Katsaus Suomen menestykseen yleisurheilun MM-hallien historiassa


Suomi on saavuttanut MM-halleista yhden mitalin. Sen sijaan sijoituksia aivan mitalisijojen tuntumaan on runsaasti.
Etusuora: 14.03.2022 10:35Yleisurheilu
Katsaus Suomen menestykseen yleisurheilun MM-hallien historiassa
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Kristiina Mäkelä
Tulevana viikonloppuna Belgradissa käytävissä yleisurheilun sisäratojen MM-kilpailuissa Suomea edustaa kuusi urheilijaa.

Joukkue on varsin suuri peilaten historiaan, sillä esimerkiksi Istanbulin MM-halleihin 2012 Suomesta ei lähtenyt yhtään urheilijaa. Yhden urheilijan minijoukkueet Suomelta on nähty Maebashissa 1999 (Arsi Harju) ja Lissabonissa 2001 (Timo Aaltonen).

Suomen MM-hallihistorian ainoa mitali on edelleen kuulamies Mika Halvarin kulta Barcelonassa 1995. Neljänsiin sijoihin MM-finaaleissa ovat kyenneet Ringa Ropo pituudessa Budapestissa 1989, Sanna Hernesniemi 200 metrillä Torontossa 1993, Timo Aaltonen kuulassa Lissabonissa 2001 ja Arsi Harju kuulassa Birminghamissa 2003.

Juoksuradalla suomalaisurheilijoilta on nähty muutamia hienoja suorituksia. Arto Bryggaren viides sija pika-aidoissa Indianapolisissa 1987, Carita Sunellin viides tila 3000 metrillä Sevillassa 1991, Sisko Hanhijoen kaksi finaalipaikkaa samojen kisojen pikamatkoilla, Antti Haapakosken kuudes sija pika-aidoissa Barcelonassa 1995 sekä Markus Pöyhösen seitsemäs paikka 60 metrillä Birminghamissa 2003 ovat ihailtavan hyviä sijoituksia.

Seipään Suomen ennätyksen haltijan Jani Lehtosen uran paras arvokisasijoitus, viides, tuli Toronton MM-finaalissa 1993. Tepa Reinikainen puski kuudenneksi Birminghamissa 2003, ja MM-hallien seitsemännet sijat löytyvät kävelijänaistemme Mirva Hämäläisen (1987) ja Sari Essayahin (1993) ansioluetteloista.

Viimeisin suomalainen, joka on yltänyt kahdeksan parhaan joukkoon on Kristiina Mäkelä. Kovana arvokisaurheilijana tunnettu Mäkelä oli kuudes Birminghamin MM-halleissa 2016.

Maininnan arvoinen on myös Jyrki Kähkönen, joka putosi tuhannesosilla 60 metrin aitojen MM-finaalista 1995. Heidi Hannula oli puolestaan toiseksi nopein loppukilpailusta ulos jäänyt 60 metrillä Moskovan MM-halleissa 2006.

Arsi Harju osallistui urallaan kolme kertaa MM-halleihin ja oli aina kahdeksan parhaan joukossa. Toinen mörssäri Mika Halvari oli molemmilla osallitumiskerroillaan kuuden parhaan joukossa.

Suomalaiset, jotka ovat yltäneet kahdeksan parhaan joukkoon MM-halleissa


VuosiUrheilijasijaLajiTulos
1987Arto Bryggare560 m aidat7.68
1987Mirva Hämäläinen73000 m kävely13:08.42
1989Janne Ronkainen8Kuula19.25
1989Ringa Ropo-Junnila4Pituus6.69
1991Sisko Hanhijoki860 m7.25
1991Sisko Hanhijoki6200 m24.10
1991Carita Sunell53000 m8:56.11
1993Jani Lehtonen5Seiväs5.65
1993Sanna Hernesniemi4200 m23.03
1993Sari Essayah73000 m kävely12:06.10
1995Antti Haapakoski660 m aidat7.70
1997Mika Halvari6Kuula20.22
1997Arsi Harju8Kuula20.00
1999Arsi Harju5Kuula20.38
2001Timo Aaltonen4Kuula20.24
2003Markus Pöyhönen760 m6.65
2003Arsi Harju4Kuula20.96
2003Tepa Reinikainen6Kuula20.59
2016Kristiina Mäkelä6Kolmiloikka14.07


Tilastot tarjoaa: Tilastopaja

Lue myös: MM-hallien 2022 aikataulu