Maailmankisat 1973, osa 2 – Bayi rynnii huipulle, Siitonen kepittää Lusiksen ensimmäisen kerran


Kahdeksansien Maailmankisojen toinen päivä alkoi Helsingin olympiastadionilla puoli vuosisataa sitten. Yli 22 000 pääsylipun lunastanutta todisti, kuinka tansanialainen Filbert Bayi murtautui lopullisesti maailman huipulle 1500 metrin juoksussa.
Etusuora: 26.06.2023 08:27Yleisurheilu
Maailmankisat 1973, osa 2 – Bayi rynnii huipulle, Siitonen kepittää Lusiksen ensimmäisen kerran
Olavi Kaljunen / trackpic

Paukusta kärkeen ja ykkösenä maaliin - Filbert Bayi



Lentokonemekaanikko Filbert Bayi liukeni massaan vielä Münchenin olympiakisoissa 1972, joissa tie katkesi 1500 metrin ja 3000 metrin esteiden alkuerissä. Seuraavana kesänä vauhti kiihtyi. Hän voitti kesäkuussa kutsukisat Tanskan Århusissa ajalla 3.35,6. Ennätys aleni lisää muutama päivä myöhemmin Helsingissä, jossa tauluun lävähti uusi maailman kärkitulos 3.34,6.

Ajat eivät sinänsä olleet erikoisia vaan tapa, jolla ne juostiin. Bayi lähti vetämään sieraimet höyryten heti paukusta. 20-vuotiasta jannua ei vielä tunnettu, joten kilpakumppanit arvelivat, että kaveri on vain unohtanut nauttia järkevyyspillerin aamupuuron yhteydessä. Ensimmäinen rinki vei Bayilta Helsingissä vain 54,5 sekuntia, toinen 57,5. Se oli 3.30:n loppuaikaan tähtäävää ravia.

Viimeiseen kierrokseen Bayilta kului 58,4. 800 metrin olympiavoittaja Dave Wottle polkaisi loppuringillä murean kirin (55,4), mutta Tansanian mies pysyi edellä. “Olin varma, että saan hänet kiinni. Hän ei kuitenkaan hyytynyt. Huomasin sen loppusuoralla”, muisteli kisan kulkua historian maisteri Wottle.

Maastojuoksun maailmanmestari Pekka Päivärinta juoksi parasta kauttaan. Kaikki raastosinfoniat 1500 metristä maratoniin sujuivat. Maailmankisojen 1500 metrillä hän sinnitteli joukon mukana kuudenneksi ja kilautti ennätyksensä 3.37,2. Samalla Lätsä liiskasi olympianelosen Mike Boitin, joka valtasi seitsemännen sijan kauden vauhdikkaimmassa eurooppalaisen mailin kisassa. Kaiken lisäksi Päivärinta latoi viimeisen kierroksen nopeammin kuin voittaja Bayi; siihen meni vain 56,4, vaikka Turun Urheiluliiton muotilähettiläs ei omien sanojensa mukaan liruttanut viimeisiä voimiaan olympiastadionin tartanille. Voitonmahdollisuudet kun olivat karanneet.

Siitonen 89,54 – Lusis paaliin


Suomalaisnäkökulmasta kovimman voiton otti keihäänheittäjä Hannu Siitonen, joka tirvaisi tikun heti ensimmäisellään 89,54 metrin päähän. Kaikkien aikojen toiseksi paras keppivelho Janis Lusis joutui antautumaan Parikkalan miehelle ensimmäisen kerran urallaan.

Latvian 34-vuotias jermu oli edelleen kovassa tällissä, vaikka keskittyi vanhoilla päivillään keräämään kasvustoa päälaelleen ja silavaa vyötärölleen. Pari viikkoa ennen Maailmankisoja Lusis oli lasauttanut Leningradissa (Pietarissa) viimeisen kerran urallaan yli 90 metriä (91,32) ja kellistänyt olympiavoittaja Klaus Wolfermannin, jota ei Helsingissä nähty. Siitosella taas oli takana muutama viikko aikaisemmin nakattu Suomen ennätys 93,90.

Milburn nuolaisee aitavoiton


Münchenissä 110 metrin aitaviidakon nopeiten selvittänyt Rod Milburn piipahti ensimmäisen ja ainoan kerran Suomessa. Hän nuolaisi pika-aitojen voiton pulisongit liekehtien. Voittotulos 13,3 raapustettiin kauden siihenastisen maailmantilaston ykkösriville.

Milburnin kilpailuturnee jatkui Euroopassa, jossa Louisianan laatuaituri kihautti 110 metrin aitojen maailmanennätyksen 13,1 kahdessa eri kisassa. Sen jälkeen hän allekirjoitti ammattilaissopimuksen yleisurheilun surullisenkuuluisan ITA-tallin kanssa.

Afroamerikkalainen koipi tottelee maitohappoa


Suomalainen pikajuoksu oli voimissaan 1970-luvun alussa. Ehkä parasta kauttaan kisaillut Ossi Karttunen sivusi Maailmankisojen stadioninpuolikkaalla Antti Rajamäen edellisenä vuonna porhaltamaa Suomen ennätystä 20,7. Samalla Karttunen hankki kokoelmiinsa arvokkaan päänahan, sillä satasen olympianelonen Aleksandr Korneljuk joutui tarkkaamaan takaapäin, kun Tainionkosken sfinksi puksutti menemään.

Juha Pyy laittoi olympiahopeamitalisti Gabriel Tiacohin ahtaalle Maailmankisojen ratakierroksella 1988. Samaa vääntöä oli stadionilla jo 15 vuotta aikaisemmin. Markku Kukkoaho kävi tuiman ottelun USA:n olympiakarsinnoissa seitsemänneksi paahtanutta Fred Newhousea vastaan. Teksasin pikkumies (175 cm) latoi tiskiin kauden toiseksi parhaan aikansa 45,4 ja voitti kahdella metrillä Puolangan hongankolistajan (189 cm). Kukkiksen aika 45,6 oli hänen uransa parhaimpia.

Afroamerikkalainenkin koipi tottelee maitohappoa. Kukkoaho sanoi lehdistötilaisuudessa huomanneensa, että Newhouse jysäytti kuvannollisesti päin muuria loppupitkällä.

Kympin juhlaa – Juma jälleen ykkönen


Nykyisin niin seksikästä lajirasismia ei tunnettu 1970-luvulla, jos kilpakävelyn sorsiminen jätetään huomiotta. Esimerkiksi 10 000 metrin juoksu oli normaali laji muiden joukossa. Sen poistamista tai lyhentämistä ehdottaneet konsultit ja pukumiehet naurettiin pihalle, mikäli heitä edes oli.

Maailmankisojen 10 000 metriä oli uljasta katseltavaa myös vuonna 1973. 23 miestä raatoi 25 kierrosta alle puolen tunnin. Heistä 11 oli suomalaisia. Heitä ei tosin nähty kärkikahinoissa, joissa jo Suomi–Kenia-maaottelussa pari viikkoa aikaisemmin pisteitä rohmunnut Richard Juma pesi kiritaistossa maanmiehensä Paul Mosen ja Espanjan Mariano Haron. Nuori Kaarlo Maaninka kellotti 29.08,0 ja hävisi vain niukasti välivuotta viettäneelle Lasse Virénille.

Vuoden 1973 Maailmankisoja seurasi stadionin lehtereillä yhteenä lähes 50 000 henkeä, jotka valuivat kilpailujen päätyttyä Helsingin kesäiltaan todennäköisesti tyytyväisenä kehräten. Münchenin olympiasankareista tosin Lasse Virén oli kaukana parhaasta vireestään, ja Pekka Vasalakin aloitti kautensa vasta loppukesästä. Mutta näytettiinpä kaapin paikka suomalaisia vuodesta toiseen kurittaneelle Janis Lusikselle.

Kisojen kokonaisbudjetti ylsi noin 300 000 markkaan eli nykyrahassa vähän yli 380 000 euroon. Edullisimmat pääsyliput maksoivat 15 markkaa eli nykyrahassa noin 20 euroa. Järjestävä seura eli Helsingin Kisa-Veikot sai 90 prosenttia tuloistaan Maailmankisojen lipunmyynnistä.

TV-yhtiöitä ei stadionilla näkynyt. Kisoja ei selostettu edes radiossa. Uutistoimisto AP:n arkistojen uumenissa saattaa maata kansainväliseen levitykseen tarkoitettuja parin minuutin filmikoosteita kisatapahtumista.

Etenkin kotimaista lehdistöä oli paikalla pilvin pimein. Palstamillimetrejä ei säästelty. Esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi vuoden 1973 Maailmankisoista yhteensä lähes neljän broadsheet-sivun verran.

Lähteitä:
Helsingin Sanomat 29.6.1973
Tilastopaja

Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta