Minna Hollanti: Terveen harjoituskauden merkitys urheilijalle


Minun harjoituskauttani on häirinnyt polvivamma, tarkalleen ottaen nelipäisen reisilihaksen jänteen tulehdus. Se on nyt kunnossa, mutta minulla kesti turhan kauan hyväksyä vamma ja aloittaa sen kuntouttaminen.
GIF-eliittiryhmä: 14.04.2021 13:18Blogi
Minna Hollanti: Terveen harjoituskauden merkitys urheilijalle
Kuva: Tero Siivola
Minna Hollanti.
Liian kauan hoin itselleni, että kyllä se siitä paranee, ja tein treenejä kivun läpi. No sehän ei ollut millään tavalla järkevää. Uskon kuitenkin, että moni urheilija voi samaistua tilanteeseeni. Me urheilijat olemme ehkä jopa liiankin tunnollisia, mikä saattaa joskus koitua kohtaloksemme.

Vasta kun olin siinä vaiheessa, että minulle tarjottiin leikkausta vamman hoitoon, heräsin. En halunnut kuitenkaan leikkaukseen, pyysin tulehduskipulääkkeitä ja päätin pitää kahden viikon iskutustauon jaloille. Pystyin tuona aikana kuitenkin treenaamaan yläkroppaa ja hiihdin pertsaa myös paljon, eli en sentään ihan toimettomana ollut.

Jalkakin parani kahden viikon aikana ja lepo teki hyvää muulle kropalle kuin myös pääkopalle. Neljä viikkoa jalan kuntouttamisen jälkeen alkoi maajoukkueleiri Kuortaneella. Yllätin itseni, sillä jokaisessa testissä meni uudet ennätykset. Eli lepo teki vain hyvää!



Me urheilijat olemme ehkä jopa liiankin tunnollisia, mikä saattaa joskus koitua kohtaloksemme.


Olen ottanut paljon polvivammastani opiksi. Olen oppinut lepäämään, enkä koko ajan suorita. Kropasta saa hyvin tehoja irti ja treenit menevät tosi hyvin. Ennätyksiä tulee niin punttisalin puolella kuin loikka- ja kuulatesteissä viikoittain.

Olen oppinut myös jaksottamaan paremmin kovia ja kevyitä viikkoja, ja mikä tärkeintä, kevyet viikot ovat myös kevyitä. Suurin paheeni on ehkä ollut se, että olen kuitenkin rasittanut kroppaa kevennetyillä viikoilla enemmän kuin olisi pitänyt.

Onhan se tietysti mukavaa, kun treenit kulkevat hyvin ja tietää kehittyvänsä koko ajan. Jos kipeänä tekee vain puoliteholla harjoituksia, ei varmasti kehitystäkään tule. Ehjä kroppa ja hyvin menneet harjoitukset kasvattavat myös itseluottamusta ja antavat uskoa omaan tekemiseen.

Siksi onkin niin tärkeää pysyä ehjänä ja kunnossa vuoden ympäri. Aina se ei ole mahdollista, vammoja saattaa tulla vaikka kaikki olisikin kropassa sinä hetkenä hyvin. Mutta ainakin niitä voi ehkäistä omalla toiminnallaan. Kuuntelemalla kehoa, jos se kertoo että jokin ei ole nyt hyvin, lepäämällä kun tuntuu siltä ja vahvistamalla itselle heikkoja ja vammaherkkiä kohtia kehossa.

Tärkeää on myös ympärillä olevat ihmiset: hierojat, jäsenkorjaajat ja fysioterapeutit. Heiltä saan apua aina silloin kuin tarvitsen, ja he ovat tukena minun urheilu-urallani.

Minna Hollanti