Hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrö täyttää 60 vuotta - tässä 60 ikimuistoisinta verbaalista sivallusta matkan varrelta

Utsjoelta kotoisin oleva Kari-Pekka Kyrö ponnahti näyttävästi koko kansan julkkikseksi helmikuussa 2001, kun kuusi suomalaista huippuhiihtäjä kärysi dopingista Lahden MM-hiihdoissa. Suorana Suomen televisiossa näytetyissä lehdistötilaisuuksissa Kyrö otti kontolleen suurimman vastuun tehdyistä rikkeistä. Lahden tapahtumia puitiin oikeussalissa vielä vuonna 2013 eli 12 vuotta varsinaisten tapahtumien jälkeen.



Kyrö alkoi avautua Hiihtoliiton 1990-luvun ja kansainvälisen huippu-urheilun dopingkulttuurista keväällä 2008. Tästä lähtien Kyrön verbaalisen moukarin alla ovat vuoron perään olleet muun muassa Hiihtoliitossa toimineet Kyrön kollegat, antidopingviranomaiset Suomessa ja maailmalla, kaikki norjalaiset hiihdossa vaikuttaneet henkilöt sekä kansainvälisen urheilun merkittävimmillä paikoilla olevat johtajat.

Ohessa Kyrön sitaattikokoelmaa miehen kommenteista. Mukana on myös Kyrön kanssa toimineiden henkilöiden kommentteja miehestä itsestään.

Kari-Pekka Kyrön ikimuistoisia kommentteja vuosilta 1998 - 2023

"Tämä Suomen maajoukkueen A-tiimi on iso ja siinä monenlaisia toimintoja, joilla pyritään takaamaan se, että nämä kaverit ovat lähtöpaikalla samalla viivalla muiden maailmanhuippujen kanssa."
Tuoreena Hiihtoliiton päävalmentajana TV2:n Illan finaali -ohjelmassa 1998.


"Puhdasta urheilua parempaa asiaa ei ole. Ne, jotka hilaavat rajan jonnekin muualle, pitäisi saada touhusta pois."
Hiihtoliiton päävalmentajana Urheilulehdessä joulukuussa 1999.


"Minkä mittainen penis sinulla on?"
Vastakysymys Helsingin Sanomien toimittajalle, joka oli udellut Suomen hiihtäjien hemoglobiiniarvoja Lahden MM-hiihdoissa 2001.




"Minulle on henkilökohtaisesti täydellinen murhenäytelmä, että tällä hölmöilyllä tuhottiin muutaman suuren suomalaisen urheilupersoonan puhtain keinoin saavutetut tulokset."
Hiihtoliiton tiedotustilaisuudessa helmikuussa 2001 viitaten Mika Myllylään, Harri Kirvesniemeen ja Jari Isometsään.


"Tein älyttömän virhearvioinnin, kun luulin, että olen Lahden MM-hiihtojen jälkeen jollakin tavalla normaali ihminen. Jumalauta."
Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2001 jouduttuaan Oslon tullissa kolme tuntia kestäneisiin kuulusteluihin.



"Oslosta lähtiessäni kävin tullissa kysymässä, saanko tavarani takaisin ja vaadin saada tavata tullin esimiehen. Kun asiat eivät järjestyneet, hiillyin ja ilmoitin, että jatkossa keskustelen heidän kanssaan Euroopan unionin ihmisoikeustuomioistuimen kautta."
Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2001 vierailustaan Holmenkollenin maailmancupin osakilpailussa.


"On totta, että osa naisten huomiosta hivelee. Avoimen pornahtavat viestit eivät kuitenkaan tunnu mukavilta."
Seksisymbolimaineestaan City-lehdessä huhtikuussa 2001. Kyrö väitti saaneensa dopingskandaalin jälkeen naisilta yli tuhat kirjettä, 700 sähköpostiviestiä sekä satoja puheluita ja tekstiviestejä.


"Pohjoisen ihmiset ovat aika karuja ja yksinkertaisia ihmisiä, näiden sanojen parhaassa merkityksessä. Etelämmässä eletään sosiaalisen paineen alla, ja siitä seuraa puheisiin kaikenlaista sontaa ja kuorrutusta. Voi olla, että minua ymmäretään paremmin pohjoisessa."
City-lehdessä huhtikuussa 2001.


"Lahden 2001 dopingkäryjen jälkeen sanoin valmennettavalleni Kaisa Varikselle, että nyt hiihdät kaikki mahdolliset kisat ja olet koko ajan testattavissa, jotta dopingepäilyksiltä katkaistaan siivet."
Yhteistyöstään myöhemmin pariinkin otteeseen eposta kärynneen Kaisa Variksen kanssa City-lehdessä huhtikuussa 2001.


"Sen jälkeen kun minä Lahdessa Isometsän tiedotustilaisuudessa kerroin satuja, en ole kertaakaan julkisuudessa valehdellut - en ole jäänyt valehtelusta kiinni enkä aio jäädä. Kerron vain sen, mikä pitää paikkansa."
Helsingin Sanomissa toukokuussa 2001.


"Minä olen vapaaherra tai vapaaroisto; miten asia nyt ilmaistaan."
Helsingin Sanomissa elokuussa 2001 kysymykseen nykyisestä työtilanteestaan.




"Välillä on tuntunut, että Suomessa on kolme miljoonaa urkkijaa, jotka ovat valmiit kertomaan jokaisesta liikkeestäni muutaman satasen vihjepalkkion toivossa."
Suomen Kuvalehdessä marraskuussa 2002.


"Minä olen vapaa mies, joten minä puhun mitä minä haluan."
Helsingin Sanomissa marraskuussa 2003.


"99 prosenttia siitä, mitä minusta on kirjoitettu, on silkkaa valhetta. On ikävää, että tällaista valheeseen perustuvaa bisnestä saa näin laajasti tehdä.
Vantaan käräjäoikeudessa kesäkuussa 2004.


"Tällä hetkellä suomalaisen huippu-urheilun valmennuksen tietotaito on 20 vuotta liian vanhaa. Maailmalla eri lajien välillä liikkuvat valmentajat ovat aivan eri tasolla kuin suomalaiset. Voin suositella kaikille suomalaisille valmentajille, että yhteyksiä maailmalle kannattaa rakentaa. Toin Hollannista Suomeen tietotaitoa."
Ylen Persona non grata -ohjelmassa syksyllä 2004 salakuljetustuomiostaan ja vierailustaan hollantilaisen hormonikauppiaan luona.


"Tämä henkilöityy eniten Esko Ahoon, Suomen Hiihtoliiton silloiseen puheenjohtajaan. Vaaralliseen, vaikutusvaltaiseen mieheen 1990-luvun Suomessa. Jouduin ajojahdin uhriksi, koska katsottiin, että minulla on Ahon kannalta jotain vaarallista tietoa."
Ylen Persona non grata -ohjelmassa syksyllä 2004 Hiihtoliiton dopingsotkuista.


"Maastohiihdossa päävalmentajan paikka on tehokkaan dopingmanagerin paikka."
Poliisin kuulusteluissa 2008


"Pidin aluksi kunnianosoituksena, että minuun, TUL:n mieheen, kohdistettiin niin kova luottamus. Jälkeenpäin minulle valkeni, että se oli vain Hiihtoliiton mafian Jari Piirainen - Pekka Vähäsöyrinki - Paavo M. Petäjä keino tehdä minusta kanssarikollinen. Piiraisen Jari soitteli minulle aika paljon. Melkoiseksi vannottamiseksihan se meni, että asioista ei puhuta."
Kalevassa kesäkuussa 2008 keväästä 1998, jolloin Vähäsöyrinki oli tuonut Kyröön kotiin säilytettäväksi kasvu- ja EPO-hormonia.


"Martti Vainion käryn jälkeen 1984 suomalaisen olympiaurheilun tehokkain dopingin levitysorganisaatio on ollut Hiihtoliitto."
Helsingin Sanomissa kesäkuussa 2008.



"Luin lehdestä että koutsailet mm .. , tai mitä lie .. , jylhän poitsua. Yli 20v kokemuksella en osaa olla edes kovin yllättynyt. En viitsi edes arvailla missä kaikissa sotkuissa ja litkuissa näppisi ovat viime vuosina näpelöineet."
Ilta-Sanomien julkaisema Kyrön tekstiviesti Pekka Vähäsöyringille joulukuussa 2008.


"Antidopinglääkäri Inggard Lereim tilasi Norjan Lillehammerin 1994 olympiajoukkueen käyttöön sata litraa plasmalaajentajia. Samasta aineesta minulle tuli vähän vaikeuksia Lahdessa 2001."
Ylen Pressiklubi-ohjelmassa helmikuussa 2010.


"Kauhulla seuraan, kun urheilujohtajien paikat täytetään entisillä dopingin käyttäjillä ja dopingtohtoreilla. Norjalla on ylivoimaisesti tehokkain dopingjärjestelmä. He ovat päässeet miehittämään jopa WADA:n johdon. Heillä on paras tiedustelujärjestelmä."
Ylen Pressiklubi-ohjelmassa helmikuussa 2010.


"STT:n dopinguutisen jälkeen Hiihtoliitossa katsottiin, että olen liiton toiminnassa liikaa ulkokehällä. Minut otettiin Hiihtoliiton sisäkehälle siten, että Pekka Vähäsöyrinki toi minulle arveluttavaa tavaraa kotiin säilytettäväksi, ja yhtäkkiä minut haluttiin maastohiihdon päävalmentajaksi."
Ylen A-Talk -ohjelmassa lokakuussa 2010.


"Radiokadulla Pasilassa minut halutaan ampua. Olen paha piikki lihassa lajiliitoille, antidopingtoimikunnalle ja tietyn urheilumedian bisnekselle. He haluavat vaientaa minut."
Jyväskylän kirjamessuilla huhtikuussa 2011.


"Hiihtoliitto on katkeria paskahousuja, jotka valehtelee ja mustamaalaa ja tekee mitä vaan. Mulla tuli olo, että nyt minä hyppään tähän kelkkaan, että käydään tämä asia läpi."
Poliisin esitutkintamateriaalissa vuonna 2011 motiiveistaan kertoa poliisille Hiihtoliiton dopingkulttuurista.


"Kestävyysurheilussa epo-hormonia käytettiin ensin italialaisessa pyöräilyssä, mistä se siirtyi italialaiseen maastohiihtoon Jarmo Punkkisen aikakaudella."
Huomenta Suomen haastattelussa syksyllä 2012.


"Niin kauan, kun maailman suurten urheilujärjestöjen - WADA, KOK ja lajiliitot - johtopaikat täytetään näillä 1980-luvun dopinghirmuilla, teidän toimittajien ei pidä päästää otetta herpaantumaan. On kammottavaa, jos Sebastian Coe ja Sergei Bubka saavat jatkaa loputtomiin satujaan ja höpinöitään.
Radio Novalla syksyllä 2012.




"Ai miksi Juha Mieto kieltää käyttäneensä dopingaineita? Noh.. Ehkä olen itse riittävän varoittava esimerkki siitä, miten käy, kun näitä asioita ottaa avoimesti esille."
Radio Novalla syksyllä 2012.


"Minkä takia dopingaineiden terveysriskeistä valehdellaan ja pelotellaan nuoria? Kestävyysurheilun yleisimmillä dopingmenetelmillä on valitettavasti terveyttä edistäviä vaikutuksia."
Radio Novalla syksyllä 2012.


"Maastohiihtäjä pystyy nousemaan puhtaana kansainväliselle tasolle. Mutta voitto- ja mitalitaisteluun yltäminen riippuu siitä, mitä aikakautta eletään, millaisia dopingaineita on käytössä ja - tärkeimpänä asiana - mitä dopingaineita kovimmat kanssakilpailijat käyttävät."
Radio Novalla syksyllä 2012.


"Norjalaiset ratamestarit laativat 1990-luvun arvokisoihin täysin epäinhimillisen raskaita latuprofiileja. Kolme kertaa raskaampia kuin nykyisin. Ne laadittiin veridoping- ja epohiihtäjiä varten."
Ylen Ajantasa-ohjelmassa marraskuussa 2012.


"Hormonien käyttöön liittyvästä viestittelystä kiinni jäänyt Petar Vukicevic oli Andreas Thorkildsenin appiukko juuri ne kuusi vuotta, joina Thorkildsen teki aivan eläimellisiä tuloksia. Kun yritin keskustella norjalaisten toimittajien kanssa tästä asiasta, he sanoivat, että älä vain sano mitään tästä asiasta."
Ylen Ajantasa-ohjelmassa marraskuussa 2012.


"Ylen pitäisi arvioida vakavasti Jarmo Punkkisen roolia tv-kommentaattorina. Verorahoilla ja Yle-lupamaksuilla suojellaan suurinta epo-gangsteria Punkkista."
Oikeuskäsittelyn jälkeen Iltalehdessä kesäkuussa 2013.


"Tero Similän kohdalla on puhuttu yksinäisestä sudesta ja eristäytyneestä urheilijasta. Ne ovat höpöhöpöjuttuja. Kukaan Hiihtoliiton johdossa ei ole vaatinut selvitystä tai poliisitutkintaa. Olisi saattanut käydä ilmi, että taustalla Similän douppauksessa on Hiihtoliittoon kytkeytyviä tahoja."
Iltalehdessä Similän epokärystä heinäkuussa 2014.


"Urheilijat Norjassa ovat kuin Neuvostoliiton totaalisen järjestelmän kasvatteja. Eihän missään muualla kuin Venäjällä ja Norjassa koko liitto organisoidu doupparin tueksi, ja uhraa jopa lääkäreitä."
Therese Johaugin dopingkäryn jälkeen Iltalehdessä lokakuussa 2016.


"Minut yritettiin värvätä valmentajaksi Norjan Hiihtoliittoon keväällä 2000. Jälkikäteen olen monta kertaa miettinyt, että voi hitto. Siihen olisi ehkä pitänyt tarttua, niin monilta ikäviltä asioilta olisin voinut välttyä."
Ylen Perjantai-ohjelmassa lokakuussa 2016.


"Minun sääliksi dopingista kärynnyttä Therese Johaugia. Hän joutuu kantamaan nyt liian raskaan taakan Norjan järjestelmän toiminnasta. Johaug tietää tarkasti, ketkä norjalaiset kilpasiskot ovat käyttäneet samoja lääkkeitä kuin hän mutta eivät ole kärynneet."
Ylen Perjantai-ohjelmassa lokakuussa 2016.


"Omina hiihtovuosinani 1980-luvulla huomasin, mihin kansainvälisen huippu-urheilun kilpavarustelu on lääkkeiden puolella mennyt. Lääkehuollolla oli siinä vaiheessa ollut jo 30 - 40 vuoden perinteet. Silloin ymmärsin, että tässä on kyse jostain muustakin kuin vain lahjakkuudesta ja harjoittelusta."
Ylen Perjantai-ohjelmassa lokakuussa 2016 kysymykseen siitä, miksi Kyrö ei omalla hiihtourallaan yltänyt arvokisaedustajaksi.


"Nuoruudessani urheilumenestyksen tavoittelussa raha oli itselleni täysin sivuseikka. Sen sijaan tyttöjen tykkääminen oli hyvin tärkeä asia. Menestymällä hiihdossa sai hyvin tyttöjä."
Ylen Perjantai-ohjelmassa lokakuussa 2016.


"Isäni ja äitini ovat nähneet urheilua niin paljon, ettei Lahden dopingtapaus ollut heille mikään maailmaa mullistanut asia. Urheilussa käytetään lääkkeitä ja sääntöjä noudatetaan sen verran, että kiinni ei saa jäädä."
Ylen Perjantai-ohjelmassa lokakuussa 2016.


"Paavo M. Petäjä tiesi dopingasioista jo 1970-luvulla. Hän oli aikakaudellaan dopingiin kannustavin urheilupomo Suomessa. Häneltä pitäisi ottaa pois Hiihtoliiton kunniapuheenjohtajan arvonimi. En ole hänen kanssaan tekemisissä kuin tarvittaessa lakimiehen välityksellä. Jos mies ei kestä totuutta vaan luikertelee hautaan asti, niin menkööt."
Paavo M. Petäjästä Iltalehdessä kesäkuussa 2017.



"Norja on liian kylmäverinen ja totalitäärinen järjestelmä. 39 olympiamitalia, joista 14 oli kultaisia. Se on liikaa. Näille selittämättömille urheilusaavutuksille - DDR 1970- ja 1980-luvuilla, Itä-Afrikka kestävyysjuoksussa vuosituhannen vaihteessa - tuppaa yleensä löytymään luonnollisempia selityksiä."
Ylen huippu-urheiluillassa huhtikuussa 2018 Norjan menestyksestä PyeongChangin talviolympialaisissa.


"WADA:n kavereilta on järkyttävää paskapuhetta se, että biopassien ja veripassien takia on tyhmää tehdä verensiirto. Ei ole tyhmää, vaan se on älykästä. Verensiirrosta voit jäädä kiinni vain, jos joku myyrä tai vasikka on ilmiantanut sinut. Et voi jäädä kiinni, jos toimit sellaisessa porukassa, jossa tällaisia ilmiantajia ei ole. Tuleeko mieleen tällaisia porukoita? Hmm... Norjan maajoukkue?"
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa maaliskuussa 2019.


"WADA:ssa heiluu Sergei Portugalovin, Inggard Lereimin ja Harri Syväsalmen kaltaisia henkilöitä. Syväsalmikin on korruptiosta tuomittu virkamies. Kun WADA:ssa liikkuu tällaisia henkilöitä, niin älkää pitäkö meitä niin tyhminä, että luottamusta WADA:aan syntyisi. Me kannattamme puhtaan urheilun ideologiaa, mutta WADA:ssa tässä on epäonnistuttu."
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa maaliskuussa 2019.


"Immo Kuutsa loi 40 vuotta sitten hiihtohistorian ensimmäisen systemaattisesti toimineen veritankkausaseman Koljonvirralle Iisalmeen."
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa maaliskuussa 2019.


"Milloin aikaisemmin kukaan on kokenut sellaista julkista nöyryytystä, jonka kesken veritankkauksen yllätetty Max Hauke sai Seefeldin MM-kisoissa? Minusta tuntuu, että he ovat olleet Saddam Hussein ja Nicolae Ceausescu."
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa maaliskuussa 2019.


"Maailma kehittyy kovaa vauhtia. Enää ei saa kiusata toimittajia, naisia, lapsia, seksuaalivähemmistöjä eikä vankeja. Pian lähestymme sitä tilannetta, ettei myöskään urheilijan taustahenkilöitä saa enää kiusata."
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa lokakuussa 2019.


"Mahtavaa! Saatana, aivan huikeaa, kun turska teurastetaan aivan sata-nolla. Hyvä Iivo, aivan upeaa!”
Ilta-Sanomissa Pekingin olympialaisten skiathlonin jälkeen helmikuussa 2022.


"Aika kulahtaneelta paskaltahan tuo aihe kuulostaa."
Kieltäytymisestään Kyrölle tarjotusta asiantuntijan roolista Lahti 2001 -tv-sarjassa Ilta-Sanomissa toukokuussa 2022.


"Mahtavaa! Turska on nyljetty!"
Ilta-Sanomissa heinäkuussa 2022 Jakob Ingebrigtsenin tappiosta Eugenen MM-kisojen 1500 metrin finaalissa.


"Käyn harvoin Helsingissä, koska se sijaitsee niin syrjässä. Mutta Jyväskylän näkökulmasta Helsinki ei ole aivan niin syrjässä kuin katsottuna Utsjoelta, jossa aiemmin asuin."
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa marraskuussa 2022.


"Harjoittelin lukiolaispoikana 600 - 700 tuntia vuodessa Utsjoen kaamoksessa, ja lähimmälle valaistulle ladulle oli matkaa 400 kilometriä. Kerran harjoittelin 34 asteen pakkasessa Kevojärven jäällä. Kyllä ihminen sopeutuu monenlaiseen, jos hän haluaa."
Ylen Urheiluhullut-ohjelmassa marraskuussa 2022.


"Onko minun enää järjen hiventäkään riekkua Suomen hiihdoskandaalin parissa nyt, kun olen ollut siinä mukana kaksi vuosikymmentä?"
Kieltäytyessään Likaista lunta -dokumenttiin osallistumisesta 2023.

Muiden kommentteja Kari-Pekka Kyröstä

"Mitä helvetin peliä tämä oikein on? Yrittääkö Kyrö saada minutkin näistä hommista pois? Minä en ole ollut hänen kanssaan missään yhteyksissä. Ja miksi hän ei kysynyt minulta mitään. Täytyy myöntää, että adrenaliini nousi valtavasti, kun kuulin tästä tapauksesta."
Reijo Jylhä Helsingin Sanomissa maaliskuussa 2001, kun Kyrö oli matkustanut turistina Oslon maailmancupiin auttamaan väliaikaiseksi päävalmentajaksi nimitettyä Jylhää.


"On täysin ala-arvoista, että Kyrö kiertää kirkkoja haukkumassa huippu-urheilua ja urheilujohtajia. Tuntuu, että toimintaa motivoi katkeruus ja kosto."
Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja Roger Talermo Helsingin Sanomissa lokakuussa 2008.


"En tiedä, mitä kaveri on taas jutellut. Enkä halua kuulla."
Virpi Kuitunen Helsingin Sanomissa tammikuussa 2009, kun Kyrö oli jälleen syytellyt Kuitusta dopingin käytöstä.


"Kun ajelin Rovaniemelle, niin ajattelin, että ohhoh, on pojilla leikit."
Kyrön veli Martti-kyrö oikeudessa vuonna 2011. Kari-Pekka oli esitellyt hänellä hallussaan olleita Hiihtoliiton kasvuhormoneja Kittilässä syksyllä 1999.


"Kyrön kertomukset ovat perustuneet huhuihin tai toisen, jopa kolmannen käden tietoihin. Kyrö on lisännyt mukaan fiktiivistä aineistoa luodakseen ehjän kertomuksen (...) Ainoa epo-valmentaja tässä jutussa on Kyrö. Hän luulee muidenkin toimineen samoin (...) Kyllä joulupukkikin on totta, kun tarpeeksi uskoo."
Puolustus STT:n dopingoikeudenkäynnissä kesällä 2011.


"Kari-Pekka Kyrön palkkaaminen Hiihtoliiton päävalmentajaksi oli suurin emämunaukseni. Koko dopingjupakka olisi ollut jo ajat sitten ohi, jos Kyrö ei olisi lapsellisuuttaan heitellyt syytteitä kaikkien niskaan."
Paavo M. Petäjä Iltalehdessä 2013


"Inhimillisesti katsoen ei ole mikään yllätys, että Kyrö haluaa selvittää asiat ja jatkaa tutkijan uraansa. Yksinhän hänet on jätetty"
Johanna Aatsalo Helsingin Sanomissa toukokuussa 2008, kun Kyrö oli alkanut kertoa poliisille ja medialle Hiihtoliiton dopingkulttuurista.


"Ala-Tikkurilan nosti maailmankartalle hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrö, joka unohti lääkelaukkunsa Ala-Tikkurilan Shellille."
Helsingin Sanomat toukokuussa 2006 Ala-Tikkurilan kaupunginosaa käsittelevässä jutussa.