Emilia Kankaan torstaina työntämä tulos 18,42 on jo etenkin eurooppalaisella tasolla todella laadukas.
Emilia Kangas ja
Eveliina Rouvali tekivät torstaina Belgradissa käydyssä kisassa suomalaista kuulantyöntähistoriaa. Kangas nousi uudella ennätystyönnöllään 18,42 Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmanneksi, ja Rouvali säesti hienosti uransa ensimmäisellä yli 18 metrin tuloksella (18,03), joka on tilastoissa kuudentena.
Kankaan ja Rouvalin hirmutyöntöjen myötä kausi 2025 on historian ensimmäinen, jolloin kaksi eri suomalaistyöntäjää on onnistunut puhkaisemaan 18 metrin rajan. Täten myös Belgradin kisa on luonnollisesti ensimmäinen yksittäinen kilpailu, jossa suomalaiset useampi kuin yksi suomalainen on kirjannut pöytäkirjaan yli 18 metrin työnnön.
Kankaan tulos on myös pisin suomalaisnaisen työntö sitten kauden 1989.
Asta Ovaska työnsi 20.8.1989 Tukholmassa vielä toistaiseksi voimassaolevat SE-lukemat 18,57, joka on edellinen kerta, jolloin suomalaisnainen on työntänyt Kangasta pidemmälle.
Huomioiden kaikki tilastokirjoihin kirjatut noteerauksen on Kankaan Belgradin tulos kuudenneksi pisin suomalaisnaisen kädestä lähtenyt työntö. Ovaska työnsi uransa aikana neljästi Kangasta pidemmälle ja
Tuula Kivi kerran.
Suomen naisten kuulahistorian pisimmät työnnöt
| Tulos | Urheilija | Päiväys |
| 18.57 | Asta Ovaska | 20.8.1989 |
| 18.54 | Tuula Kivi | 19.8.1980 |
| 18.49 | Asta Ovaska | 23.8.1988 |
| 18.46 | Asta Ovaska | 26.7.1988 |
| 18.44 | Asta Ovaska | 1.8.1989 |
| 18.42 | Emilia Kangas | 7.8.2025 |
Kankaan tulos on varsin kova myös edellisten vuosien arvokisoihin peilaten. Etenkin EM-tasolla tällaiset kaaret ovat jo todella kovaa valuuttaa, sillä 2000-luvulla käydyissä EM-kisoissa tällä tuloksella oltaisiin oltu joka kerta kahdeksan parhaan joukossa. Amsterdamissa 2016 työntö olisi tuonut peräti pronssimitalin.
Myöskään MM- ja olympiatasolla ei tämänkaltaisilla tuloksilla jäädä statistin rooliin. 2000-luvun MM-kisoissa tulos 18,42 olisi kolmea poikkeusta lukuun ottamatta riittänyt loppukilpailuun. Tämän vuosituhannen olympialaisissa työntö olisi tuottanut viidesti finaalipaikan ja kahdesti karsiutumisen.
Jos Kankaan vire siis jatkuu yhtä vahvana, on jopa MM-finaaliin eteneminen hänelle täyttä realismia Tokiossa. Tosin kaksissa edellisissä MM-koitoksissa karsinnat ovat olleet astetta kovatasoisempia, sillä molemmissa Kankaan tuloksella oltaisiin jääty niukasti finaalin ulkopuolelle 14:nneksi.
Toisaalta taas viime vuoden Pariisin olympialaisissa tulos 18,42 olisi riittänyt kevyesti finaaliin. Pariisin astetta maltillisemman tasoisessa finaalissa tämä tulos olisi riittänyt lisäksi peräti kahdeksanteen sijaan.
Kangas on siis noussut uudella ennätyksellään jo todella kovalle kansainväliselle tasolle, sillä Tokioon syyskuussa matkaavasta suomalaisjoukkueesta vain pieni osa voi edes omalla ennätystuloksellaan realistisesti haaveilla paikasta loppukilpailussa. Torstaisen työntönsä jälkeen Kangas kuitenkin nousi mukaan tähän ryhmään.