Näkökulma: Kristiina Mäkelän eilinen onnistuminen oli merkitykseltään paljon nähtyä suurempi

Näkökulma: Kristiina Mäkelän eilinen onnistuminen oli merkitykseltään paljon nähtyä suurempi


Kristiina Mäkelän EM-hallien finaalisuorituksen kovuutta korostaa kilpailun tasokkuuden lisäksi myös naisen aiemmat suoritukset arvokisafinaaleissa. Siksi eilinen onnistuminen oli tärkeä myös uran jatkoa ajatellen.
Joona Klemi: 04.03.2019 15:18Yleisurheilu
Näkökulma: Kristiina Mäkelän eilinen onnistuminen oli merkitykseltään paljon nähtyä suurempi
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Kristiina Mäkelä
Suomalaiset suoriutuivat Glasgow`n EM-halleissa pääosin mallikkaasti. Vaikka paluuta mitalikantaan ei nähty, oli joukossa kuitenkin yksi mitalin veroinen suorittaja. Nimittäin Kristiina Mäkelä, joka hyppäsi naisten kovatasoisessa kolmiloikan finaalissa kuudenneksi tuloksella 14,29.

Tulos oli naisen paras arvokisoissa ja koko uran kolmanneksi pisin hyppy. Samalla Mäkelä sivusi myös uransa parasta arvokisasijoitusta – hän ylsi kuudenneksi myös Portlandin MM-halleissa vuonna 2016. Edellisissä EM-halleissa Mäkelän eilinen tulos olisi riittänyt jopa mitaliin, kuten myös Portlandin karkeloissa.

On kuitenkin hyvä huomata, että edellä mainitut kilpailut ovat itse asiassa harvinaisen heikkotasoisia naisten kolmiloikan viime vuosien tasoon nähden. Eiliseen tapaan mitaliin on vaadittu lähes poikkeuksetta 14,40-alkuisia tuloksia.

Tilanne on toisaalta harmillinen, mutta toisaalta lohdullinen. Mäkelällä on nimittäin kaikki eväät nousta mitalitaistelun edellyttämälle tasolle lähitulevaisuudessa.

Suunnilleen vuosi sitten valmentajaa vaihtanut nainen on loikkinut Tuomas Sallisen opissa uransa kolme pisintä hyppyä. Jo viime kesänä ennätys parani seitsemällä sentillä, ja samaisen siivun ennätys hilautui nyt myös hallikaudella. Kahden vuoden takainen naisen omissa nimissä ollut sisäratojen Suomen ennätys puolestaan parani lähes 20 senttiä.

Vasta parasta ikäänsä lähestyvän kolmiloikkaajan kehityskäyrän voidaan odottaa jatkuvan myös tulevina vuosina, jos nainen vain säilyy ehjänä. Seuraava välietappi, Heli Krugerin (os. Koivula) Suomen ennätys, on enää sentin päässä.

Marraskuussa 27 vuotta täyttävä urheilija on jo kokenut arvokisakävijä ja moninkertainen arvokisafinalisti. Kuitenkin Glasgow`n finaali oli vasta toinen kerta Mäkelän uralla, kun hän onnistui hyppäämään loppukilpailussa karsintaa pidemmälle.

Tällaisilla tuloksilla ei voida puhua varsinaisista epäonnistumisista, varsinkin kun suomalainen hyppäsi esimerkiksi Rion olympialaisten karsinnassa silloisen ennätyksensä 14,24, ja 14 metriä on ylittynyt myös monissa muissa arvokisakarsinnoissa. Enemmänkin kyse on ollut siitä, että Mäkelän paukut ovat usein huvenneet jo karsintaan.

Siinäkin mielessä viime viikonlopun EM-hallit olivat askel oikeaan suuntaan, sillä karsinnassa Mäkelällä ei tällä kertaa ollut paras päivä, vaan rutiininomainen suoritus siivitti naisen finaaliin. Jotain perustason noususta kertoo se, että huononakin päivänä loikat kantavat yli 14 metrin.

Ennen kaikkea suoritus oli tärkeä henkisellä tasolla. Lukuisia kertoja finaalissa hiipunut Mäkelä todisti ennen kaikkea itselleen pystyvänsä huippusuoritukseen silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Karsinnat Mäkelä on hoitanut lähes aina erinomaisesti, ja jatkossa samaa voidaan odottaa myös finaaleissa.

Orimattilan Jymyä edustava nainen on asettanut päätavoitteekseen Tokion olympialaiset vuonna 2020. Samana vuonna kisataan myös EM-tasolla Pariisissa. Edellyttäen ettei Mäkelä tai joku muu nainen ota mitalia tulevan syksyn Dohan MM-kisoista, tulee ensi vuonna kuluneeksi jo 18 vuotta edellisestä suomalaisnaisen voittamasta aikuisten arvokisamitalista.

Edellinen mitalihan on muuten juuri kolmiloikan SE-naisen tuoma EM-hopea, sillä Mikaela Ingberg voitti samoissa Münchenin EM-kisoissa keihäspronssia pari päivää aiemmin. Eikö olisikin varsin loogista, että mitalittoman putken päättäisi tuleva SE-nainen samassa lajissa?

Lue myös


Katso kaikki uutiset