Tuleva hiihtokausi starttaa ensi viikolla ilman monia arvokisamitalisteja ja maailmancup-menestyjiä – lopettajien joukossa paljon sprinttereitä

Uusi kansainvälinen hiihtokausi käynnistyy Rukalla ensi viikonloppuna. Tuolloin kansainväliset kärkihiihtäjät kohtaavat toisensa ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun lopun, jolloin koronavirus keskeytti maailmancup-kauden ennenaikaisesti.

Uuden kauden käynnistyessä kaikki vanhat tutut nimet eivät kuitenkaan ole enää mukana kilpaladuilla. Viime kauden jälkeen useampi menestynyt kansainvälisen tason hiihtäjä ilmoitti lopettamisestaan. Erityisesti useampi sprintteri päätti kevään ja kesän aikana ripustaa sukset naulaan.

Astrid Jacobsen ja kovat slovenialaiset naisten merkittävimmät lopettajat

Kansainvälisesti ylivoimaisesti menestynein uransa päättänyt urheilija on ehdottomasti norjalainen Astrid Uhrenholdt Jacobsen. Juuri Norjan yleisradioyhtiö NRK:n asiantuntijana aloittanut Jacobsen ehti saavuttaa kansainvälisen uransa aikana kaikkiaan 11 arvokisamitalia, joiden joukossa on yksi olympia- ja kolme MM-kultaa.

Jacobsenin uran suurin yksittäinen tähtihetki osui heti hänen uransa alkuun, kun hän voitti sprintin maailmanmestaruuden Sapporossa vuonna 2007. Tämän lisäksi hän saavutti myös kolme muuta henkilökohtaista MM-mitalia: hopeaa skiathlonissa Falunissa 2015 sekä pronssia 15 kilometrin perinteisellä ja 30 kilometrin vapaalla Lahdessa 2017. Olympiavoittoa Jacobsen juhli Norjan naisten viestijoukkueen kanssa Pyeongchangissa vuonna 2018.

Maailmancupissa Jacobsen juhli kaikkiaan viittä maailmancupin voittoa, joista viimeisen hän saavutti edelliskaudella Val di Fiemmen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähdössä. Jacobsen kävi lisäksi kaudella 2007/2008 tiukan taiston kokonaiscupin voitosta Virpi Kuitusen kanssa sijoittuen lopulta cupissa toiseksi.

Jacobsenin lisäksi merkittäviä lopettajia ovat slovenialaissprintterit Vesna Fabjan ja Katja Visnar. Fabjan juhli Sotshissa 2014 olympiapronssia vapaan hiihtotavan sprintissä, minkä lisäksi hän voitti kaksi sprintticupin osakilpailua maailmancupissa.

Visnar sai puolestaan kruunun pitkälle kansainväliselle uralleen Seefeldin MM-kisoissa 2019, kun hän saavutti hopeaa parisprintissä yhdessä Anamarija Lampicin kanssa. Maailmancupissa Visnar sijoittui sprintissä kolme kertaa toiseksi.

Lopettaneista on mainittava lisäksi Jennie Öberg, joka voitti uransa aikana yhden maailmancupin osakilpailun. Ruotsalaishiihtäjä oli ykkönen vapaan hiihtotavan sprintissä Rybinskissä vuonna 2015.

Useampi menestynyt miessprintteri sekä Lari Lehtonen päättivät uransa viime kauteen

Miesten puolella kansainvälisesti merkittävimmät lopettajat olivat kokeneet sprintterit Ruotsin Teodor Peterson ja Norjan Eirik Brandsdal. Peterson saavutti Sotshin olympialaisissa vuonna 2014 hopeaa sekä henkilökohtaisessa sprintissä että parisprintissä. Maailmancupin puolella hänen suurin saavutuksensa oli sprintticupin kokonaisvoitto kaudella 2011–2012. Korkeimmalle korokkeelle hän nousi maailmancupin sprinteissä neljä kertaa.

Eirik Brandsdal on puolestaan yksi menestyneimmistä hiihtäjistä, joka ei saavuttanut urallaan yhtään arvokisamitalia. Maailmancupissa Brandsdal sijoittui peräti kolme kertaa sprintticupin loppupisteissä kolmen parhaan joukkoon ja voitti peräti yhdeksän maailmancupin osakilpailua. Arvokisoissa hänen parhaiksi suorituksikseen jäivät kuitenkin kuudes sija Val di Fiemmen MM-kisojen sprintissä vuonna 2013 sekä Pyeongchangin olympiasprintin yhdeksäs sija vuonna 2018.

Merkittäviä uransa lopettaneita sprinttereitä ovat lisäksi Sondre Turvoll Fossli sekä Andrew Newell. Norjalainen Fossli juhli urallaan yhtä maailmancupin osakilpailuvoittoa Rukalla vuonna 2015 ja seisoi maailmancupin palkintokorokkeella kaikkiaan neljä kertaa. Norjan kivikovasta tasosta johtuen Fossli ei kuitenkaan koskaan päässyt edustamaan maataan arvokisoihin.

Yhdysvaltain Newell sen sijaan edusti maataan kaikkiaan neljissä olympia- ja kahdeksissa MM-kisoissa sijoittuen parhaimmillaan viidenneksi Sapporon MM-kisojen sprintissä vuonna 2007. Maailmancupissa Newell saavutti kolme podiumsijaa ollen parhaimmillaan toinen Lahdessa vuonna 2008.

Suomalaisittain merkittävin lopettaja on moninkertainen arvokisaedustaja Lari Lehtonen. Imatran Urheilijoita edustava Lehtonen kilpaili viisissä MM- ja kolmissa olympiakisoissa sijoittuen parhaimmillaan yhdeksänneksi skiathlonissa Lahden kotikisoissa vuonna 2017. Maailmancupissa hänen parhaat sijoituksensa ovat minitourien päättäneiden takaa-ajojen osuusaikoja, joissa hän oli kahdesti kymmenen parhaan joukossa.

Mainittavia uransa lopettaneita hiihtäjiä ovat lisäksi Sveitsin Toni Livers sekä Itävallan Bernhard Tritscher. Livers saavutti urallaan yhden maailmancupin osakilpailuvoiton vuonna 2007, kun hän jakoi Davosin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähdön voiton Ranskan Vincent Vittoz’n kanssa. Samana vuonna hän saavutti myös parhaan arvokisasijoituksensa, kun hän oli 9:s Sapporon MM-kisojen skiathlonissa.

Itävaltalainen Tritscher oli urallaan viidesti maailmancupissa kymmenen parhaan joukossa sijoittuen parhaimmillaan seitsemänneksi. Tämän lisäksi hän onnistui kahdesti erinomaisesti arvokisoissa. Falunin MM-kisoissa 2015 hän oli kuudes 15 kilometrin vapaan kilpailussa ja Sotshin olympialaisissa 2014 hän jäi vain niukasti sprinttifinaalin ulkopuolelle sijoittuen seitsemänneksi.