaatimattomammaksi. Kaudella 2012 Sandellsin nopein aika oli 1.48,09 ja kaudella 2013 1.48,79.

Sandellsin hallitsemien vuosien jälkeen nopeimmaksi suomalaismieheksi nousi Ville Lampinen. Hän oli nopein suomalainen 800 metrillä kahdella seuraavalla kaudella ja tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin Sandellsillakin. 2014 Lampinen juoksi parhaimmillaan ajan 1.48,46 ja seuraavana vuonna kaksi sadasosaa nopeammin.

Seuraavien neljänkään kauden aikana lajin tasossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaudella 2016 Jaakko Laakso oli nopein suomalainen ajalla 1.48,25 ja seuraavalla kaudella Lampinen palasi jälleen kotimaan ykköseksi, tällä kertaa ajalla 1.48,85. Kaudella 2018 Markus Teijula juoksi nopeimman kotimaisen ajan sitten kauden 2012, kun hänen kkk-tuloksena oli 1.48,10. Kaudella 2019 Suomen nopein 800-metrin juoksija oli Joonas Rinne ajalla 1.48,59.

1500 metriä


Jos 800 metrillä 2000-luku alkoi koko vuosituhannen kovimmalla noteerauksella, niin naisten 1500 metrillä uuden vuosituhannen alkuvuodet olivat tasoltaan varsin vaatimattomia lajin parhaimpiin kausiin verrattuna. Kausien 2000–2002 kärkitulokset vaihtelivat välillä 2.13–2.14, kun nopeinta vauhtia matkalla pitivät Tytti Reho, Riina Tolonen ja Johanna Risku.



Kaudesta 2002 alkanut Riskun hallinta kotimaan radoilla kesti aina kauteen 2006 asti. Seuraavien kolmen kauden aikana hän kuitenkin nosti lajin tason Suomessa selvästi korkeammalle tasolle, kun hän hätyytteli jopa Sinikka Tyynelän SE-lukemia. Kausien 2003–2005 välillä Riskun (tai sittemmin Lehtisen) kärkitulokset vaihtelivat välillä 4.06,85 – 4.07,32.

Vielä kaudella 2006 Lehtinen pystyi pitämään kotimaisen kärkituloksen alle 4.10:n lukemissa ajalla 4.08,57. Tämän kauden jälkeen lajin taso laski kuitenkin useamman vuoden ajaksi päälle 4.10:n. Kaudella 2007 Mari Järvenpää pääsi tosin vielä lähelle, kun hänen paras tuloksensa oli 4.10,33.

Kaudesta 2008 lähtien nopeimmat ajat jäivät neljän seuraavan kauden ajan päälle 4.12:n lukemiin. Vuonna 2008 lajin nopeimmaksi kotimaiseksi juoksijaksi palannut Johanna Lehtinen juoksi parhaana suomalaisena ajan 4.12,18. Seuraava kausi olikin tasoltaan toistaiseksi koko 2000-luvun synkin, sillä Lehtisen kärkinoteeraus oli lopulta vain 4.17,13.

Kahden seuraavan kauden aikana taso palasi hieman parempiin lukemiin, kun Mari Järvenpään ja Karin Storbackan kärkitulokset olivat välillä 4.13,44 – 4.13,66. Kaudella 2012 Johanna Lehtinen onnistui puolestaan rikkomaan 4.12:n rajan ensimmäisenä suomalaisena sitten vuoden 2007. Lehtisen kärkiaika oli tuolla kaudella 4.11,83.

Lehtinen oli nopein juoksija myös seuraavalla kaudella, mutta tällä kertaa kärkitulos oli jälleen hieman heikompi, 4.14,34. Kaudella 2014 kärkitulos oli kuitenkin jälleen aiempia vuosia kovempi, kun paremmin estejuoksijana tunnettu Sandra Eriksson oli nopein suomalaisjuoksija ajalla 4.11,05.

Kaudesta 2015 lähtien kotimaan tilastoissa on pientä vääristymää, sillä tästä vuodesta lähtien kotimainen kärkitulos on kirjattu joka vuosi Kristiina Mäelle, joka edustaa kansainvälisissä kilpailuissa Tshekkiä. Mäki on kuitenkin kaksoiskansalainen ja hänellä on osallistumisoikeus Kalevan Kisoihin, minkä vuoksi hänen tuloksensa lasketaan kotimaan yleisurheilutilastoihin.

Kaudesta 2015 lähtien kotimaiset kärkitulokset ovat nousseet vuosi vuodelta, kun Mäki on parantanut aikojaan. Kaudella 2015 hänen kärkituloksensa jäi vielä lukemiin 4.12,52, mutta jo seuraavalla kaudella hän pystyi tiputtamaan kotimaisen kärkituloksen alle 4.10:n lukemiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2006 ajalla 4.08,68. Seuraavalla kaudella hän pystyi vielä puoli sekuntia kovempaan aikaan ja kausina 2018–2019 hän pudotti kärkituloksen jo 4.06-alkuisiin lukemiin.

Kun katsotaan vielä tuolta ajalta Suomea arvokisatasolla edustavien juoksijoiden tuloskehitystä, niin voidaan todeta, että Sara Kuivisto on myös 1500 metrillä nostanut Suomen tasoa. Vielä kausina 2015–2017 hänen sekä Sandra Erikssonin juoksemat kärkitulokset jäivät tasolle 4.13 – 4.12, mutta kausilla 2018 ja 2019 Kuivisto onnistui tiputtamaan ennätyksensä alle 4.09:n, kun hän juoksi vuonna 2018 ajan 4.08,96 ja vuonna 2019 vielä hieman paremmin 4.08,85.

Miehet


Miesten puolellakin 2000-luku alkoi moneen muuhun kauteen verrattuna vaatimattomalla tuloksella, kun Anders Rockas juoksi nopeimpana suomalaisen ajan 3.43,66. Seuraavalla kaudella kauden kotimainen kärkitulos parani kuitenkin selvästi, kun Samuli Vasala juoksi koko 2000-luvun toiseksi kovimman ajan 3.38,39.

Kauden 2001 tulospiikin jälkeen kärkitulokset palasivat jälleen päälle 3.40:n lukemiin. Kaudella 2002 kärkitulos oli taas päälle 3.43:n, kun nopein suomalainen oli estejuoksija Kim Bergdahl ajalla 3.43,11. Seuraavien neljän kauden ajan kärkitulokset nousivat kuitenkin parempiin lukemin, kun ne vaihtelivat välillä 3.40,12 – 3.42,10. Jukka Keskisalo oli nopein suomalainen vuonna 2003 ja tämän jälkeen lajissa alkoi suomalaissaksalaisen Jonas Hammin valtakausi.

Hamm oli nopein suomalaismies 1500 metrillä aina vuoteen 2008 asti. Kaudella 2007 hänen tasossaan tapahtui pieni notkahdus ja kärkitulos painui jälleen päälle 3.43:n tulokseen 3.43,62. Jo seuraavalla kaudella hän onnistui kuitenkin palauttamaan kärkituloksen jälleen vanhalle perustasolleen, kun hän juoksi vuonna 2008 parhaimmillaan ajan 3.41,44.

Hammin hallinta kotimaan tilastoissa päättyi kauteen 2009, kun uransa parhaassa vireessä ollut Keskisalo juoksi kotimaisen kärkituloksen myös tällä matkalla. Keskisalon kauden paras tulos 3.38,90 on koko 2000-luvun tähän asti kolmanneksi kovin kärkitulos. Myös seuraavalla kaudella kärkitulos oli alle 3.40:n tasolla, kun Sandells juoksi parhaana suomalaisena ajan 3.39,43.



Sandells oli nopein suomalaismies 1500 metrillä myös kolmen seuraavan vuoden aikana. Kaudella 2011 hän ei onnistunut rikkomaan 3.40:n rajaa, kun hänen parhaaksi tuloksekseen jäi 3.41,11. Seuraavana hän oli kuitenkin uransa kovimmassa vireessä ja juoksi koko 2000-luvun toistaiseksi kovimman kärkituloksen ajalla 3.36,88. Tämän huippukauden jälkeen hänen kärkitasonsa palasi jälleen päälle 3.40-lukuihin ajalla 3.40,89.

Sandellsin valtakauden jälkeen 1500 metrin kärkitulokset kääntyivät laskuun ja laskusuhdannetta jatkui aina kauteen 2017 asti. Kaudella 2014 Marco Bertolotti onnistui vielä alittamaan 3.43 ajalla 3.42,80, mutta jo seuraavalla kaudella kärkitulos painui päälle 3.43:n lukemiin, kun Ilari Piipponen oli nopein suomalainen ajalla 3.43,04.

Kaudella 2016 tason lasku jatkui, kun Panu Jantusen kärkitulos oli 3.44,80. Kaudella 2017 tonnivitosen taso saavutti puolestaan aallonpohjansa, kun yksikään suomalaismies ei pystynyt alittamaan 3.45:n aikaa. Vuoden nopein suomalainen oli Samu Mikkonen ajalla 3.45,54.

Viimeisen kahden kauden aikana tasossa on kuitenkin tapahtunut selvä hyppäys paremmalle tasolle, kun estejuoksija Topi Raitanen on ollut nopein suomalaismies myös sivumatkallaan. Kaudella 2018 hän juoksi parhaimmillaan ajan 3.41,88 ja viime kaudella hän pystyi tiputtamaan ennätyksensä jo lukemiin 3.40,71. Tämä oli kovin suomalaistulos matkalla sitten Sandellsin huippuvuoden 2012.

Lue myös



Katso kaikki uutiset