Talvella hyvässä iskussa ollut estejuoksija puoltaa oivallisen urheiluympäristön nimeen.
Rauhallisuus ja terve itsevarmuus huokuvat
Topi Raitasesta tätä kuunnellessa. Ja ihmekös tuo on. Olo kun on levollinen onnistuneen harjoitusrupeaman jäljiltä.
Vuosi 2017 oli lähtökohtaisesti kokemusten hankkimista, sillä hän panosti ensimmäistä kertaa kunnolla ratajuoksuun ja 3000 metrin esteisiin. Nousujohteisesti edenneen kauden jälkeen on menty taas eteenpäin.
Kuten sanottua, tämä harjoitustalvi on sujunut lupaavissa merkeissä. Mies on tehnyt ensimmäistä kertaa korkean paikan harjoittelua ja vieläpä yhdessä ruotsalaisten huippujuoksijoiden kanssa. Ja mikä tärkeintä, kunto lupailee hyvää.
Marraskuussa hän oli vuoristoleirillä Ranskan Font Romeussa.
– Sieltä kävin joulukuun alussa juoksemassa EM-maastoissa. Se oli hyvä startti, kun jäin vain viisi sekuntia pronssista. Muutenkin se korkean paikan vaikutus oli hyvä, hän kertaa.
-Olen tehnyt ennen jokaista reissua että sen jälkeen mattotestin Kihulla. Mattotesti meni pelottavankin hyvin marraskuun jälkeen.
Nyt talvella kokemuspankkiin on kerrytetty oppia siitä, kuinka kroppa reagoi korkealta tulon jälkeen.
– Löytyi niitä päiviä, jotka ovat korkealta tulemiseen jälkeen hyviä ja huonoja päiviä. Ne olivat niitä kokemuksia, joita on haettu tältä talvelta, jotta tulevina vuosina ollaan valmiimpia, jos mennään kesän aikana korkealle, hän kertoo.
Kansainvälisen vaatimustason jäljillä
Talven leireillä Raitanen on harjoitellut muun muassa
Kalle Berglundin,
Vidar Johanssonin ja
Meraf Bahtan kanssa. Yhteistyön siemeniä ruotsalaisten kanssa alettiin kylvämään 2016 EM-maastoissa, minkä jälkeen yhteyttä on pidetty tiiviisti.
– Heillä on hyvä porukka ja tunnen heidät hyvin. Siinä on ihan erilainen tekemisen meininki. Ei heidän tarvitsi ottaa minua mukaan, koska heitä on niin paljon. Hienoa, että olen päässyt siihen mukaan.
Parhaillaan Yhdysvalloissa treenaava urheilija pitää muutaman kuukauden harjoitusleirejä hedelmällisinä.
– Harjoittelua hyvissä olosuhteissa, siitähän siinä on kyse. Ei saa olla ammattiurheilija 3–4 viikkoa vuodessa, vaan se pitää olla kokoaikaista toimintaa. Se ei Suomessa valitettavasti kovin monelta onnistu, kun pitää härvätä kaikenlaista, Raitanen tietää.
Hän aprikoi, ettei Suomessa välttämättä tiedetä kovin hyvin, mikä kansainvälinen vaatimustaso on.
– Nämä korispojat haluavat lähteä opiskelemaan jenkkeihin nähdäkseen, mitä se touhu on. Ihan samalla tavalla juoksijoiden pitäisi lähteä hakemaan sparrausapua ulkomailta, jos sitä ei Suomessa ole.
EM-finaalipaikka
Viime kesänä 8.37 (EM-raja 8.40) ja
alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa lopun kaatumisesta huolimatta hienosti neljänneksi sijoittunut Raitanen sai arvokasta oppia ryhmäjuoksemisesta, joka tulee arvokisoissa ajankohtaiseksi. Kun ratajuoksuista ei ole vielä kauheasti kokemusta, Raitanen pääsee kisojen kautta harjaantumaan esimerkiksi taktisella puolella.
– Olen kuitenkin estejuoksijana vielä niin raakile. Kisojen kautta saa tatsia siihen, miten aikaisin uskaltaa lähteä yrittämään kiriä, tai kuinka arvokisoja ajatellen osaa juosta fiksusti sekä tarpeeksi kovaa.
Esimerkiksi EM-maastojen kautta hän halusi tutustua kansainvälisiin kilpakumppaneihin kesän kisoja silmällä pitäen. Syksystä asti puksuttanut hyvä tekeminen on aikomuksissa huipentaa tulokseksi Berliinin EM-kisoissa.
Eräänlaista vertailukohta talven leireillä on antanut
Emil Blomberg, joka meni Amsterdamissa finaaliin ajalla 8.34.
– Olen asettanut finaalipaikan tavoitteeksi. Se on aika lailla 8.32–34, johon pitää hyvällä kirillä yltää. Pitää vain olla kunnossa oikeaan aikaan.