Nähdäänkö Vaasassa Kalevan kisojen historian toistaiseksi kovin naisten kuulakilpailu?

Naisten kuulantyöntö kuului vuosikausia Kalevan kisojen vähiten mielenkiintoisiin finaaleihin. Tulostaso kilpailuissa oli metrikaupalla perässä edes mahdollisuudesta päästä edustamaan arvokisoissa, eikä kilpailusta yleensä näytetty tv-lähetyksessä kuin korkeintaan pari työntöä.

Viimeisten vuosien aikana naisten kuulantyöntö on kuitenkin noussut syvältä suosta aivan uudelle tasolle. Vaikka maailman kärkeen on edelleenkin matkaa, on lajin kansallisen tason nousu ollut ehkä rajumpaa kuin missään muussa lajissa.

Tästä on näkynyt viitteitä myös arvokisoissa, kun viime vuonna Budapestissa peräti kolme naista oli mukana MM-kisoissa. Edellisen kerran suomalainen naiskuulantyöntäjä oli nähty MM-tasolla 30 vuotta aiemmin Stuttgartissa vuonna 1993.

Tämän kauden alussa on jälleen nähty lisää merkkejä naiskuulantyöntäjien hitaasta mutta varmasta noususta kohti kansainvälistä kärkeä, kun Emilia Kangas selvitti tiensä Rooman EM-kisojen finaaliin sitten Karoliina Lundahlin ja Budapestin vuoden 1998 EM-taistojen. Vaikka finaalista tulikin vielä opintomatka, oli se jälleen uusi merkki siitä, että naisten kuulantyönnön murheelliset alhon vuodet ovat päättyneet.

Kilpailun koveneminen näkyy selvästi myös Kalevan kisojen tuloksissa. Vuosina 2000-2017 mestaruuteen vaadittiin parhaimmillaankin tulos 15,80. Kaikkein synkimpinä vuosina 2003 ja 2005 seitsenottelija Niina Kelo kävi pokkaamassa mestaruuden alle 15 metrin tuloksilla.

Senja Mäkitörmän valtakauden alettua vuonna 2018 mestaruuteen onkin vaadittu aina vähintään tulos 16,19. Hurjimmassa vireessä Mäkitörmä oli toissa vuonna, jolloin hänen voittotuloksensa oli peräti 17,51. Kyseessä oli paras voittotulos Kalevan kisoissa sitten vuoden 1996.

Mäkitörmän takana myös muiden mitalistien taso on noussut selvästi 2000-luvun alkuun verrattuna. Viimeisenä kolmena vuonna hopeaankin on vaadittu vähintään tulos 16,34, joka olisi ollut lähes 20 vuoden ajan ylivoimainen mestaruustulos. Viime vuoden kisoissa hopeaan vaadittiin jo 16,94. Edellisen kerran tätä pidempi kuulakaari on tarvittu hopeamitalille vuonna 1997.



Viimevuotinen Kalevan kisojen kuulafinaali oli poikkeuksellisen raju myös pronssituloksen osalta. Viiden mestaruutensa peräkkäisen mestaruutensa jälkeen Senja Mäkitörmä joutui tyytymään tuolloin pronssiin tuloksella 16,81. Ainoastaan kerran Kalevan kisojen historiassa pronssitulos on ollut tätä parempi.

Poikkeuksellisen kovien mitalitulosten lisäksi myös mitalistien takana tehtiin historiaa. Emilia Kangas jätettiin viime kesänä tylysti kokonaan mitalien ulkopuolelle, vaikka hän työnsikin tuloksen 16,75. Tämä kaari olisi tuonut hänelle mestaruuden kaikkina muina vuosina 2000-luvulla, paitsi 2022, 2021 ja 2018.

Viime vuosiin sekä alkukauteen peilaten naisten kuulantyöntö ei siis tällä kertaa ole Kalevan kisoissa sivuosassa, vaan kyseessä on yksi perjantain mielenkiintoisimmista taistoista. EM-kisoissa nähty kolmikko Kangas, Mäkitörmä ja Eveliina Rouvali ratkovat todennäköisesti mitalit keskenään, kun viime vuoden yllätysvoittaja Kaisa Kymäläinen on poissa.

Mitalisteissa siis tuskin nähdään tällä kertaa yllätyksiä, mutta mielenkiintoa tulee siitä, kuinka kovaksi kilpailun taso nousee tällä kertaa, kun kolme arvokisakävijää mittelee keskinäisestä paremmuudestaan. Karoliina Lundahlin Kalevan kisojen ennätystä 18,23 vuodelta 1996 tuskin rikotaan, mutta kokonaistasoltaan kyseessä voi hyvinkin olla hurjin koskaan SM-kisoissa nähty kuulakilpailu.

Hopeamitalisti on työntänyt edellisen kerran päälle 17 metriä vuonna 1997, kun Lappeenrannan Kimpisellä Katarina Sederholm sijoittui toiseksi tuloksella 17,06. Historian kovin hopeatulos nähtiin vuotta aiemmin Turussa, kun Marika Tuliniemen 17,36 oikeutti vasta toiseen sijaan hirmuvireisen Lundahlin takana.

Pronssille ei toistaiseksi koskaan ole tarvinnut vielä työntää päälle 17 metriä. Kovin pronssitulos on samaisesta Turun kilpailusta vuodelta 1996. Tuolloin Katarina Sederholm pääsi tuulettamaan pronssista mitalia tuloksella 16,99.

Kalevan kisojen historian kovin voittotulos lienee siis vielä tällä kertaa liian kova vaatimus, mutta parhaat hopea- ja pronssitulokset ovat perjantai-iltana täyttä realismia, jos kuulanaiset saavat innostettua itsensä riittävän kovaan liekkiin. Parhaassa tapauksessa katsojille tarjotaan kilpailu, jossa naisten keskinäinen järjestys vaihtuu useampaan kertaan ja jännitys säilyy viimeiselle työntökierrokselle asti.

Viimeaikaisten suoritusten perusteella ykkössuosikki kilpailuun on EM-finalisti Kangas, joka työnsi juuri viime viikonloppuna Kuortaneella uuden ulkoratojen ennätyksensä 17,30. Hän on kisannut alkukaudesta kuusi kertaa ja toistaiseksi kaikki hänen tuloksensa ovat olleet välillä 17,30-16,70.

Tasainen vire voisi enteillä myös sitä, että Kankaalla voisi olla varaa suureenkin parannukseen, kun hän saa tekniikan osumaan kunnolla kohdilleen. Tästä viitteitä antaa myös hänen hallissa työntämänsä ennätystulos 17,60. Lisäksi Lahden Motonet GP:ssä yksi yliastuttu työntö oli jo lähellä 18 metriä.



Kovimman haasteen Kankaalle antanee viime vuosien aikana mestaruuksiin tottunut Senja Mäkitörmä. Vuosina 2018-2022 viisi peräkkäistä kultaa vienyt Mäkitörmä haluaa varmasti palata vaisuhkon viime kauden jälkeen takaisin kotimaan ykköstyöntäjäksi.

Alkukaudesta Mäkitörmän tulokset ovat olleet välillä 16,43-17,43. Kauden toistaiseksi heikoin tulos tuli valitettavasti Rooman karsinnassa. Muuten Varpaisjärven Virettä edustava on ollut varsin varmassa noin 17 metrin kunnossa. Hallissa häneltäkin nähtiin vielä tätäkin parempaa, kun hän voitti SM-hallikultaa tuloksella 17,65.

Viime vuoden SM-kakkonen Eveliina Rouvali lähtee mestaruustaistoon ennakolta takamatkalta. Talvella loukkaantumismurheiden kanssa paininut Rouvali ei vielä ole päässyt parhaaseen vireeseensä, mutta viime viikon Kuortaneen SB-tulos 16,84 antaa viitteitä siitä, että hänkin voi tekniikan toimiessa saada kuulansa lentämään päälle 17 metrin.

Naisten kuulantyönnön finaali onkin varsin todennäköisesti yksi perjantai-illan herkullisimpia koitoksia, jossa nähdään kotimaisessa lähihistoriassa harvinaisen pitkiä kuulakaaria. Maailman ja Euroopan huippu on toki edelleen selvästi edellä, mutta positiivisen kierteen jatkuessa näin ei välttämättä ole enää kauan.