Vain muutama nimi listalla - näin poikkeuksellinen on Camilla Richardssonin SE-juoksu


Kotimaisesta kestävyysjuoksussa kuului iloisia uutisia sunnuntaina, kun Camilla Richardsson kellotti uuden naisten maratonin Suomen ennätyksen 2.24.38.
Etusuora: 03.12.2023 14:11Yleisurheilu
Vain muutama nimi listalla - näin poikkeuksellinen on Camilla Richardssonin SE-juoksu
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Camilla Richardsson.
Alisa Vainion edellinen SE-aika oli 2.27.26, joten Suomen ennätyksestä lähti peräti 2 minuuttia ja 48 sekuntia. Jo aiemmin tänä vuonna Camilla Richardsson juoksi 10 000 metrin SE-ajan 31.12,78.

Richardssonin lähes kolmen minuutin ennätysparannus maratonin SE-aikaan on temppu, jollaisia Suomessa on nähty viimeksi naisten maratonjuoksun alkuvuosina 1980-luvulla sekä miesten kisoissa sotien jälkeen lähinnä 1950-luvulla.



Naisten maratonjuoksu tuli arvokisaohjelmaan Ateenan EM-kisoissa 1982, jonka jälkeen naiset alkoivat kilpailla tosimielessä lajissa.

Naisten maratonjuoksun kotimainen pioneeri Tuija Toivonen kohensi omaa maratonin Suomen ennätystään 3 minuuttia ja 38 sekuntia Helsingin MM-kisoissa 1983 - loppuaika 2.34.14.

Vuosi myöhemmin Los Angelesin olympialaisissa Toivonen höyläsi tästä SE-ajasta reilut kaksi minuuttia ajalla 2.32.07. Bostonissa keväällä 1988 Toivonen oli jälleen iskussa ja kohensi Suomen ennätystään 2 minuuttia ja 41 sekuntia ajalla 2.29.26.

Miesten maratonjuoksussa huimia kertakohennuksia Suomen ennätykseen on nähty sotien jälkeen lähinnä 1950-luvulla.

Veikko Karvonen juoksi syyskuussa 1955 Kööpenhaminassa ajan 2.21.22, jolla Euroopan mestarin omasta Suomen ennätyksestä lähti peräti 3 minuuttia ja 30 sekuntia. Paavo Kotila kohensi vuosi myöhemmin Pieksämäellä tätä SE-aikaa 3 minuuttia 17 sekuntia lukemiin 2.18.05.

Bostonin alamäkivoittoisella reitillä on nähty pari huimaa suomalaissuoritusta. Pentti Rummakko kellotti Bostonissa ajan 2.14.59 vuonna 1970 - peräti 2 minuuttia ja 48 sekuntia paremmin kuin Rummakon on oma parin vuoden takainen SE-aika. Esa Tikkasen 2.11.15 Bostonissa 1978 oli 1 minuutin ja 54 sekuntia parempi kuin Pekka Päivärinnan silloinen SE-aika.



Richardssonilla on nyt samaan aikaan hallussaan Suomen ennätykset sekä 10 000 metrillä että maratonilla, mikä on myös erittäin harvinainen saavutus kotimaisessa yleisurheilussa. Toisen maailmansodan jälkeen tähän tuplaan ei ole pystynyt yksikään miesjuoksija, ja naisistakin vain Tuija Toivonen ja Päivi Tikkanen.

10 000 metrin ja maratonin Suomen ennätykset hallussa samaan aikaan


Hannes Kolehmainen

22.8.1920 - 22.6.1921 (HUOM! Viljami Kolehmainen juoksi ammattilaiskisassa maratonin 2.29.39 vuonna 1912, joka oli paras suomalaistulos kaikki kilpailut huomioiden vuoteen 1948 asti.)

Tuija Toivonen

6.7.1984 - 4.7.1987 sekä 16.8.1987 - 3.7.1988

Päivi Tikkanen

1.10.1989 - 2.4.1995

HUOM! Tässä jutussa on nimetty SE-ajoiksi myös sellaisia maratontuloksia, joita SUL ei ole ratifioinut virallisiksi Suomen ennätyksiksi. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä virallisiksi Suomen ennätyksiksi noteerattiin vain Suomen maaperällä tehdyt tulokset.

Kaupallinen yhteistyö

Katso huippuyleisurheilua suorana yksinoikeudella MTV Katsomo+ Urheilu -palvelusta! Näet muun muassa kovimmat hallikisat ja Timanttiliigan osakilpailut kaudella 2024 ainoastaan MTV Katsomo+ Urheilusta.

MTV Katsomo+ Urheilu -tuotteeseen sisältyvät:

  • Timanttiliiga, World Athletics Indoor Tour ja World Athletics Continental Tour
  • Liiga, Mestis ja muu jääkiekko
  • Mestarien liiga, Serie A, La Liga ja muu jalkapallo
  • MM-ralli, NFL, ATP-tennis ja paljon muuta