Naisten 100 metrin Suomen ennätys 11,13 pyyhitään hyvin todennäköisesti pois tilastoista välittömässä lähitulevaisuudessa.
Helinä Marjamaan nimissä oleva naisten 100 metrin Suomen ennätys sai olla varsin rauhassa yli 40 vuotta. Helsingin MM-kisavuonna Lahdessa syntynyt aika 11,13 on pysynyt sitkeässä tilastoissa Suomen historian parhaana aikana, eivätkä haastajat ole onnistuneet alittamaan edes
Mona-Lisa Pursiaisen kakkosaikaa 11,19 vuodelta 1973.
Sisko Hanhijoki pääsi 11 sadasosan päähän Tokion MM-kisoissa vuonna 1991 ja juoksi myös kaksi muuta alle 11,30:n kisaa.
Johanna Mannisen uran parhaaksi noteeraukseksi jäi 11,28, ja 11,30 alittui häneltä vain kerran.
Hanna-Maari Latvala ja
Sanna Hernesniemi pystyivät parhaimmillaan aikaan 11,30. Heidän jälkeensä tilastoissa oleva
Sari Keskitalo on jo selvästi kauempana tuloksella 11,44.
Viime kauden aikana nähtiin kuitenkin ensimmäiset merkit siitä, että Marjamaan Suomen ennätys voisi vihdoin alittua. HIFK:ta edustava
Lotta Kemppinen juoksi uudet ennätyslukemansa 11,20 ja nousi kaikkien aikojen tilastoissa kolmanneksi jo aivan Pursiaisen tuntumaan ajalla 11,20.
Viime lauantaina Joensuussa Kemppinen pisti vielä sadasosalla paremmaksi ja liittyi Marjamaan ja Pursiaisen rinnalle suomalaisittain erittäin harvalukuiseen ajan 11,20 alittaneisiin suomalaisiin. Eroa Marjamaan maagisiin SE-lukemiin jäi enää yhdeksän sadasosaa.
Lotta Kemppisen kehitys potentiaaliseksi Suomen ennätyksen rikkojaksi on ollut kaikkea muuta kuin helppo. Ensimmäiset merkit hänen hurjasta potentiaalistaan pikamatkoilla nähtiin jo 10 vuotta sitten, kun hän alitti 17-vuotiaana ensimmäistä kertaa urallaan 12 sekuntia juosten ennätyksensä 11,92.
Tämän jälkeen kaksi seuraavaa kautta olivat Kemppiselle selvästi haastavampia. Erilaisten vaivojen kanssa kamppaillut Kemppinen juoksi kaudella 2016 vain pari kisaa, ja hänen parhaaksi tuloksekseen jäi erittäin vaatimaton 12,53.
2017 oli astetta parempi. Tuolloin Kemppinen onnistui jälleen alittamaan 12 sekuntia juosten parhaimmillaan 11.97. Kahden vuoden takaa olleet ennätyslukemat jäivät kuitenkin edelleen voimaan.
Tämän jälkeen Kemppinen otti kuitenkin selviä kehitysaskeleita. Vuoden 2018 Kemppinen vuoli ennätyksestään kahdeksan sadasosaa tulokseen 11,84, mutta kaudella 2019 nähtiinkin jo selvä kehitysloikka. Kauden päätteeksi Kemppisen ennätys oli jo lukemissa 11,50. Kaudella 2020 ennätyksestä lähti jälleen viisi sadasosaa ja Kemppinen nousi kaikkien aikojen tilastoissa jo seitsemänneksi.
Seuraavan vuoden hallikauden jälkeen odotukset kesälle olivat vielä hurjemmat. Hallissa Kemppinen oli hurjastellut 60 metrin historian kovinta suomalaisvauhtia ja pääsi tuulettamaan EM-halleissa hopeamitalia. Kausi alkoikin lupaavasti omalla ennätyksellä 11,33.
Tämän ennätysjuoksun jälkeen Kemppisen tarinassa tapahtui dramaattinen käänne. Loukkaantumismurheet pilasivat koko loppukauden 2021, eikä hän päässyt kisaamaan Tokion olympialaisissa, vaikka hänen rankingpisteensä olisivatkin kisapaikkaan selvästi oikeuttaneet.
Kausi 2022 meni Kemppiseltä myös totaalisen pilalle, eikä hän pystynyt kisaamaan ulkoradoilla kertaakaan. Yhden Suomen historian lupaavimman pikajuoksijan ura näytti menevän pilalle loukkaantumisten vuoksi.
Onneksi kauden 2023 aikana nähtiin kuitenkin käänne parempaan. Kemppinen oli toipunut kaikkien haasteiden jälkeen takaisin kisakuntoon. Ennätykset saivat vielä toissakaudella olla rauhassa, mutta kauden paras tulos 11,40 antoi uskoa siihen, että Kemppinen voisi nousta vielä takaisin ennätystasolleen.
Kuten todettua, juuri näin myös kävi. Vuoden 2024 aikana Kemppinen paransi ennätystään kolmesti ja pääsi myös toteuttamaan kolme vuotta aiemmin peruuntuneen olympiaunelmansa. Samalla myös puheet SE:n rikkomisesta alkoivat yltyä.
Kuluva kausi alkoi Kemppiseltä hieman tunnustellen pitkälti vaikeista olosuhteista johtuen. Joensuun helteessä Kemppinen juoksi ensin alkuerässä ajan 11,22, jolla hän tiputti kauden parastaan peräti 17 sadasosaa alaspäin. Finaalissa vauhti vielä yltyi tästäkin ja lopputuloksena olisi siis jaettu ka-kakkosaika 11,19.
Kun 11,20 on Kemppiseltä alitettu, ja hän on noussut tilastoissa jakamaan kakkossijaa, on loogisesti seuraava tavoite luonnollisesti Marjamaan Suomen ennätys. Tämä toki vaatii jälleen selkeää parannusta, sillä kuusi sadasosaa on 100 metrin matkalla vielä varsin iso ero.
Kun Marjamaan ja Kemppisen uran tilastoja vertailee tarkemmin, alkaa Kemppisen Suomen ennätys vaikuttamaan astetta todennäköisemmältä. Marjamaan kohdalla tulos 11,13 on nimittäin melkoinen tilastopoikkeama, sillä hänen uran toiseksi ja kolmanneksi parhaat aikansa ovat 11,24 ja 11,29.
Kemppisellä nämä vastaavat ajat ovat 11,20 ja 11,22. Toisin sanoen Kemppinen on juossut urallaan jo kolmesti paremmin kuin Marjamaan uran kakkostulos.
Myös laajemmin tilastoja katsomalla ero Kemppisen ja Marjamaan välillä on huomattavasti pienempi kuin pelkästään ennätyksiä katsomalla voisi päätellä. Marjamaan uran kymmenen parhaan juoksun mediaanitulos on 11,29, kun se Kemppisellä on 11,32. Eroa tässä on siis vain kolme sadasosaa, minkä lisäksi on varsin todennäköistä, että Kemppinen vielä kauden edetessä parantelee tätä tilastoa.
Toisin sanoen Kemppisellä pitäisi olla siis jo nyt kaikki edellytykset juosta 100 metriä nopeammin kuin suomalainen ennen häntä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että sekä päivän vire että olosuhteet ovat aivan huipussaan.
Kun urheilija tietää olevansa ennätyskunnossa, on hänen erittäin tärkeää suunnitella tarkkaan, missä hänen kannattaa kilpailla. Ennätyksiä tehdään harvoin huonoissa oloissa, joten Kemppisen tulisi hakeutua nyt kilpailemaan paikoissa, jossa olosuhteet uuden SE:n tekemiselle olisivat mahdollisimman suotuisat.
Tällainen paikka olisi ollut esimerkiksi Sveitsissä korkeassa ilmanalassa sijaitseva La-Chaux-de-Fonds, joka on tunnettu pikajuoksuille otollisista oloista. Kyseisellä paikkakunnalla on juostu esimerkiksi vielä ainakin toistaiseksi voimassa oleva naisten pika-aitojen SE 12,65. Valitettavasti sveitsiläisessä vuoristokylässä ei kuitenkaan kisata tänä vuonna.
On tietysti mahdotonta sanoa varmasti, että Kemppinen tulee rikkomaan Marjamaan monien mielestä aivan liian pitkään säilyneen SE-tuloksen. Pelkän tilastoanalyysin perusteella mitään estettä tälle ei kuitenkaan pitäisi olla, vaan se vaikuttaa jopa väistämättömältä.
Mutta hienoin asia on kuitenkin se, että Kemppinen pystyi voittamaan häntä koetelleet vastoinkäymiset ja nousi uransa kovimpaan kuntoon. Rikkoi hän lopulta Marjamaan SE:n tai ei, niin hän on joka tapauksessa jo nyt yksi Suomen historian parhaista pikajuoksijoista.
Juttua muokattu 16.7.2025 klo 15.08: Lisätty tieto siitä, ettei Sveitsin La-Chaux-du-Fondsissa kisata tänä vuonna
.jpg)
