Keihäässä yli 20 vuoden mitaliputki, naisilla taas 16 vuoden kuiva kausi EM-kisoissa

Euroopan mestaruuksista kamppaillaan nyt kolmannen kerran Saksassa, jolla on ollut kiehtova rooli suomalaisessa yleisurheiluhistoriassa. Suomalaisnaiset nimittäin nappasivat viimeisimmät aikuisten arvokisamitalinsa vuoden 2002 Münchenin EM-kisoista. Stuttgartissa 1986 Suomi puolestaan jäi edellisen kerran ilman keihäsmitalia EM-tasolla.

Mikaela Ingbergin Münchenin keihäspronssi on osa keihään 32 vuoden mitaliputkea, kun taas Heli Krugerin (o.s. Koivula) kolmiloikkahopea on viimeisin suomalaismitali heitto- tai kestävyyslajien ulkopuolelta.

Edellisestä suomalaisnaisen Euroopan mestaruudesta on sen sijaan vierähtänyt jo 24 vuotta. Tuolloin Sari Essayah käveli kymmenellä kilometrillä voittoon kotikisoissa.

Heitto- ja kestävyyslajit ovat taanneet menestyksen

Suomi ei siis ole saavuttanut 16 vuoteen mitalia naisten puolella eikä myöskään hyppylajeissa. Tommi Evilä toki nappasi vuonna 2005 pituuspronssin MM-tasolla. Otteluissa viimeisin mitali on Eduard Hämäläisen 10-otteluhopea 20 vuoden takaa.

Edellisestä pikajuoksumitalista on puolestaan kulunut 32 vuotta. Silloin Arto Bryggare toi Suomen ainoan mitalin juoksemalla toiseksi 110 metrin aidoissa.

Suomalaisen voittamasta pikajuoksukullasta on taas vierähtänyt 44 vuotta. Riitta Salin paineli Roomassa 400 metrin voittoon edelleen voimassa olevalla SE-ajalla 50,14. Silloisella ME:llä otettu mestaruus on yhä Suomen ainoa sileillä pikamatkoilla.

Hyppylajeissa edellinen suomalaismestaruus on vuodelta 1962, jolloin Pentti Nikula taivutti seipään voittajaksi. Sen sijaan nykymuotoisissa otteluissa suomalainen ei ole koskaan kavunnut korkeimmalle korokkeelle.

2000-luvulla keihäs on ottanut yhä vahvemman roolin suomalaisten mitalitilastoissa. Tällä vuosikymmenellä Suomi ei ole saanut lainkaan mitaleja miesten keihäänheiton ulkopuolelta. Vuoden 2006 kisoista Suomi nappasi vielä kaksi kultaa muista lajeista Jukka Keskisalon ja Olli-Pekka Karjalaisen toimesta.

Peräti yhdeksät EM-kisat sisällään pitävä keihään mitaliputki on pelkästään miesten osalta jo viisien kisojen mittainen.

Mitalimäärät tasaisia viimeisimpinä vuosikymmeninä

Kaiken kaikkiaan Suomi on kahminut peräti 101 mitalia (33-28-40) EM-kisoista. Mitalikeskiarvo on vajaat neljä ja puoli mitalia, mutta 2000-luvulla alle kaksi mitalia kisoja kohden.

Eniten mitaleja Suomi nappasi kolmista ensimmäisistä kisoista. Torinossa saldona oli peräti 13 mitalia ja myös kaksissa seuraavissa kisoissa yllettiin kaksinumeroisiin lukemiin.

Näiden lisäksi vähintään kymmeneen mitaliin on päästy vain Roomassa 1974. Jos Göteborgin vuoden 2006 kisat jätetään laskuista, Rooman kisat ovat myös viimeisimmät, joissa Suomi on napannut useamman mestaruuden.

Toistaiseksi ainoan kerran ilman mitaleja on jääty Budapestissä 1966. Tuolloin myös joukkue oli historiallisen pieni – vain 16 urheilijaa. Kuitenkin puolet urheilijoista ylsi silloin pistesijoille. Ennen Budapestin kisoja Suomi ei ollut myöskään jäänyt ilman mestaruutta.

Vuoden 1982 Ateenan kisojen (neljä mitalia) jälkeen Suomen mitalimäärä on vaihdellut yhdestä kolmeen. Yhteen mitaliin on ollut tyytyminen kaiken kaikkiaan kuudesti, ja ensimmäisen kerran Tukholmassa 1958. 2010-luvun kolmet yhden mitalin kisat ovat puolestaan ainoat, joista on palattu kotiin pelkän pronssin kera.