Ennätys uusiksi yhdeksän vuoden tauon jälkeen - Näin harvinainen temppu Nooralotta Nezirin ennätysparannus on

Viime lauantaina Kuortaneen perinteisissä juhannuskisoissa Nooralotta Nezirin lähes vuosikymmenen mittainen piina päättyi. Naisten pika-aitojen entinen SE-nainen onnistui rikkomaan oman henkilökohtaisen ennätyksensä, joka oli säilynyt tilastoissa lähes päivälleen yhdeksän vuoden ajan.

25.6.2016 Neziri juoksi silloisen 100 metrin aitojen SE-tuloksen 12,81. Tämän jälkeen alkoi pika-aitojen hurjan nousuboomin alulle pistäneen juoksijan hurja epäonnen kierre. Kausi toisensa jälkeen meni pilalle, eikä varmasti kovinkaan moni enää uskonut Nezirin nousevan takaisin ennätysvireeseen.

Toisin kuitenkin kävi, sillä Kuortaneen koleassa säässä Neziri pinkoi sadan metrin aidatun matkan kovempaa kuin kertaakaan aiemmin sallituissa oloissa. Alkuerävaiheessa kello pysähtyi lukemiin 12,80 ja Rion olympiavuodesta asti Nezirin tilastoissa kummitellut ennätysnoteeraus pyyhittiin pois ja korvattiin uusilla lukemilla.



Lähes yhdeksän vuoden väli kahden ennätysparannuksen välillä kotimaisella huipputasolla on erittäin poikkeuksellista. Arvokisoissa Suomea edustaneista yleisurheilijoista nimittäin ainoastaan neljä on onnistunut tekemään uuden ennätyksensä vielä Neziriäkin pidemmän tauon jälkeen ja lähes kaikissa näissä tapauksissa on kysymys poikkeusoloista.

Lontoon olympialaisissa 1948 hopeaa keihäänheitossa voittanut Kaisa Parviainen onnistui tuona vuonna rikkomaan aiemmat ennätyksensä sekä päälajissaan keihäässä että sivulajissaan pituudessa, jotka olivat vuodelta 1935. Näiden suorituksien välissä oli kuitenkin myös toinen maailmansota, joka varmasti selittää pitkää taukoa ennätysten välissä.

Myös Eveliina Määttäsen 11 vuoden väli 800 metrin ennätysparannuksien välillä on poikkeustapaus. Määttänen panosti tunnetusti vuosien ajan 400 metrin aitoihin, kunnes hän päätti siirtyä kaudelle 2022 kahdelle ratakierrokselle.

Neziriä pidempi väli kahdella ennätyksellä ilman poikkeuksellisia olosuhteita on ainoastaan viime vuoden Rooman EM-kisoissa upeasti kahdeksanneksi kymppitonnilla juosseella Nina Chydeniuksella. Hän juoksi kympin ennätyksensä 35.22,59 15.7.2011 ja onnistui parantamaan sitä vasta 29.6.2021 lukemiin 34.16,28. Chydenius oli kisannut 10 000 metrillä lähes joka vuosi.



Nezirin kanssa samaan yhdeksän vuoden jälkeiseen ennätysparannukseen on kyennyt myös 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä kolmiloikassa ja pituudessa Suomea arvokisoissa edustanut Natalia Kilpeläinen-Bäck. Hänen vuonna 1994 tehty kolmiloikkaennätyksensä 14,10 säilyi aina vuoteen 2003 asti, jolloin hänen loikkansa kantoivat lukemiin 14,18.

Ehkä viime vuosien tunnetuin monen vuoden jälkeinen ennätysparannus on Lassi Etelätalon Münchenin EM-finaalin pronssikaari 86,44. Tällä tuloksella lähes aina arvokisoissa onnistuva Etelätalo rikkoi lähes ikuiselta tuntuneen kahdeksan vuotta vanhan ennätyksensä 84,98.

Etelätalon lisäksi myös pitkien aitojen kansalliselle huipulle monen vuoden loukkaantumiskierteen jälkeen palannut Hilla Uusimäki on pystynyt tekemään uuden ennätystuloksen kahdeksan vuoden tauon jälkeen. Vuonna 2016 Uusimäki taittoi aidatun ratakierroksen aikaan 56,33 ja viime kaudella hän onnistui vammakierteen voitettuaan ensimmäistä kertaa alittamaan tämän ajan.

Seitsemän vuoden jälkeen ennätysparannukseen pystyneitä arvokisoissa Suomea edustaneita urheilijoita on jo useampia. Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa keihäänheittäjä Tuula Laaksalo, pika-aituri Annimari Korte (60 metrin aidat), estejuoksija Janica Rauma sekä maratoonari Alisa Vainio.

Myös Kalevan kisojen voittajien joukossa Nooralotta Nezirin ennätysparannus on poikkeuksellinen. Lajissaan Suomen mestaruuden voittaneista urheilijoista pidemmän tauon jälkeen ennätyksensä parantamiseen on pystynyt ainoastaan kiekkorinkien legenda Pertti Hynni.

Tilastot osoittavat siis, että Nooralotta Nezirin yhdeksän vuoden tauon jälkeen tekemä uusi henkilökohtainen ennätys on todella poikkeuksellista. Suomen aituritähti on todella pitkän tauon jälkeen treenata terveenä, mikä on myös näkynyt upeana tekemisenä kisakentillä. Kaikki merkit viittaavatkin siihen, ettei Nezirin seuraavaa ennätystä tarvitse odotella kovinkaan kauan.

Poimintoja pitkän tauon jälkeen ennätystään parantaneista suomalaisurheilijoista

13 vuotta
Kaisa Parviainen, pituus, 541 8.8.1935 - 548 5.9.1948
Kaisa Parviainen, keihäs, 42,06 13.7.1935 - 43,79 31.7.1948

11 vuotta
Eveliina Määttänen, 800 m, 2.12,21 26.7.2011 - 2.06,78i 2022

10 vuotta
Nina Chydenius, 10 000 m, 35.22,59 15.7.2011 - 34.16,28 29.6.2021

9 vuotta
Natalia Kilpeläinen-Bäck, kolmiloikka, 14,10 16.7.1994 - 14,18 3.8.2003
Nooralotta Neziri, 100 m aidat, 12,81 25.6.2016 - 12,80 21.6.2025

8 vuotta
Lassi Etelätalo, keihäs, 84,98 24.7.2014 - 86,44 21.8.2022
Johanna Lehtinen, 5000 m, 15.49,32 2.6.2004 - 15.37,21 9.6.2012
Hilla Uusimäki, 400 m aidat, 56,33 20.8.2016 - 56,28 18.5.2024

7 vuotta
Jarmo Kunnas, kuula, 17,93 1.7.1962 - 18,34 3.6.1969
Reijo Toivonen, pituus, 774 21.6.1964 - 785 11.8.1971
Tuula Laaksalo, keihäs, 51,84 23.5.1972 - 53,66 23.6.1979
Monika Kinnunen, 800 m, 2,06,7h 25.6.1988 - 2.05,25 17.6.1995
Natalia Kilpeläinen-Bäck, pituus, 639 26.6.1994 - 641 9.6.2001
Johanna Peiponen, 10 000 m, 36.23,72 25.5.2008 - 33.10,1h 4.6.2015
Annimari Korte, 60 m aidat, 8,36 11.2.2011 - 8,29 3.2.2018
Janica Rauma, 3000 m esteet, 9.59,99 6.8.2011 - 9.51,88 1.7.2018
Alisa Vainio, maraton, 2.33.24 19.9.2015 - 2.30.33 20.2.2022