Jari Porttila paljasti Mika Myllylään kohdistuneen dopingajojahdin - tuore kirja tyrmää toimittajalegendan puheet

Vuoden poliisiksi 2004 valitun rikostutkija Kimmo Nokkosen tammikuussa 2026 julkaistussa kirjassa Likaista hiihtoa ja puhdasta pajunköyttä (Docendo) käydään seikkaperäisesti läpi Suomen maastohiihtoa vuosituhannen alussa ravistelleen STT:n herjausoikeudenkäynnin vaiheet.

Vuonna 2022 Keskusrikospoliisista eläköitynyt Nokkonen kertoo teoksessa näkemyksiään rikostutkinnan eri vaiheista sekä takavuosina Suomen maastohiihtoon pesiytyneestä dopingkulttuurista.

Ajojahti Beitostølenissä?

Kirjassa Nokkonen ottaa kantaa muun muassa pitkän linjan toimittajalegendan Jari Porttilan taannoin tekemään paljastukseen norjalaisten järjestämästä ajojahdista, joka kohdistui hiihtäjälegenda Mika Myllylään.

Tammikuussa 2023 MTV3:n julkaisemassa haastattelussa vuosikymmeniä huipputason maastohiihtoa seurannut Porttila kertoi erikoisesta tilanteesta, joka sattui marraskuussa 2000 Norjan Beitostølenissä järjestetyssä maailmancupin kisassa.

Juuri ennen miesten kisan alkua Porttila oli kertomansa mukaan jutellut Mika Myllylän kanssa. Olympiavoittaja oli paljastanut toimittajalle, että hän oli juuri ollut norjalaisten järjestämässä dopingtestissä.

Myllylä oli Porttilan kertoman mukaan kutsuttu norjalaisten toimesta virtsatestiin, joka muuttui lopulta veritestiksi.

Myllylä oli paljastanut Porttilalle, että hänestä oli lopulta otettu talteen peräti kymmenen koeputkellista verta.

Tästä Jari Porttilan MTV3:lle antamasta haastattelusta välittyi Nokkosen näkemyksen mukaan kuva siitä, että Norjan antidopingviranomaisilla oli Beitostølenissä tehtävänä selvittää, mihin dopingaineisiin Myllylän hiihtomenestys perustui.

Porttilan kertomus muuttui

Porttila muisteli Beitostølenin 26 vuoden takaista viikonloppua myös viime syksynä ilmestyneessä Mika Myllylän elämäkertateoksessa Langennut legenda, jonka kirjoitti Marko Lempinen.

Tässä kirjassa Porttilan kertomus marraskuun 2000 tapahtumista poikkesi Nokkosen havaintojen mukaan monilta osin hänen aiemmin MTV3:lle antamansa kuvauksen sisällöstä.

- Uudessa versiossa Myllylä oli tullut kisapaikalla Porttilan puheille teltasta, jossa tehtiin veritestejä. Virtsatestiä ei mainita sanallakaan.

- Porttilan mukaan Myllylä oli sanonut, että kyseessä oli Norjan antidopingviranomaisten järjestämä vapaaehtoinen testi, johon osallistujat oli valittu sattumanvaraisesti. Vapaaehtoisuus oli näennäistä, sillä kieltäytymisestä olisi saanut dopingleiman otsaansa. Testauksen tarkoituksena oli kuulemma parantaa hemoglobiiniarvojen valvontaa.

- Myllylä oli kiroillut Porttilalle, että häneltä oli otettu yhdeksän koeputkellista verta, kirjoittaa Nokkonen.

Epäuskottava kertomus

Kimmo Nokkonen pitää Jari Porttilan esittämiä väitteitä epäuskottavina eikä hän usko, että Mika Myllylältä olisi otettu putkikaupalla verta talteen hemoglobiinitestin yhteydessä.

Tätä hän perustelee sillä, ettei MTV3:n uutisessa tai kahdessa syksyllä 2025 Myllylästä julkaistussa elämäkerrassa esitetty Porttilan kertomuksen lisäksi muita lähteitä esitetyille väitteille.

Porttilan väitteiden todenperäisyyttä ei ole myöskään pyritty selvittämään Norjan antidopingviranomaisilta tai FIS:ltä.

Nokkonen huomauttaa, ettei Mika Myllylä sivua Beitostølenin marraskuun 2000 tapahtumia omassa elämäkerrassaan Riisuttu mestari, joka julkaistiin syksyllä 2001.

Omaelämäkerrassaan Myllylä muisteli kuitenkin toista vastaavaa tilannetta, joka oli sattunut Lillehammerin olympialaisissa 1994.

- Jääkiekko-otteluun mennessään hän oli jättänyt järjestysmiehille ternimaitopullon, joka oli sen jälkeen hävinnyt. Myllylä arveli sen joutuneen norjalaisten laboratorioiden tarkempaan syyniin.

Miksi lääkäri ei valvonut hemoglobiinitestiä?

Myllylä totesi Riisutussa mestarissa lisäksi sen, että hiihtomaajoukkueen lääkäri Pirkka Mäkelä oli paikan päällä valvomassa silloin, kun Myllylä joutui uransa aikana hemoglobiinitesteihin.

Marko Lempisen Langennut legenda -teoksessa taas mainitaan, että hiihtäjiä huoletti hemoglobiinitestien yhteydessä heidän oikeusturvansa. Tämän takia Mäkelä valvoi näytteenantoa testitiloissa.

Kimmo Nokkonen kiinnittää huomiota Porttilan puheiden yksityiskohtiin.

- Porttila ei mainitse kertomuksessaan joukkueen lääkäreitä Mäkelää tai Juha-Pekka Turpeista - tai ketään muutakaan Suomen joukkueen jäsentä. Herää kysymys, miksi ihmeessä Myllylä olisi suostunut vapaaehtoiseen veritestiin ilman joukkueen lääkärin läsnäoloa. Etenkin, jos hän oli huolissaan oikeusturvastaan ja lääkärin läsnäolosta näytteitä otettaessa oli muodostunut rutiini.

- Suomen maajoukkueen lääkärit ja valmennusjohto olisivat varmasti puuttuneet Myllylän kuvaamaan toimintaan ja norjalaisten antidopingviranomaisten "luvaton kuppaus" olisi tullut laajemminkin tietoon ennen jo ennen Porttilan vuonna 2023 antamaa haastattelua.
huomauttaa Nokkonen uutuuskirjassaan.

Myllylän kommentti pelkkää huumoria?

Norjalaisilla oli keskeinen rooli Kansainvälisen Hiihtoliiton antidopingvalvonnassa ennen Lahden MM-hiihtoja 2001. Se ei kuitenkaan ole Nokkosen mukaan todiste Myllylään kohdistetusta ajojahdista, eikä rikostutkija ole kuullut Porttilan kuvailemasta ajojahdista mistään muusta lähteestä.

Nokkosella esittääkin oma teoriansa Myllylän puheiden tarkoitusperistä.

- Huomattavasti todennäköisemmältä tuntuisi, että Myllylä on Beitostølenin hemoglobiinitestistä poistuttuaan heittänyt häntä innokkaasti seuranneelle toimittajalle karkeaa huumoria, joka on Lahden joukkokäryn jälkeen alkanut elää omaa elämäänsä.

Mika Myllylä jäi Lahden MM-hiihdoissa helmikuussa 2001 kiinni kielletyn hemohes-plasmalaajentajan käytöstä. Samasta aineesta kärysi Lahdessa myös viisi muuta suomalaishiihtäjää.

Mika Myllylä kuoli 41-vuotiaana heinäkuussa 2011.