Tämä pronssi kirkastui voitoksi – seuraavaa sileän pikamatkan olympiamitalia odotellaan edelleen


Etusuora: 29.11.2016 15:04Yleisurheilu
Tämä pronssi kirkastui voitoksi – seuraavaa sileän pikamatkan olympiamitalia odotellaan edelleen
Kuva: Trackpic
Kuvituskuva.
Tänään on kulunut tasan 60 vuotta Melbournen olympialaisten miesten 400 metrin finaalista, josta muodostui suomalaisittain ennennäkemätön näytelmä, kun Turun Tovereita seuratasolla edustanut Voitto Hellstén (s. 1932) nappasi kilpailussa hurjan loppusuorataistelun jälkeen peräti pronssimitalin. Hän jakoi kolmossijan Neuvostoliiton Ardalion Ignatjevin kanssa.

Hellsténin aika olympiafinaalissa oli 47,0. Yhdysvaltalaiselle voittajalle Charlie Jenkinsille kellotettiin 46,7, ja Saksan hopeamitalistille Karl-Friedrich Haasille 46,8. Aiemmin samana päivänä juostuissa välierissä turkulainen oli kellottanut Suomen ennätyksen 46,1. Juoksulle otettiin myös sähköaika 46,20.

Ennätyksellään Hellstén vielä tänäkin vuonna miesten 400 metrin Suomen kaikkien aikojen tilastossa erittäin korkealla – peräti sijalla 5. Kovempaa ovat suomalaisista juosseet vain Markku Kukkoaho (45,49), Juha Pyy (45,75), Mikael Söderman (45,86) ja Ossi Karttunen (45,87).

Hellsténin 46,20 on olympiaohjelmassa olevien lajien osalta ainoa 1950-luvulla tehty tulos, joka on edelleen Suomen kaikkien aikojen tilastossa TOP10:ssä. TOP20:ssä – sijalla 20 – on Hellsténin ennätyksen lisäksi vain Olavien Salsola ja Salonen 1500 metrin aika 3.40,2, joka muistetaan legendaarisena maailmanennätyksenä vuodelta 1957.

Voitto Hellstén on ainoa sileillä pikamatkoilla olympiamitalin saavuttanut suomalainen. Aitajuoksuissa olympiamitaleille ovat kirmanneet Erik Wilen 400 metrin aidoissa Pariisissa 1924 ja Arto Bryggare 110 metrin aidoissa Los Angelesissa 1984. Hyvin lähelle sileän pikamatkan olympiamitalia pääsi Pirjo Häggman Montrealissa 1976. Hän hävisi yhdellä sadasosalla 400 metrin pronssin Itä-Saksan Ellen Streidtille.

Melbournen olympiamenestyksen ohella Hellstén saavutti 400 metrillä EM-hopean ja 4×400 metrillä EM-pronssin 1954. Kalevan kisoissa yhteensä 12 kultaa eri pikamatkoilla saavuttanut turkulainen muistetaan lisäksi erinomaisena maaottelujuoksijana. Erityisen legendaarisia ovat Hellsténin osuudet Ruotsi-otteluiden viesteissä 1950-luvulla.

Urheilu-uransa jälkeen Voitto Hellstén toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1962-1970. Hän kuoli 66-vuotiaana joulukuussa 1998.