Helsingin 2030 EM-hanke arviointikomitean syynissä kesäkuussa - kisaisännän valinta siirtyy maaliskuulle 2027

Vuoden 2030 yleisurheilun EM-kilpailujen hakuprosessi on jo loppusuoralla, mutta vielä riittää jännitettävää.

Helsinki on yksi kolmesta finalistista Sveitsin Zürichin ja Belgian Brysselin kanssa, ja taisto kisaisännyydestä käy edelleen äärimmäisen tiukkana. Suomella on pitkä historia yleisurheilun arvokisojen järjestäjänä, mutta kilpailijoiden keskeinen maantieteellinen sijainti ja taloustilanne tekevät hakuprosessista äärimmäisen tasaväkisen.

– Nyt ollaan haun loppusuoralla. Neuvotteluissa meidän on vakuutettava EA:n komitea kisahankkeen kilpailukyvystä ja erityisesti sen taloudesta, ja siitä kuinka Suomen valtio ja Helsingin kaupunki osallistuvat hankkeen rahoitukseen. Sitä EA edellyttää, sanoo Suomen Urheiluliiton (SUL) puheenjohtaja Riikka Pakarinen liiton tiedotteessa.

Alunperin kisaisännän piti olla selvillä jo aiemmin, mutta nyt lopullinen päätös saadaan vasta maaliskuussa. Päätös siirtyi EA:n muiden kisojen myöntämisprosessien ja keskeneräisten TV-neuvotteluiden takia.

Helsingin kisahankkeen osalta seuraava tärkeä hetki koittaa kesäkuussa, kun EA:n arviointikomitea tarkastaa tuolloin hollantilaisen Sylvia Barlaqin johdolla EM-haun suunnitelmat, kilpailupaikat ja talouden. Arviontikomitea tapaa vierailun aikana SUL:n johtoa, Helsingin kaupungin ja valtion päättäjiä sekä vierailee kilpailu- ja harjoitusalueilla.

Helsingin EM-hankkeen vahvuuksina pidetään uusittua Olympiastadionia, lyhyitä välimatkoja, kansainvälisen tason TV-osaamista ja kompaktia tapahtuma-aluetta. Kesäkuussa EA:n väki tutustuu päänäyttämön lisäksi myös harjoittelu- ja majoitustiloihin.

– Kilpailuolosuhteisiin komitea tutustuu uusitulla Olympiastadionilla, Eläintarhan kentällä ja Espoon Leppävaarassa, josta on suunniteltu urheilijoiden harjoituspaikkaa, kertoo SUL:n toimitusjohtaja Harri Aalto.

Yleisurheilun EM-kilpailut olisivat suurin Suomessa järjestettävä urheilun ja liikunnan suurtapahtuma 20 vuoteen, ja tapahtuman
taloudellinen vaikutus Suomelle olisi Opetus- ja kulttuuriministeriön ennakkoselvityksen (heinäkuu 2024) mukaan 86 miljoonaa euroa.

– Toteutuessaan Helsingin 2030 EM -hankkeen aluetalouteen synnyttävä vaikutus nousee matkustuksen, verotulojen, työllistävyyden ja paikallisen väestön kulutuksen kasvun myötä 100 miljoonaan euroon, muistuttaa EM-haun projektipäällikkö Harri Halme.

EM-kilpailuihin odotetaan paikalle yli 2000 urheilijaa ja 2000 median edustajaa. Kisoista televisioidaan yhteensä 1600 tuntia, 36 eri kanavalle.
Euroopassa tapahtuma näkyy vapaasti katsottavilla kanavilla lähes kaikissa maissa.

Helsinki on aiemmin isännöinyt kahdesti yleisurheilun MM-kilpailuja (1983, 2005) ja kolmesti EM-karkeloita (1971, 1994 ja 2012).