Filiph Johansson: Vilkaisu Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjaan

Filiph Johansson: Vilkaisu Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjaan


Jatkan siitä mihin viimeksi jäin. Valmenusmenetelmät kehittyvät koko ajan ja meidän on seurattava mitä maailmalla tapahtuu. Uskon samalla, että meillä on opittavaa myös entisiltä kotimaisilta juoksijoilta. Minulla on ollut ilo keskustella Mikael Södermanin kanssa hänen harjoittelustaan.
GIF-eliittiryhmä: 19.05.2021 12:48Blogi
Filiph Johansson: Vilkaisu Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjaan
Filiph Johansson
Mikael Söderman, IF Drott, on tuorein suomalainen alle 46 sekunnin juoksija 400 metrillä. Vuonna 1991 hän juoksi 45,86, siis 30 vuotta sitten. Sillä ajalla hän on Suomen kautta aikojen tilastokolmonen.

Neljä suomalaista on juosuut nelosen alle 46 sekuntiin. Markku Kukkoaho juoksi 45,49 Münchenissä vuonna 1972. Juha Pyy on tilastokakkonen ajalla 45,75, joka on juostu vuonna 1988. Ossi Karttunen juoksi ennätyksensä 45,87 vuonna 1974 ja on tilastonelonen. Tilaston viides on legendaarinen Voitto Hellsten, joka otti Melbournen olympialaisissa 1956 pronssimitalin. Hänen henkilökohtainen ennätyksensä on 46,20.

Viimeisin suomalainen alle 47 sekunnin juoksija on Matti Välimäki. Vuosi oli 2009 ja aika 46,69.

Olen saanut Mikaelilta muutamia hänen vanhoja harjoitusohjelmiaan. Hänen suostumuksellaan jaan otteita ohjelmista ja yritän hahmottaa, miten ne näkyvät minun treeniohjelmassani. Valmentajani Thomas Asp on harjoitellut ja kisannut monesti Mikaelin kanssa.

ÖID:n piirillä on ollut usko kovaan treeniin. Tämä käsitys elää edelleen. Luulen, että Mikaelin tulokset ovat myötävaikuttaneet siihen, että olemme jatkaneet melkein samalla linjalla.


Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjamerkintöjä Portugalin leiriltä vuodelta 1989.
Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjamerkintöjä Portugalin leiriltä vuodelta 1989.


Mikael kertoi minulle, miten hän treenasi Portugalin leirillä vuonna 1989. Hänellä oli 17 harjoitusta + hieronta, yhteensä 19 tuntia.

Aamuisin hän juoksi usein 5 kilometrin aamulenkin. Toinen harjoitus oli usein se kovin ja iltapäivällä hän teki kolmannen treenin, joka oli riippuvainen siitä, mitä hän oli tehnyt edellisenä tai samana päivänä.

Esimerkki kovasta treenipäivästä oli maanantai 27. maaliskuuta. Päivä alkoi 5 kilometrin aamulenkillä. Toinen treeni oli tekniikkakestävyystreeni, johon kuului eri koordinaatioliikkeitä 93 metriä, 16 toistoa. Ja kolmas treeni oli 2x3x150m = 17,2-18,1 sekuntia.

Mikael kertoi myös, että hänellä oli monta treeniä päivässä, mutta ne olivat lyhyitä ja laadukkaita.

Mitä muuta löytyy Mikaelin treenipäiväkirjasta? Hän lepää heti, kun jalat tuntuvat väsyneiltä. Mikaelilla oli monta kolmen harjoituksen päivää. Ohjelmasta näkee, että kaikki treenit eivät olleet yhtä kovia, vaan usein oli myös rakentavia treenejä.



Mikaelilla oli monta kolmen harjoituksen päivää.


Hän kertoi myös, että hän teki harjoituspäiviä, jotka sisälsivät 5 kilometrin aamulenkin, intervalleja radalla päivällä ja lopuksi 150 metrin mäkivetoja iltapäivällä.

Kerroin jutun alussa, että valmentajani oli aktiiviurheilija samaan aikaan Mikaelin kanssa ja näen samankaltaisia treenejä minunkin ohjelmassani. Treeneihini kuuluu paljon juoksua ja kestovoimaa.

Se mikä eniten erottaa minun harjoitteluni Mikaelin treeneistä on voimatreeni ja määrä. Voimatreeni on muuttunut ja kehittynyt paljon siitä ajasta, kun Mikael juoksi kilpaa. On vaikea saada sama määrää, kun opiskelee tai on töissä. Teen itse paljon tuplatreenejä, esimerkiksi intervalleja ja lihaskuntoa saman harjoitusvuoron aikana tai vauhtileikittelyä + kestovoimaa.


Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjamerkintöjä Atlantan leiriltä vuodelta 1995.
Mikael Södermanin harjoituspäiväkirjamerkintöjä Atlantan leiriltä vuodelta 1995.


Olemme valmentajani kanssa huomanneet, että kroppani ei vastaa toivotulla tavalla suurten määrien harjoitteluun, mutta kun lisätään tehoja, pystyn juoksemaan hyvällä teknikalla ja saan kropasta enemmän irti. Eli tehdään hybridiversio Mikaelin ohjelmasta, joka sopii minulle paremmin.

Kun ikävuosia tuli lisää, Mikaelin treeni muuttui. Treenimäärät vähenivät, mutta treenin laatu pysyi vielä samana. Kun kysyin häneltä, uskooko hän, että olisi pystynyt juosta kovempaa vähemmällä treenillä, vastaus oli ei.

Kovat treenit ja määrät olivat hänelle sopivat, optimaaliset. Hänen piti olla lähellä huippukuntoa koko ajan saadakseen kropastaan kaiken irti kisakaudella. Mikael kertoi, että mitä kovempaa hän treenasi sitä kovempaa hän juoksi kisoissa.



Olisi sääli, mikäli yksi minun esikuvistani unohdettaisiin.


Vielä yksi seikka miksi haluan nostaa Mikael Södermanin esiin. Hänen aktiivivuotensa olivat ennen digiaikaa. Kun googlaat hänen nimellään, tulee toki muutama osuma, mutta kuitenkin minusta liian vähän.

Aiempi sukupolvi sai sen ajan mediasta tietoa hänen edesottamuksistaan yleisurheiluareenoilla. Uusi sukupolvi haluaa hankkia tietoa nopeasti tämän päivän tekniikalla, esimerkiksi googlaamalla.

Olisi sääli, mikäli yksi minun esikuvistani, ja Suomen tuorein 46 sekunnin alittaja, unohdettaisiin. Tarinat ovat tavallaan yleisurheilun suola, ne lisäävät janoa.

Yksi minun lähivuosieni tavoite voisi olla Voitto Hellstenin ennätysajan alitus.

Lue myös



Uusimmat blogikirjoitukset

Katso kaikki blogit