Jasmi Joensuu komeilee maailmancupin sprinttikilpailun kärkipaikalla - vain yksi suomalainen yltänyt sprintticupin kokonaisvoittoon

Suomen sprinttihiihdon selväksi ykkösnimeksi viimeistään tällä kaudella kohonnut Jasmi Joensuu nousi Tour de Skillä keräämillään sprinttipisteillä maailmancupin sprinttikilpailun kärkipaikalle.

Joensuu on saanut otteisiinsa mukavasti tasaisuutta, eikä kaatumisia tai sauvarikkoja ole enää tällä kaudella nähty. Kauden viisi sprintikisaa ovat tuoneet sijat 5, 13, 5, 2 ja 7. Tour de Skillä ensimmäinen podiumsijansa saavuttaneelle Joensuulle finaalipaikka on alkanut olla tuttua kauraa hiihtotavasta riippumatta.

Joensuun menestyksen taustalla on selkeä kehitys jaksamisessa. Hän on entiseen tapaan kiertueen nopeimpia karsintahiihtäjiä, mutta tällä kaudella erähiihdoissa jaksaminen on ollut täysin uudella tasolla. Aiemmin Joensuulla oli vaikeuksia jaksaa hiihtää erähiihtoja riittävällä tasolla ja sprinttipäivän aikana vauhti hiipui pikkuhiljaa erä kerrallaan.

Parempi jaksaminen on näkynyt selkeästi myös yleishiihtäjänä kehittymisenä. Joensuu on parantanut suorituksiaan huimasti sprintin lisäksi myös normaalimatkoilla. Hän on nakutellut tasaisesti normaalimatkoilla sijoituksia 20 parhaan joukkoon myös ennen selvästi heikommalla vapaalla hiihtotavalla.

Distanssikisojen tähän astisena tähtihetkenä on Toblachin Tour de Skin perinteisen 15 km takaa-ajokilpailun kahdeksas sija, jossa hän oli myös osuusajoissa kahdeksanneksi nopein.




Koko sprintticupin tilanne

Joensuun tietä maailmancupin keulapaikalle on tasoittanut se, että alkukauden sprintin ykkösnimi Jonna Sundling ei hiihtänyt Tour de Skillä, vaan keskittyy helmi-maaliskuun vaihteen Trondheimin MM-kisoihin. Se ei ole toki Joensuun vika, sillä on tunnetusti hankala voittaa niitä, jotka eivät ilmesty lähtöviivalle.



Maailmancupin sprinttikilpailut jatkuvat tiukalla tahdilla Tour de Skin jälkeen pidettävän viikon tauon jälkeen. Pikakiitureille on jaossa maailmancupin pisteitä neljänä peräkkäisenä viikonloppuna ennen MM-kisoja Les Rousses'ssa, Engadinissa, Cognessa ja Falunissa. Mielenkiintoiseksi sprintticupin voittotaiston tekee se, että osa hiihtäjistä jättänee MM-kisoja edeltäviä maailmancupin kisoja väliin MM-sprinttiin tähtäävän korkeanpaikan leiritysten myötä.

Maailmancupin sprinttimenestyksensä myötä Joensuu on noussut myös MM-kisojen mitaliehdokkaiden joukkoon. Trondheimissa sprintin MM-mitalit ratkaistaan 27.2. vapaalla hiihtotavalla. Joensuu nappasi Toblachissa uransa ensimmäisen podiumsijan juuri vapaan hiihtotavan kilpailussa.

Virpi Kuitunen ainoa sprintticupin suomalaisvoittaja

2000-luvun alkupuolella suomalaisnaisia totuttiin näkemään sprinttikisojen kärjessä laajalla rintamalla. 2001 sprintin maailmanmestari Pirjo Manninen (nyk. Muranen) ylsi 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä neljä kertaa sprintticupin kokonaiskilpailun kärkiviisikkoon. Parhaimmillaan Manninen oli sprintticupin kakkonen kaudella 2000-2001.

Aino-Kaisa Saarinen niitti normaalimatkojen lisäksi mainetta myös sprintissä. Saarinen oli vakiokasvo sprintticupin top kympissä 2000-2010. Parhaimmillaan hän ylsi sprintticupissa kahteen otteeseen neljänneksi.



Ainoa suomalainen, joka on yltänyt maailmancupin sprintticupin kokonaisvoittoon on Virpi Kuitunen (nyk. Sarasvuo). Hän ylsi saavutukseen kaudella 2006-2007 murskaavasti ennen Slovenian Petra Majdicia. Samalla kaudella Kuitunen voitti myös maailmancupin kokonaiskilpailun näytöstyyliin yli 500 pisteellä ennen Marit Björgeniä. Kuitunen toisti kokonaiscupin voittonsa seuraavalla kaudella.

Suomalaismies on yltänyt sprintticupissa kertalleen kolmen parhaan joukkoon, kun Lauri Pyykönen oli kolmas kaudella 2002-2003. Tuoreemmista suomalaismiesten sprintticupin saavutuksista nostetaan esiin Ristomatti Hakolan vitossija kaudelta 2018-2019.