Naisten pika-aidat on uusi keihäänheitto – lajin taso on noussut Suomessa viime vuosien aikana hurjasti


Naisten 100 metrin aitajuoksusta on tullut yksi seuratuimpia lajeja Suomessa. Lajin kokonaistaso onkin ollut viime vuosina hurjassa nousussa.
Veijo Vaakanainen: 05.07.2020 19:01Yleisurheilu
Naisten pika-aidat on uusi keihäänheitto – lajin taso on noussut Suomessa viime vuosien aikana hurjasti
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Nooralotta Neziri
Suomalaisten yleisurheilukisojen kohokohta on aiempina vuosina ollut lähes poikkeuksetta miesten keihäänheitto. Lajin valta-asema on kuitenkin vähitellen murenemassa, vaikka kansainvälisesti suurimmat menestykset laji on edelleen tuottanutkin. Yhä useammin naisten aidat vievät suurimman huomion.

Naisten pika-aidat ovat lähes poikkeuksetta ohjelmassa suurimmissa kotimaan kisoissa ja yleisön katseet keskittyvät Annimari Kortteen, Nooralotta Nezirin ja Reetta Hurskeen keskinäisiin taistoihin, joissa aiemmin suomalaisnäkökulmasta maaginen 13 sekunnin rajapyykki on paperia.

Lajin saama näkyvyys on täysin ansaittua, sillä pika-aitojen kotimainen taso on noussut läpi 2000-luvun hurjasti. Vielä 2000-luvun alussa lajin Suomen ennätys oli Lena Spoofin vuonna 1979 juoksema 13,24. Tämä aika kesti Suomen ennätyksenä 25 vuotta ja vaikutti pitkään lähes rikkomattomalta.

Kuva 1 Naisten pika-aitojen SE-on parantunut 2000-luvulla yli puoli sekuntia.
Kuva 1 Naisten pika-aitojen SE-on parantunut 2000-luvulla yli puoli sekuntia.


2000-luvun kuluessa Suomen ennätys on kuitenkin tippunut yhä pienempiin lukemiin. Hanna Korell rikkoi Spoofin SE:n vuonna 2004 juoksemalla ajan 13,13. Korell sai pitää ennätystään aina vuoteen 2012 asti, jolloin Nooralotta Neziri otti SE:n nimiinsä tuloksella 13,10.

Tästä alkoi Nezirin SE-putki. Vuonna 2013 hän lähenteli jo 13 sekunnin rajaa Moskovan MM-kisojen välierässä juostulla ajalla 13,04 ja jo seuraavalla kaudella SE-aika kirjattiin uudella sekuntiluvulla, kun Neziri kellotti SE-ajan 12,98. Yhden välikauden jälkeen Neziri tiputti SE-ajan lukemiin 12,81 vuonna 2016.

Nezirin takana myös muut aiturit paransivat tasoaan ja kaudella 2019 hänen lisäkseen myös Annimari Korte ja Reetta Hurske juoksivat alle 13 sekunnin. Molemmat juoksijat onnistuivat myös alittamaan Nezirin vanhan SE-ajan ja Korte juoksi Joensuussa uudeksi Suomen ennätykseksi 12,72. Viimeisen 16 vuoden aikana lajin SE-lukemat ovat siis parantuneet 52 sadasosaa.

Laajasta tasonnoususta kertoo myös se, kuinka Lena Spoofin sijoitus Suomen kaikkien aikojen listalla on tippunut 2000-luvun kuluessa. Vuosituhannen alussa hän oli vielä listan ykkönen ja vielä 2010-luvunkin alussa listan kolmas. Viimeisen vuosikymmenen aikana hän on kuitenkin tippunut listalla jo sijalle 10. Listan kuusi nopeinta aikaa on juostu vuosina 2014–2019.

Kuva 2 Lena Spoofin sijoitus kaikkien aikojen listalla on tippunut 2000-luvulla sijalta 1 sijalle 10.
Kuva 2 Lena Spoofin sijoitus kaikkien aikojen listalla on tippunut 2000-luvulla sijalta 1 sijalle 10.


Pika-aitojen taso ei kuitenkaan ole noussut viimeisen 10 vuoden aikana pelkästään terävimmässä kärjessä. Lajin kokonaistaso Suomessa on nimittäin merkittävästi parempi kuin 2010-luvun alussa. Tämän voi huomata, kun tarkastelee kotimaan tilastojen kymmenennen ja kahdennenkymmenennen ajan kehitystä.

Kuva 3 Tilastojen 10:nnen ja 20:nnen urheilijan tulos on parantunut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.
Kuva 3 Tilastojen 10:nnen ja 20:nnen urheilijan tulos on parantunut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana.


Vuonna 2010 kotimaan tilaston 10:s aika oli 14,14 ja 20:s aika 14,75. Tältä tasolta tulokset ovat kuitenkin parantuneet merkittävästi erityisesti viimeisen neljän kauden aikana. Kaudella 2019 10:nneksi paras aika tilastoissa oli jo 13,70 ja 20:nneksi paras tulos 14,10. Kauden 2019 kahdeskymmenes tulos oli siis parempi kuin kauden 2010 kymmenes tulos.

Vastaava tason nousu näkyy myös vertailtaessa 20 parhaan juoksijan keskiarvoaikojen kehitystä. Kaudella 2010 keskiarvotulos oli 14,15, mutta viime kaudella jo 13,55. Kuten kuva 4 osoittaa, niin keskiarvoaika on tippunut joka vuosi vuodesta 2015 lähtien.

Kuva 4 Pika-aitojen 20 parhaan juoksijan keskiarvotulos on tippunut 10 vuoden aikana 60 sadasosaa.
Kuva 4 Pika-aitojen 20 parhaan juoksijan keskiarvotulos on tippunut 10 vuoden aikana 60 sadasosaa.


Tilastot osoittavat siis, että naisten pika-aitojen taso on sekä terävöitynyt että laajentunut viimeisien 10 vuoden aikana. Lajin SE-tulos on parantunut merkittävästi ja kaikkien aikojen tilasto on vuosi toisensa jälkeen pitänyt kirjoittaa uusiksi. Tämän lisäksi kansallinen taso on koventunut merkittävästi laajalla rintamalla.

Naisten pika-aidat on siis täysin ansaitusti saavuttanut asemansa yhtenä seuratuimmista suomalaislajeista. Suuret arvokisamenestykset lajin urheilijoilta vielä puuttuvat, mutta kehityssuunta on sellainen, että myös arvokisoissa suomalaisaiturit juhlivat ennemmin tai myöhemmin.

100 metrin aitojen Suomen kaikkien aikojen tilaston 10 parasta tulosta

UrheilijaTulosVuosi
Annimari Korte12,722019
Reetta Hurske12,782019
Nooralotta Neziri12,812016
Ida Aidanpää13,082014
Maria Huntington13,092019
Matilda Bogdanoff13,092019
Hanna Korell13,132004
Johanna Halkoaho13,152007
Lotta Harala13,152018
Lena Spoof13,241979