Ella Junnila lähtee taistelemaan huippusijoista naisten korkeusfinaalissa

Perjantai-illan korkeuskarsinnassa yleisurheilun EM-kisoissa Roomassa tehtiin suomalaista yleisurheiluhistoriaa. Ella Junnila oli upeassa hyppyvireessä ja ylitti karsinnan jokaisen korkeuden ensimmäisellä yrityksellä selvittäen näin tiensä EM-finaaliin ensimmäisenä suomalaisena naiskorkeushyppääjänä sitten vuoden 1966.

Karsinnan perusteella Junnilalta voidaan odottaa paljon myös sunnuntain finaalissa. Karsintakilpailussa SE- naisen suorittaminen oli suorastaan silmiä hivelevän kaunista. Suoritus toisensa jälkeen hän pystyi toistamaan teknisesti erinomaisia suorituksia ollen näin yksi koko karsintakilpailun parhaista hyppääjistä.

Junnila vaikuttaisikin olevan juuri oikeaan aikaan parhaassa mahdollisessa vireessä. Alkukauden parissa kisassa hänen suorittamisessaan on näkynyt jo paljon hyviä elementtejä, mutta suorituksista on puuttunut varmuus ja tasalaatuisuus. Perjantaina suorittamisesta puuttui kaikki epäily ja hätäily.

Kuten hyppääjä itsekin perjantain karsinnan jälkeen totesi, voi hän valmistautua finaaliin luottavaisin mielin. Kun hyppyvire on löytynyt, ei se katoa mihinkään parissa päivässä. Ainoa haaste on siinä, että myös kroppa on yhtä terävässä kunnossa kuin karsintakilpailussa. Tekniikka on hallussa, mutta palautuminen perjantain koitoksesta on tehtävä viimeistä piirtoa myöten oikein, jotta suorittaminen on yhtä räväkkää kuin karsinnassa.

Loppukilpailua ajatellen Junnilan hyppyjen tasalaatuisuus on ensiarvoisen tärkeää. Tilastoje perusteella loppukilpailuun starttaa erittäin tasainen joukko, sillä ykkössuosikkia Ukraina Jaroslava Mahutshihia (SB 204) sekä tilastokakkosta Serbian Angelina Topicia (SB 198) lukuun ottamatta koko hyppääjäjoukon tämän kauden parhaat tulokset ovat neljän sentin sisällä (195-191).



Loppukilpailusta tullee siis hyvin todennäköisesti pöytäkirjapeliä. Pudotukset alakorkeuksista voivat hyvinkin ratkaista, keiden kaulaan ripustetaan mitalit ja ketkä joutuvat tyytymään karvaisiin sijoihin juuri mitalein ulkopuolella. Siksi olisikin toivottavaa, että Junnila pystyisi ylittämään korkeuksia samalla varmuudella ensimmäisellä yrityksellä. Tällöin suomalainen olisi erittäin hyvissä asemissa, jos pöytäkirjoja aletaan vertailla.

Korkeusfinaalin tasoa on etukäteen varsin haastavaa arvioida. Oletettavaa on, että Mahutshih uusii kahden vuoden takaisen mestaruuden ja nostaa voittoon vaadittavan tuloksen päälle kahden metrin tai ainakin sen tuntumaan. Hänen takanaan on hyppääjien päivän vireestä kiinni, riittääkö mitaleille tulos 198 vai 195.

Kahdessa aiemmassa EM-finaalissa taso on jäänyt astetta alhaisemmaksi, sillä Münchenissä pronssille oikeutti tulos 193 ja Berliinissä kuusi vuotta sitten ylitys 196:stä. Sen sijaan 2014, 2010 ja 2006 taso on selvästi korkeampi sillä näissä kisoissa pronssitulokset olivat 199, 201 ja 201.

Tällä kertaa mitaleille tuskin tarvitsee hätyytellä kahta metriä, mutta vähintään 195 on mitaleille todennäköisesti ylitettävä ja mahdollisimman puhtaalla pöytäkirjalla. Arvokisojen huumassa voi hyvinkin olla, että useampi urheilija venyy maksimitasolleen ja tällöin mitalit ratkotaan vasta 195:n jälkeen seuraavassa korkeudessa.

Mahutshihin ja Topicin takana urheilijat ovat siis todella tiukassa nipussa tilastoissa. Kolmatta sijaa jakavat tuloksella 195 Ukrainan Irina Herashenko, Saksan Christina Honsel ja Slovenia Lia Apostolovski. Heistä karsinnassa vakuutti erityisesti talvella halli MM-kisoissa katkerasti neljänneksi jäänyt Honsel, joka selviytyi finaaliin Junnilan tavoin pudotuksitta.

Heidän lisäkseen finaalissa mitalia tavoittelee varmasti tiukasti myös kokenut 34-vuotias bulgarialainen Mirela Demireva, joka on tottunut menestymään arvokisoissa. Kahdesti EM-hopeaa ja kertaalleen olympiahopeaa uransa aikana saavuttanut bulgarialainen ei vielä toistaiseksi ole tämän kauden aikana ollut parhaassa vireessään, mutta parhaimmillaan jopa yli 2 metriä hypännyt Demireva syttyy varmasti arvokisafinaalissa.



Mahdollinen haastaja mitalitaistoon on myös Ison-Britannian Morgan Lake. Uransa aikana myös lähes 6200 pistettä seitsenottelussa kerännyt Lake ei vielä toistaiseksi ole päässyt nousemaan arvokisoissa palkintokorokkeelle. Viime kesänä Budapestissa se oli jo lähellä, kun hän oli MM-finaalissa niukasti mitalien ulkopuolella neljäntenä. Rooman illassa Lake haluaa varmasti kirkastaa nelossijan mitaliksi.

Jo perjantaina suomalaista yleisurheiluhistoriaa tehnyt Junnila hyvin todennäköisesti jatkaa EM-kisojen korkeushyppyhistorian uudelleen kirjoittamista. Toistaiseksi paras suomalaisnaisen EM-sijoitus korkeushypyssä on Leena Kaarnan 10:s sija Belgradin EM-kisoissa vuonna 1962. Jos Junnila sijoittuisi sunnuntaina kymmeneksi tai huonommin, olisi se karsinnan jälkeen valtava yllätys ja pettymys.

Mikäli Junnila ylittää sunnuntaina avauskorkeutensa, tekee hän kuitenkin jo sillä historiaa. Toistaiseksi paras suomalaisnaisen korkeuden EM-finaalissa tekemä tulos on Kaarnan 161 samasta Belgradin finaalista. Tämä tilasto kirjoitetaan sunnuntai-illan jälkeen uusiksi lähes 100 prosenttisella varmuudella.

Ella Junnila lähtee siis korkeuden finaaliin poikkeuksellisen herkullisista asemista. Perjantain perusteella hyppääminen toimii paremmin kuin ehkä kertaakaan aiemmin hänen uransa aikana ja oma hyvä tekeminen voi siivittää lopputuloksissa todella korkealla. Sunnuntai-ilta osoittaa, tarkoittaako se lopulta hyvää pistesijaa vaiko kenties jopa mitalia.