Urheilutoimittajain liiton jäsenten valitsema Suomen Vuoden urheilija 2020 julkistetaan torstaina järjestettävässä Urheilugaalassa Helsingin Hartwall Arenalla.
Vuoden urheilija -äänestyksen ennakkosuosikkeja ovat Bayer Leverkusenin maalivahtina loistanut
Lukas Hradecky (s. 1989), golfin Euroopan Tourin osakilpailun Omanissa maaliskuussa voittanut
Sami Välimäki (s. 1998) sekä Dallas Starsin puolustajana loistavat pudotuspelit NHL:ssä pelannut
Miro Heiskanen (s. 1999). Mahdollisuuksia titteliin on myös ainakin jääkiekkoilija
Sebastian Aholla (s. 1997) ja formulakuski
Valtteri Bottaksella (s. 1989).
Silmiinpistävää tämän vuoden ehdokaslistassa on se, ettei mukana ole yhtään vuonna 1991 syntynyttä urheilijaa. Asia ei ole yllätys, sillä yksikään kyseisenä vuonna – joka muistetaan muun muassa markan devalvaatiosta, bruttokansantuotteen romahduksesta ja synkistä työttömyysluvuista – syntynyt urheilija ei ole vielä koskaan yltänyt kymmenen kärkeen Vuoden urheilija -äänestyksessä.
Tunnettuja vuonna 1991 syntyneitä suomalaisia urheilijoita ovat ainakin
Ristomatti Hakola,
Perttu Hyvärinen,
Erik Haula,
Meri Ilmarinen,
Jyrki Jokipakka,
Julius Junttila,
Sara Kuivisto,
Esapekka Lappi,
Eero Markkanen,
Benedek Olah,
Aku Partanen,
Petja Piiroinen,
Alexander Ring,
Sasu Salin,
Rasmus Schüller,
Sanni Utriainen ja
Sami Vatanen. Heistä yksikään ei siis ole yltänyt kymmenen parhaan joukkoon urheilutoimittajien perinteisessä äänestyksessä. Vuosikerta 1991 täyttää tänä vuonna 30 vuotta, joten aikaa huippusaavutuksien tavoitteluun on kuitenkin vielä jäljellä.
Toinen poikkeuksellisen heikko ikäluokka Suomen urheilun sotienjälkeisessä historiassa on ollut 1986 syntyneet. Heistä vain
Janne Korpi on yltänyt äänestyksessä kymmenen kärkeen; lumilautailun freestylelajien maailmancupin kokonaiskilpailun voitto riitti sijaan kymmenen vuonna 2012.
Vuonna 1986 syntyneiden kärkiurheilijoita ovat olleet Korven ohella muun muassa
Kasper Hämäläinen,
Tinja-Riikka Korpela,
Lauri Korpikoski,
Jani Kukkola,
Sanna Kämäräinen,
Emma Laine,
Petteri Nokelainen,
Matti ja
Mikko Oivanen,
Anssi Pentsinen,
Berat Sadik,
Essi Sainio,
Veli-Matti Savinainen,
Tuomas Seppänen,
Matti Suur-Hamari ja
Petteri Wirtanen. He täyttävät tänä vuonna 35 vuotta, joka alkaa olla korkea ikä urheilijalle lähes lajissa kuin lajissa.
Kun tarkastellaan pelkästään sijoituksia Vuoden urheilija -äänestyksen vuonna 1947 käynnistyneessä historiassa, on kaikkien aikojen tasokkain kotimaisen urheilun ikäluokka ollut 1941 syntyneet. Heihin lukeutuvat esimerkiksi
Kaarlo Kangasniemi,
Jorma Kinnunen,
Eero Tapio,
Kaija Mustonen ja
Juha Väätäinen. 1980-luvulla syntyi kaksi todella kovaa vuosikertaa:
Kaisa Mäkäräisen,
Leo-Pekka Tähden ja
Matti Heikkisen tähdittämä 1983 sekä
Tero Pitkämäen,
Minna Kaupin ja
Pekka Koskelan johtama 1982.
Pistelasku:
Äänestyksen voitosta 10 pistettä, toisesta sijasta 9 pistettä ja sijasta kymmenen vielä 1 piste. Kahden, kolmen tai neljän hengen joukkueessa saavutetut pisteet on jaettu joukkueen jäsenmäärällä. Miesten jääkiekkomaajoukkueen TOP10-sijoituksista ei ole annettu pisteitä kenellekään.
Esimerkki:
Jani Soiniselle on annettu kahdeksan pistettä äänestyksen kolmannesta sijasta 1998 ja 0,75 pistettä neljän hengen mäkihyppyjoukkueella saavutetusta äänestyksen kahdeksannesta sijasta 1995.
Äänestys on järjestetty tähän mennessä 73 kertaa, joten pisteitä tässä katsauksessa on annettu yhteensä 4015 (73 x 55). Äänestyksessä kymmenen parhaan joukkoon yltäneistä urheilijoista syntyivät ensimmäisinä maratoonari
Mikko Hietanen (s. 1911, jaettu voitto 1947) sekä painonnostaja
Juhani Vellamo (s. 1912, kymmenes 1947). Tällä hetkellä nuorin kymmenen kärkeen yltäneistä on vuonna 1998 syntynyt jääkiekkoilija
Patrik Laine (viides 2016).
Äänestyksen kaikkien aikojen pisterohmut ovat olleet maastohiihtäjä
Veikko Hakulinen (70 pistettä), soutaja
Pertti Karppinen (61 pistettä) ja mäkihyppääjä
Matti Nykänen (59,25 pistettä).
Parhaat ikäluokat Vuoden urheilija -äänestyksen historiassa
1941 syntyneet – 122 pistettä
Kaarlo Kangasniemi 40 pistettä, Jorma Kinnunen 24, Eero Tapio 19, Kaija Mustonen 14, Juha Väätäinen 10, Jaakko Kailajärvi 7, Olavi Svanberg 6, Seppo Mäkinen 2.
1983 syntyneet – 118 pistettä
Kaisa Mäkäräinen 47, Leo-Pekka Tähti 45, Matti Heikkinen 11, Tuuli Petäjä-Siren 10, Antti Niemi 5.
1932 syntyneet – 110 pistettä
Voitto Hellsten 29, Eeles Landström 26, Kalevi Hämäläinen 16, Kalevi Huuskonen 10, Antti Hyvärinen 10, Tauno Luiro 8, Eija Krogerus 4, Aimo Tepsell 4, Kurt Lindeman 3.
1982 syntyneet – 110 pistettä
Tero Pitkämäki 54, Minna Kauppi 26, Pekka Koskela 14, Mårten Boström 9, Mika Kallio 3, Jani Haapamäki 2, Pekka Rinne 2.
1947 syntyneet – 103 pistettä
Heikki Ikola 28, Antti Kalliomäki 26, Helena Takalo 19, Lasse Laine 8, Arto Koivisto 5, Ari Salin 5, Pekka Marjamäki 4, Leo Linkovesi 4, Reima Virtanen 3, Carita Jussila 1.
Viisi erittäin kehnoa ikäluokkaa Vuoden urheilija -äänestyksessä:
1991 syntyneet – 0 pistettä
1986 syntyneet – 1 piste Janne Korpi kymmenes vuonna 2012
1972 syntyneet – 8,75 pistettä Jani Soininen kolmas vuonna 1998 ja mukana 8:nneksi sijoittuneen MM-kultamäkijoukkueen jäsenenä 1995
1985 syntyneet – 10,66 pistettä Marko Anttila viides vuonna 2019, Antti Autti yhdeksäs vuonna 2005 Silja Lehtinen, mukana 7:nneksi sijoittuneessa Laser Radial -purjehdusjoukkueessa 2012, Silja Kanerva, mukana 7:nneksi sijoittuneessa Laser Radial -purjehdusjoukkueessa 2012
1987 syntyneet – 11 pistettä Tuukka Rask kahdeksas vuosina 2013 ja 2014, Roman Eremenko kuudes vuonna 2015