Lappeenranta isännöi Kalevan kisat viidettä kertaa - nämä kamppailut muistetaan aiemmista kisoista

1962: Neljä kaksoismestaria

Ensimmäiset Lappeenrannan Kalevan kisat järjestettiin vuonna 1962 kaksipäiväisinä elokuun puolivälissä. Katsojia oli paikalla lauantaina 9000 ja sunnuntaina 16 000.

Kesäkuussa 1962 seipään ME-lukemat 494 hypännyt Pentti Nikula voitti Lappeenrannassa tuloksella 470. Kuukautta myöhemmin hän vei Belgradissa EM-kultaa tuloksella 480. EM-kisassa pronssille taivuttanut Kauko Nyström jäi Kalevan kisoissa viidenneksi. Belgradin pituuskisassa hopealle ja pronssille ponkaisseet Rainer Stenius ja Pentti Eskola veivät kaksoisvoiton Lappeenrannassa tuloksilla 775 ja 768. Pituuskisa oli tasoltaan mainio; vielä seitsemänneksi sijoittuneen Juhani Mannisen tulos oli 732.

Kisojen kaksoismestareiksi juoksivat Jussi Rintamäki (400 m 47,5 ja 400 m aidat 51,7), Olavi Salonen (800 m 1.49,6 ja 1500 m 3.48,2) ja Reijo Höykinpuro (5000 m 14.19,4 ja 10 000 m 30.05,8). Naisissa kahteen mestaruuteen ylsi Inkeri Lehtonen, joka voitti kuulan (12,85) ja kiekon (42,85). Suomen ennätyksiä tehtiin kaksi: Leena Kaarna sivusi omaa korkeushypyn SE:tään 165 ja Sirpa Toivola kohensi keihään ennätystä puolisen metriä lukemiin 48,61.

Tuleva olympiavoittaja Pauli Nevala vei keihäskisan tuloksella 80,10. Edesmennyt lajilegenda Jorma Kinnunen sijoittui uransa ensimmäisissä Kalevan kisoissa yhdeksänneksi (70,12).

Vasta 16-vuotias Eeva Haimi kilpaili ensimmäistä kertaa 400 metrillä ja voitti mestaruuden ajalla 58,1. Hän voitti lajin lopulta kahdeksana vuonna peräkkäin Kalevan kisoissa.

Mitalistit 1962 (Wikipedia)

1980: Moskovan näyttöjä heinäkuun alussa

Moskovan olympialaiset järjestettiin heinäkuun lopussa, joten Kalevan kisat kilpailtiin jo kuun alussa. Olympianäyttöjä kerääntyi kolmen päivän aikana seuraamaan lähes 30 000 katsojaa.



Aiemmin kesällä 1500 metrin SE:n 3.36,3 juossut Antti Loikkanen saavutti 1500 metrillä uransa ainoan Kalevan kisojen kultamitalin ajalla 3.40,46. Euroopan mestari Martti Vainio vei sekä 5000 että 10 000 metrin mestaruudet ja tuleva Moskovan olympialaisten sankari Kaarlo Maaninka oli hopealla molemmilla matkoilla. Lasse Viren saavutti uransa viimeisen SM-mitalin sijoittumalla 5000 metrillä pronssille.

Moskovassa neljänneksi työntänyt Reijo Ståhlberg voitti Lappeenrannan kuulakisan tuloksella 20,09. Vuonna 1962 Lappeenrannan kisoissa neljänneksi sijoittunut Matti Yrjölä sijoittui 1980 kisassa kuudenneksi (17,80). Tuossa välissä hän ehti olla kuulan mitaleilla 16 kertaa.

Moukaripaikalla nähtiin Suomen ennätys, kun Harri Huhtala heitti tuloksen 75,28. Kenttälajeissa kaksoismestaruuteen ylsi Olli Pousi, joka voitti pituuden (761) ja kolmiloikan (16,48).

Vasta 18-vuotias Riitta Vesanen voitti naisten 100 metriä ajalla 12,13. Moskovan olympiakisoissa 400 metrin seitsemänneksi sijoittunut Pirjo Häggman voitti sekä 200 (23,67) että 400 metriä (52,21).

Vesasen tapaan 18-vuotias Minna Vehmasto hyppäsi korkeuskultaa tuloksella 184. Vasta 14-vuotias Ringa Ropo sijoittui kahdeksanneksi ylitettyään 170.

Lillakin SE:n lisäksi naiset olivat vireessä muissakin heittolajeissa: Tuula Kivi pukkasi kuulaa 16,67 ja Ulla Lundholm ylitti 60 metriä kiekkopaikalla. Viimeistä kertaa Kalevan kisoissa kilpailtu viisiottelu päättyi Anne Kyllösen voittoon pisteillä 3871.

Mitalistit 1980 (Wikipedia)

1997: Nuoruutta ja kokemusta

Nelipäiväiset Kalevan kisat 17.-20.7. olivat hyvätasoiset. Katsomossa kerrotaan olleen yhteensä noin 27 000 silmäparia.

Miesten keihäskisassa nähtiin melkoinen yllätys, kun 28-vuotias Sami Saksio vei mestaruuden tuloksella 84,26. Seppo Räty (82,22) sijoittui uransa viimeisissä Kalevan kisoissa hopealle. Karsinnan voitti tuore 22-vuotiaiden Euroopan mestari Pietari Skyttä uransa parhaaksi jääneellä tuloksella 83,28. Finaalissa hänen oli tyytyminen viidenteen sijaan.

Turun Urheiluliitto nappasi kolmoisvoiton miesten 200 metrillä Janne Hautaniemen (21,22) johdolla ja järjestävän seuran Petri Pohjonen vei 400 metrin mestaruuden ajalla 46,83 liki sekunnin erolla seuraaviin.

Miesten vitosella oli mukana kenialaiset jänikset, mikä johti juoksijat koviin tuloksiin: 20-vuotias Samuli Vasala 13.34,98, Santtu Mäkinen 13.36,06 ja Pasi Mattila 13.36,70.

Antti Haapakoski (13,69) voitti suvereenisti pika-aidat ja Juha Isolehto (224) vei korkeusmestaruuden vielä kerran ennen nuorempia haastajia Oskari Fröseniä (222) ja Mika Polkua (220). 21-vuotias Vesa Rantanen ylitti seiväspaikalla Kalevan kisojen historian toiseksi kovimman tuloksen 565.


Naisten pikamatkoilla mentiin lujaa. Satasen ja kahden sadan kärkikolmikko oli sama: Sanna Hernesniemi, Johanna Manninen ja Anu Pirttimaa. Hernesniemi juoksi uransa parhaat ajat 11,30 ja 22,98, Manninen 17- ja 19-vuotiaiden SE:t 11,41 ja 23,35. Hernesniemen 11,30 on edelleen Kalevan kisojen ennätys. Manninen paransi 100 metrin ennätystään viikkoa myöhemmin 19-vuotiaiden EM-kultajuoksussa kaksi sadasosaa. Kyseiset SE-ajat ovat edelleen Mannisen hallussa.

Petra Söderström voitti 400 metrin aidat (57,34) neljännen kerran peräkkäin ja vei myös sileän ratakierroksen mestaruuden (53,42). Hyvätasoisessa kisassa puolustava mestari Riikka Niemelä (53,75) juoksi hopelle ja Minna Kallio (54,03) pronssille.

Monika Kinnunen voitti 800 ja 1500 metriä kovilla ajoilla 2.02,40 ja 4.10,63, joista 800 metrin voittotulos säilyi kisaennätyksenä viime kesään asti. Vasta 16-vuotias Tuula Laitinen voitti 5000 metriä (17.06,29), kun taas 10 000 metrin mestarina palkittiin 37-vuotias Päivi Tikkanen (35.41,77). Tikkanen oli mukana jo 1980 Lappeenrannan kisoissa sijoittuen 3000 metrillä 15:nneksi.

20-vuotias Johanna Halkoaho voitti uransa ensimmäiset Kalevan kisojen kultamitalit pika-aidoissa (13,51) ja pituushypyssä (624). 19-vuotias Teija Saari taivutti seipään SE-tuloksen 390.

Vuosina 1994-97 Kalevan kisojen naisten kuulassa kärkikaksikko ylitti 17 metriä. Lappeenrannassa Marika Tuliniemi voitti (17,08) ja Katarina Sederholm (17,06) oli hopealla.

Naisten moukarikisan voitti tuleva kestomenestyjä 17-vuotias Sini Pöyry. Keihäspaikalla olympiavoittaja Heli Rantanen (65,54) voitti yli viiden metrin erolla seuraaviin.

Hyvävireinen Rantanen jäi elokuun Ateenan MM-areenalla 10:nneksi. Kisojen ainoa suomalaismitalisti Eduard Hämäläinen ei ollut mukana Lappeenrannan Kalevan kisoissa.

Mitalistit 1997 (Wikipedia)

2007: Pitkämäki kiskaisi lähes 90 metriä

Edellisen kerran Kalevan kisat järjestettiin Lappeenrannassa 2007 kolmipäiväisinä elokuun alussa. Järjestäjien mukaan paikalla oli 21 000 katsojaa.

Huippukuntoinen Tero Pitkämäki jysäytti jo karsinnassa Kalevan kisojen ennätyksen 88,67 ja paransi sitä finaalissa lukemille 89,43. Muut jäivät yli kahdeksan metrin päähän. Pitkämäen kausi 2007 huipentui MM-kultaan Osakassa.

Lappeenrannan kisoissa 1997 kaksi hopeaa juossut Johanna Manninen voitti nyt 100 metriä ajalla 11,40 ja sivusi alkuerissä kisaennätystä 11,30. Viikkoa myöhemmin Manninen juhli 100 metrin kultaa Universiadeissa.

Miesten 200 metriä voitti ajalla 20,98 Visa Hongisto, jonka äiti Eeva Haimi juhli 400 metrin mestaruutta Lappeenrannan ensimmäisissä Kalevan kisoissa 1962. Alle 23-vuotiaiden Euroopan mestari Hongisto juoksi Osakan MM-alkuerissä uransa parhaan ajan 20,56.

Urallaan kaikkiaan 23 Kalevan kisojen mitalia saavuttanut Jussi Utriainen juoksi edellisvuoden tapaan kaksoismestariksi vitosella (14.08,65) ja kympillä (29.43,14). Hän debytoi Kalevan kisoissa kymmenen vuotta aiemmin Lappeenrannassa sijoittuen 5000 metrillä yhdeksänneksi.

Naisten juoksumatkoilla kaksoismestaruuteen ylsi Mari Järvenpää 800 (2.04,70) ja 1500 metrillä (4.24,70). Kaksoissisko Minna vei hopeamitalin kummallakin matkalla.


Jo edellisissä Lappeenrannan kisoissa mitalilla ollut Oskari Frösen hyppäsi korkeuskultaa tuloksella 227. Saman korkeuden ylitti myös Osku Torro. Pituushypyssä Petteri Lax ponnisti mestariksi tuulituloksella 797 kukistaen MM-mitalisti Tommi Evilän (785).

Johan Meriluoto hyppäsi kolmiloikan mestariksi ensimmäistä kertaa Lappeenrannassa 1997 ja viimeistä kertaa samassa paikassa kymmenen vuotta myöhemmin. Tuossa välissäkin hän voitti mestaruuden joka vuosi paitsi 2004, jolloin oli loukkaantumisen vuoksi sivussa.

Robert Häggblom oli kuulakisan ykkönen tuloksella 20,07. Kyseessä on viimeisin kerta, kun Kalevan kisoissa on työnnetty yli 20 metriä kuulaa.

Ensimmäistä kertaa Kalevan kisoissa esiintynyt Frantz Kruger voitti kiekonheiton yli seitsemän metrin erolla kisaennätyksellä 66,37.

Johanna Halkoaho vei jälleen Lappeenrannassa pika-aitojen mestaruuden mutta joutui tiukille, sillä Hanna Korellille saatiin sama aika. Entinen SE:n haltija (13,13) Korell oli hopealla myös Lappeenrannassa 1997. Nykyinen SE-nainen Annimari Korte juoksi 19-vuotiaana 2007 pronssille ajalla 13,53. Ratakierroksen aidoissa Järjestävän seuran Ilona Ranta (57,21) voitti liki neljän sekunnin erolla seuraaviin.

Keihäänheittäjä Paula Tarvainen oli ensimmäistä kertaa SM-mitaleilla Lappeenrannassa 1997 (pronssia) ja viimeistä kertaa 2007, kun voitto irtosi tuloksella 61,03. Taina Kolkkala oli hopealla molempina vuosina.

Kymmenen vuotta aiemmin Lappeenrannassa voittoa juhlinut Sini Pöyry jäi 2007 moukarikisassa hopealle, kun Merja Korpela aloitti kahdeksan vuotta kestäneen voittoputkensa. Pöyryn hopeatulos 67,23 on edelleen kisahistorian paras.

Mitalistit 2007 (Wikipedia)


Lähteet:
Tilastopaja
Wikipedia
Hannus, Laitinen, Martiskainen: Kalevan kisat Kalevan malja - Vuosisata yleisurheilun Suomen mestaruuksia. Suomen Urheiluliitto: Gummerus, 2002.