Kaarlo Maaninka täyttää 70 vuotta - jäi olympiamitaleistaan huolimatta ulos Linnan juhlista


Suomen toistaiseksi viimeinen kestävyysjuoksun olympiamitalisti Kaarlo Maaninka täyttää joulupäivänä 70 vuotta.
Etusuora: 23.12.2023 07:48Yleisurheilu
Kaarlo Maaninka täyttää 70 vuotta - jäi olympiamitaleistaan huolimatta ulos Linnan juhlista
Kuva: Olavi Kaljunen/Trackpic
Kaarlo Maaninka saavutti Moskovassa 1980 olympiahopean 10 000 metrillä ja olympiapronssin 5000 metrillä. Molemmat kisat voitti 36-vuotias etiopialainen Miruts Yifter. Tämä on toistaiseksi viimeinen kerta, kun suomalainen yleisurheilija on saavuttanut kaksi mitalia samoista aikuisten arvokisoista.

Maaninkavaaran kylässä 44 kilometrin päässä Posion kirkonkylältä lapsuutensa viettäneellä Maaningalla oli 22 sisarusta. Juoksukipinän hän sai Posiolle urheiluohjaajaksi muuttaneen Jouko "Jokkeri" Elevaaran valvovan silmän alla.



Saarijärven ja Hämeenlinnan kautta Kauhajoelle asettuneen Maaningan Moskovan olympiareissu oli jäämässä kokonaan väliin, sillä Tukholmassa kesäkuussa 1980 juostu 5000 metrin aika 13.31,36 ei riittänyt näytöksi Olympiakomitealle.

Kouvolassa 13. heinäkuuta järjestetyssä näyttökisassa Maaninka kellotti ajan 13.25,0, joka vakuutti onneksi valinnoista vastanneen herrakerhon.

Kestävyysjuoksun merkityksestä tuon ajan Suomessa kertoo se, että näyttökisan tulos kerrottiin jopa Yleisradion pääuutislähetyksessä. Iskelmälaulaja Esa Simonen - taiteilijanimeltään Robin - levytti myöhemmin Kouvolan juoksusta ja valintasekoiluista kertoneen rallatuksen Olympianäyttö.

Vuosi 1980 jäi Maaningan yksittäiseksi pistäytymiseksi maailman kestävyysjuoksun kirkkaimmissa valoissa. Hyvistä kauden tilastotuloksistaan huolimatta hän jäi rannalle Prahan EM-kisoista 1978 (SB 10 000 metrillä 28.13,6) sekä Helsingin MM-kisoista 1983 (SB 5000 metrillä 13.29,76). Maaninka oli perheellistynyt jo ennen suurimpia saavutuksiaan ja työskenteli juoksu-uransa aikana esimiehenä metsäalalla.

Maaninka ja Lasse Virén edustivat yleisurheilijoita syyskuussa 1980 presidentti Kekkosen 80-vuotisjuhlilla. Osittain tästä johtuen Maaninka ei saanut kutsua saman vuoden tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Linnan juhlissa ei nähty myöskään helmikuussa 15 kilometrin olympiakullan sadasosalla hävinnyttä Juha Mietoa.



Hymy-lehti uutisoi joulukuussa 1981, että Maaninka ja Mikko Ala-Leppilampi ovat tunnustaneet veritankkauksen hyödyntämisen olympialaisiin valmistautumisessa. Verimanipulaatio oli tuohon aikaan eettisesti kyseenalainen mutta ei urheilun säännöissä kiistattomasti kielletty menetelmä.

Uskoon Moskovan kisojen jälkeen tullut Maaninka epäili vielä vuonna 1983, että hänen Moskovan olympiajuoksunsa saatetaan hylätä. Iltalehden haastattelussa joulukuussa 1983 hän kertoi, että veritankkaustunnustus on Kansainvälisen Olympiakomitean käsittelyssä ja päätös olympiamitalin kohtalosta tulee vuodenvaihteeseen mennessä.

Hylkäyspäätöstä ei missään vaiheessa kuulunut. Seuraavana vuonna Martti Vainion 10 000 metrin olympiahopea haihtui steroidikäryyn, eikä suomalaisia kestävyysjuoksijoita ole tämän jälkeen enää nähty mitalikamppailuissa olympiaradoilla.

Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta