Suomen naishiihto romahtanut 2010-luvulla Ruotsiin verrattuna - katso tylyt tilastot!

Tyly vertailu Ruotsiin osoittaa, kuinka Suomen naishiihto on pudonnut kansainvälisen kärjen vauhdista


Vielä 2010-luvun alussa Suomi oli naisten maailmancupissa Ruotsia edellä sekä normaalimatkoilla että sprintissä, mutta parin viime kauden aikana Suomen taso suhteessa länsinaapuriin on romahtanut.
Veijo Vaakanainen: 04.12.2020 15:06Hiihto
Tyly vertailu Ruotsiin osoittaa, kuinka Suomen naishiihto on pudonnut kansainvälisen kärjen vauhdista
Suomi on jäänyt viime kausien aikana kauas Ruotsin taakse naisten kokonaiscupissa
Suomi ja Ruotsi tunnetaan rakkaina vihollisina. Naapurimaina ja kilpakumppaneina, joilla on jo lähes vuosituhat yhteistä historiaa. Urheilussa menestystä on usein verrattu Ruotsiin ja usein jopa voittamista tärkeämpää tuntuu olevan se, ettei ainakaan Ruotsille hävitä.

Maastohiihdonkin puolella Suomi ja Ruotsi ovat käyneet monia tasaisia kamppailuja ja viime vuosilta muistetaan esimerkiksi useampia naisten arvokisaviestejä, joissa Suomi ja Ruotsi ovat ratkoneet paremmuuttaan vasta ankkuriosuudella.

Suomi ja Ruotsi ovat siis olleet naisten hiihdossa melko tasaväkinen pari, vaikka arvokisoissa Ruotsi on edellä ollutkin. Mutta kuinka maiden välinen taisto on edennyt 2010-luvulla? Etusuora päätti selvittää, miten Suomi on pärjännyt suhteessa länsinaapuriinsa hiihdon maailmancupissa kausina 2010/2011 – 2019/2020.

Kokonaiscupissa taisto tasaista aivan viime kausiin asti


Vuosikymmenen alkuvuosina Suomi pärjäsi kokonaiscupissa yleensä Ruotsia paremmin. Vaikka kaudella 2010/2011 Ruotsi olikin niukasti Suomea edellä, niin seuraavien kolmen kauden aikana Suomi pärjäsi varsin selvästikin paremmin, sillä kaikkina kausina Suomen etu oli reilusti yli 500 pistettä.

Kuva 1 Ruotsi on mennyt viimeisen kolmen kauden aikana selvästi Suomen ohi kokonaiscupissa
Kuva 1 Ruotsi on mennyt viimeisen kolmen kauden aikana selvästi Suomen ohi kokonaiscupissa


Näinä vuosina Suomen naisten kärki oli todella leveä: Sekä kaudella 2012/2013 että kaudella 2013/2014 peräti neljä suomalaista oli cupin kokonaispisteissä 20 parhaan joukossa. Ruotsalaisista 20 parhaan joukkoon vuosien 2012–2014 aikana ylsi ainoastaan Charlotte Kalla.

Kausi 2014/2015 oli suomalaisittain heikko ja tällöin ruotsalaiset nousivat melko selvästikin suomalaisten edelle. Seuraavien kahden kauden aikana suomalaisnaiset palasivat kuitenkin aiempien vuosien tasolleen ja kävivät tasaista taistoa ruotsalaisten kanssa. Kaudella 2015/2016 Suomi voitti noin 80 pisteellä ja seuraavalla kaudella ruotsalaiset keräsivät vain noin 150 pistettä enemmän.



Lahden MM-kisavuoden jälkeen Suomen naishiihdon taso lähti kuitenkin rajuun laskuun Ruotsiin verrattuna. Pyeongchangin olympiavuonna Suomen naisten kokonaispisteet tippuivat edellisestä vuodesta peräti 1800 pistettä, kun ruotsalaisten pistepotti pysyi lähes identtisenä edelliseen kauteen verrattuna.


Samaan aikaan kun Suomen tähtihiihtäjä juhli kolmea olympiamitalia ja kolmea maailmancupin voittoa, muun joukkueen taso ei enää kestänyt kansainvälistä vertailua.


Kuvaaja osoittaa samalla varsin tylysti sen, kuinka Krista Pärmäkosken loisto Korean olympialaduilla peitti alleen karun kuvan hänen takanaan. Samaan aikaan kun Suomen tähtihiihtäjä juhli kolmea olympiamitalia ja kolmea maailmancupin voittoa, muun joukkueen taso ei enää kestänyt kansainvälistä vertailua.

Seuraavien kahden kauden aikana Suomen ero Ruotsiin on kasvanut yhä suuremmaksi. Suomalaisten pisteet ovat olleet kausina 2018/2019 ja 2019/2020 hieman yli 2000 pistettä, kun taas ruotsalaiset ovat saavuttaneet molempina kausina yli 3500 pistettä enemmän.

Suomen ja Ruotsin naishiihtäjien kokonaiscupissa saavuttamien pisteiden vertailu osoittaa siis selvästi, kuinka maiden monien vuosien ajan melko tasaisena jatkunut taistelu on kolmen viimeisen vuoden aikana kääntynyt Ruotsin selvään voittoon. Ero on jo niin suuri, ettei Ruotsi ole oikeastaan Suomelle edes mielekäs vertailukohde.

Kuinka maailmancupmenestys kuvaa tason laajuutta?


Suomen ja Ruotsin naishiihdon tason laajuutta voi verrata tarkastelemalla kuudenneksi parhaan urheilijan sijoituksen kehitystä kokonaiscupissa. Tämä osoittaa, kuinka laajasti hiihtäjät pärjäävät kansainvälisellä tasolla.

Kuva 2 Suomen kuudenneksi paras urheilija on viime vuosina ollut selvästi Ruotsin kuudenneksi parasta heikompi
Kuva 2 Suomen kuudenneksi paras urheilija on viime vuosina ollut selvästi Ruotsin kuudenneksi parasta heikompi


Kuten kuvaajasta näkyy, niin suomalaisten taso oli maailmancupin sijoitusten valossa hieman Ruotsia laajempaa 2010-luvun alussa. 2010/2011-kaudella ruotsalaiset olivat hieman edellä, mutta kahden seuraavan kauden aikana kuudenneksi paras suomalainen sijoittui selvästi kuudenneksi parasta ruotsalaista paremmin.



Tämä vertailu kuitenkin osoittaa, että suomalaisnaisten kokonaistason lasku alkoi jo aiemmin kuin pelkkä kokonaispisteiden vertailu antaa ymmärtää. Kun 2010-luvun alkuvuosina kuudes suomalainen oli sijoilla 27–36, niin kausien 2014–2020 aikana kuudes urheilija on ollut parhaimmillaan 41:s ja kaudesta 2015/2016 lähtien parhaimmillaan 57:s.

Samaan aikaan Ruotsin kokonaistaso on puolestaan noussut. Erityisen selvää nousu on ollut viimeisen kolmen kauden aikana, jolloin kuudenneksi paras ruotsalainen on joka vuosi ollut vähintään 26 parhaan joukossa.

Vielä 2010-luvun kolmen ensimmäisen vuoden aikana Suomi oli siis joko tasoissa Ruotsin kanssa tai Ruotsin edellä, mutta tästä eteenpäin Suomen kokonaistaso on tippunut selvästi. Toisin sanoen terävän kärjen takana olevat suomalaishiihtäjät ovat maailmancup-menestyksen valossa tällä hetkellä selvästi Ruotsin kakkoskaartia heikompia.

Normaalimatkojen cupissa Suomen hallinta kääntyi Ruotsin dominointiin


Suomalaiset ovat tottuneet menestymään viime vuosina erityisesti normaalimatkoilla. Normaalimatkojen cupin pisteiden vertailu osoittaakin, että Suomi on ollut lähes koko 2010-luvun ajan Ruotsia edellä.

Kuva 3 Normaalimatkoillakin suomalaiset ovat parin viime kauden aikana tippuneet Ruotsin tahdista
Kuva 3 Normaalimatkoillakin suomalaiset ovat parin viime kauden aikana tippuneet Ruotsin tahdista


Kuten kuvaaja osoittaa, niin Suomi oli Ruotsia vahvempi normaalimatkoilla joka vuosi 2011–2014. Ero Suomen eduksi oli paikoitellen myös varsin merkittävä, sillä esimerkiksi kaudella 2012/2013 Suomi voitti Ruotsin yli 800 pisteellä.

Suomalaisittain heikon kauden 2014/2015 jälkeen Suomi palasi jälleen Ruotsin edelle seuraavien kahden kauden ajaksi. Näinä kausina suomalaiset kulkivat normaalimatkoilla kaukana Ruotsin edellä, ja molempina vuosina eroa kertyi monia satoja pisteitä Suomen hyväksi.



Suomen tahti normaalimatkoilla alkoi kuitenkin hyytyä ja kaudella 2017/2018 Suomi oli jo Ruotsin kanssa tasoissa, vaikka ruotsalaistenkin kokonaispisteet laskivat hieman edelliskauteen verrattuna. Suomi onnistui kuitenkin vielä tuolloin voittamaan Ruotsin seitsemän pisteen erolla.

Suomen alamäki normaalimatkoilla jatkui myös seuraavalla kaudella ja tällöin Suomi kärsi Ruotsille lähes 1000 pisteen tappion. Ruotsi onnistui nostamaan selvästi normaalimatkojen pistesaldoaan, mutta saalisti kuitenkin edelleen vähemmän pisteitä kuin Suomi kahta vuotta aiemmin.

Suomen ja Ruotsin piste-erojen kasvu jatkui myös viime kaudella. Suomen kokonaispisteet nousivat aavistuksen verran edelliskaudesta, mutta ero Ruotsiin säilyi kuitenkin edelleen lähes 1000 pisteessä.


Vielä aiempina vuosina normaalimatkoilla jopa viisi suomalaista saattoi parhaimmillaan hiihtää 10 parhaan joukkoon, kun viime kausien aikana viisi naista pisteilläkin on jäänyt usein haaveeksi.


Normaalimatkojen maailmancupin vertailu näyttää karulla tavalla, kuinka Suomen vahva normaalimatkojen taso on musertunut 2010-luvun edetessä. Vielä aiempina vuosina normaalimatkoilla jopa viisi suomalaista saattoi parhaimmillaan hiihtää 10 parhaan joukkoon, kun viime kausien aikana viisi naista pisteilläkin on jäänyt usein haaveeksi.

Sprintticupin vertailu näyttää Suomelle surullisia lukuja


Ruotsin naiset ovat dominoineet naisten sprinttiä viimeisten parin kauden aikana. Samaan aikaan suomalaisnaisille on jäänyt sprintticupin osakilpailuissa lähinnä statistin rooli. Aina tilanne ei kuitenkaan ole ollut tällainen.

Kuva 4 Sprintticupissa Suomen ja Ruotsin ero mitataan jo lähes valovuosissa
Kuva 4 Sprintticupissa Suomen ja Ruotsin ero mitataan jo lähes valovuosissa


2010-luvun alussa Suomen ja Ruotsin sprinttitaso oli varsin identtinen. Kausilla 2011/2012 ja 2012/2013 Suomi onnistui jopa voittamaan Ruotsin sprintticupissa. Vielä vuonna 2014 Suomi hävisi Ruotsille vain vajaat 150 pistettä.

Tämän jälkeen Suomen ja Ruotsin naisten sprinttihiihto on kuitenkin kulkenut aivan eri suuntiin. Kaudesta 2014/2015 lähtien Suomi ei ole päässyt enää lähellekään Ruotsin tasoa ja ero on pienimmilläänkin ollut Ruotsin hyväksi 824 pistettä. Kaudella 2018/2019 ero oli peräti murskaavat 2151 pistettä.

Suomen harmiksi ero ei selity pelkällä Ruotsin tason räjähdysmäisellä kasvulla, sillä Suomi on romahtanut myös omaan alkuvuosikymmenen tasoonsa verrattuna. Vielä kaudella 2011/2012 suomalaiset keräsivät yli 1000 pistettä, kun viimeisen kahden kauden aikana pisteet ovat pyörineet kolmensadan molemmin puolin.


Tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta, että vajaa vuosikymmen sitten maat olivat sprintissä täysin tasavertaisia.



Ruotsiin vertailu sprintissä tuntuu lähes mielettömältä, sillä ero mitataan jo lähes valovuosissa. Viimeksi Rukalla nähtiin kylmäävä osoitus tästä tasoerosta, kun Suomi sai kaksi naista 30 parhaan joukkoon sijoille 19 ja 20, kun Ruotsi juhli samaan aikaan kolmoisvoittoa. Tuntuu lähes mahdottomalta ajatukselta, että vajaa vuosikymmen sitten maat olivat sprintissä täysin tasavertaisia.

Mikä voisi selittää Suomen romahdusta?


Tilastot ovat armottomia Suomen kannalta. Jokaisella mittarilla suomalaishiihtäjät ovat tippuneet kauas taakse ruotsalaiskilpailijoidensa vauhdista, vaikka vielä vuosikymmenen alussa Suomi oli Ruotsin edellä. Mutta mikä voi selittää tällaista romahdusta?

Syitä on tietysti useampia, mutta yksi merkittävä selittävä tekijä on joukkueiden ikärakenne. Suomen joukkue ei ole onnistunut uusiutumaan 2010-luvun kuluessa, vaan käytännössä samat urheilijat ovat edelleen joukkueen kantavia voimia kuin vuosikymmenen alussa. Ruotsin kärkihiihtäjät taas ovat vaihtuneet kaikki Charlotte Kallaa lukuun ottamatta.

Kuva 5 Suomen joukkue on vanhentunut läpi 2010-luvun verrattuna Ruotsiin
Kuva 5 Suomen joukkue on vanhentunut läpi 2010-luvun verrattuna Ruotsiin


Suomen ja Ruotsin joukkueiden ikärakenteen vertailu näyttää säälimättömästi, kuinka Suomen joukkue vanheni vuosi vuodelta läpi 2010-luvun, kun taas Ruotsi onnistui katkaisemaan joukkueen vanhenemisen vuonna 2016. Kun Suomen alamäki kokonaispisteissä alkoi kaudella 2017/2018 oli joukkueen kuuden parhaan urheilijan keski-ikä jo 33,7 vuotta, kun se samaan aikaan Ruotsilla oli 28,5.

Viimeisen parin kauden aikana Suomen joukkue on nuorentunut hieman, mutta parhaiten menestyneiden keski-ikä on edelleen päälle 30 vuotta. Joukkueen kärkiurheilijat ovat lisäksi edelleen samoja kuin vielä kahdeksan vuotta sitten.

Samaan aikaan Ruotsin joukkue on nuorentunut merkittävästi. Viime kaudella kuuden parhaan urheilijan keski-ikä oli vain 24,5 vuotta. Ruotsin joukkue on toisin sanoen täynnä nuoria urheilijoita, jotka voivat kaikki vielä kehittyä jopa nykyistäkin kovemmiksi. Onkin hyvin todennäköistä, että 2020-luvulla Ruotsi nousee Norjan ohi naishiihdon mahtimaaksi.

Suomelle ei yhtä ruusuista tilannetta voi ennustaa. Joukkueen tärkeimmät urheilijat vanhenevat vuosi vuodelta, eikä nuorten sarjoistakaan ole nousussa kovin monta uutta nimeä. Siksi näyttääkin valitettavasti siltä, että Suomen naishiihdon alamäki vain jatkuu.


Suomen naishiihdon pelastustalkoot on aloitettava tänään eikä huomenna.


Tilastovertailun tärkein sanoma onkin, että Suomen naishiihdon pelastustalkoot on aloitettava tänään eikä huomenna. Kansainvälisestä kärjestä ollaan jo nyt kaukana, eikä hetkeäkään kannata enää hukata. Muuten parin vuoden päästä Suomea kannattaa verrata Ruotsin sijaan Puolaan tai Tshekkiin.

Lue myös



Katso kaikki artikkelit