Kotimainen yleisurheilukausi käynnistyy ryminällä - Pistetäänkö Paavo Nurmi Gamesissa Suomen ennätyksiä taas uusiksi?

Yleisurheilukausi 2026 Suomessa käynnistyy keskiviikkona kovimmalla mahdollisella tavalla, kun Turussa kisataan kotimaisen yleisurheilukalenterin kirkkain jalokivi, eli Paavo Nurmi Games. Kisa on jälleen kerran osa World Athletics Continental Tour Gold -sarjaa, eli sen yläpuolella arvoasteikossa ovat ainoastaan Timanttiliiga sekä arvokisat.

Mukana kilpailussa on luonnollisesti paitsi kotimaisen yleisurheilun kovimpia tykkejä, myös kansainvälisiä tähtiurheilijoita, kuten lähes Turun oma poika Ruotsin tämän hetken kovin kiekkomies Daniel Ståhl sekä seiväspaikalla ennätyksensä jo peräti lukemiin 617 hilannut kreikkalainen Emmanouil Karalis.

Tässä jutussa tämän vuoden Paavo Nurmi Gamesia ennakoidaan nimenomaan sinivalkoiset lasit silmillä. Etusuora on poiminut kisojen tähtien täyteisestä ohjelmasta etukäteen mielenkiintoisimmat suomalaisherkut, jotka voivat tarjota fanaattiselle ja menestyksen nälkäiselle kotiyleisölle jopa useamman uuden Suomen ennätyksen.

1. Nähdäänkö naisten moukarissa jälleen uudet SE-lukemat?

Suomalaisen yleisurheilun ykköslaji ei ole enää miesten keihäs, vaan naisten moukari. Valtikan vaihtumisesta kertoo myös se, että tänä vuonna Turussa miesten keihästä ei heitetä ollenkaan ja sillä aiemmin itseoikeutetusti kuuluneen kunniapaikan kisaohjelmassa on saanut naisten moukari.

Krista Tervo ja Silja Kosonen eivät siis joudu tällä kertaa kisaamaan Turussa esilajina vasta täyttyvien katsomoiden edessä, vaan pääsevät huudattamaan yleisöä kisojen viimeisenä heittolajina. Molempien kauden avaus on lisäksi ollut räjähtävä, joten odotukset kilpailua kohtaan ovat todella korkealla.

Mikäli Turussa sää suosii ja moukarikaksikko on vireessä, voi Krista Tervon viime viikolla Bergenissä heittämä SE-tulos jäädä hyvin lyhytikäiseksi. Turun ringistä on ennenkin lingottu kovia tuloksia, joten parhaassa tapauksessa Suomen ennätys saattaa siirtyä jopa uudelle metriluvulle.

2. Millainen on Ilona Monosen esteavaus?

Pari vuotta sitten erittäin menestyksekkään lajinvaihdon 3000 metrin esteisiin tehnyt Ilona Mononen on ollut läpi alkukauden todella kovassa kunnossa muilla matkoilla. Hän on tiputtanut ennätysajoistaan pois sekuntitolkulla niin 3000 ja 5000 metrillä kuin myös 10 kilometrin katujuoksussa.

Paavo Nurmi Gamesissa Monosella on edessä hänen kauden ensimmäinen kilpailunsa päälajissa. Esteissä kauden avauksessa nähdään vielä kaikkein kovinta vauhtia, mutta sileiden matkojen vauhdin perusteella uuden Suomen ennätyksen tekeminen pitäisi olla Monoselle täyttä realismia.

Uuden ennätyksen syntymisen todennäköisyyttä lisää myös se, ettei Monosen viime kaudella juoksema SE-aika 9.21,02 todennäköisesti ollut lähelläkään hänen edelliskesän todellista kuntoaan. Mononen ei päässyt koko kaudella mukaan oikeasti kovaan vauhtijuoksuun keskikesän huippukunnossaan, vaan ennätys syntyi kauden lopussa Tokion MM-kisojen alkueräjuoksussa.

Siksi sään salliessa Turussa Mononen voi hyvin pysäyttää kellot 9.1-alkuiseen aikaan. Mikäli tämän jälkeen kesä jatkuu ilman ongelmia, putoavat SE-lukemat myöhemmin kauden aikana tästä todennäköisesti vielä paljon enemmän.

3. Rikkooko Emilia Kangas Asta Ovaskan lähes 37 vuotta vanhat SE-lukemat?

Asta Ovaskan naisten kuulantyönnön SE-tulos 18,57 vaikutti pitkään ikuiselta, kun Suomen kärkinaisille jopa 15 metrin ylittäminen oli lähes parin vuosikymmenen ajan työn ja tuskan tukana. Viimeisten parin kauden aikana on alkanut kuitenkin vaikuttaa siltä, ettei Ovaskan ennätys ehkä sittenkään ole ikuinen.

Emilia Kangas pukkasi jo viime kaudella uuden ennätyksen 18,42, eli vain 15 sentin päähän Ovaskan uran parhaasta. Muutaman vuoden takainen U23-pronssimitalisti jatkoi kovassa vireessä myös hallikaudella ja ulkoratojen avaus viikko sitten Seinäjoella oli erittäin väkevä 18,29.

Muut Kankaan mitatut työnnöt kilpailussa olivat 18,21, 17,93 sekä 17,91, eli Kuortaneen Kunnon urheilija on heti alkukaudesta todella kovassa ja teknisesti varmassa kunnossa. Kaikki merkit viittaavat siis siihen, että Ovaskan on tämä kesän aikana vihdoin aika luopua Suomen ennätyksestään. Parhaassa tapauksessa Kangas kaappaa SE:n jo keskiviikkona Turussa.

4. Jatkuvatko Ella Junnilan positiiviset otteet naisten korkeudessa?

Kaksi vuotta sitten Ella Junnila pääsi kesäkuun alussa muutaman viikon ajaksi hirmuvireeseen. Ensin hän kävi Rooman EM-kisoissa pokkaamassa tasaisessa finaalissa viidennen sijan ja heti tämän perään hän ylitti Turussa SE-korkeuden 197.

Tämän jälkeen Suomen ykköshyppääjä on ollut vain varjo tästä. Koko loppukausi 2024 meni aivan pieleen ja sama alavire jatkui myös läpi viime kesän. Nyt kauden ensimmäisen kisan perusteella vaikuttaisi kuitenkin siltä, että muutto Belgiaan olympiavoittaja Tia Hellebautin valmennukseen olisi tuonut tulosta.

Junnila avasi kautensa viime sunnuntaina Puolassa yllättävän kovassa vireessä. Hän eteni kilpailussa tulokseen 190 asti pudottamatta yhtään kertaa. Seuraava korkeus 193 oli vielä tällä kertaa liikaa, mutta jo tuloslistalle jäänyt 190 oli paras tulos lähes kahteen vuoteen.

Keskiviikkona Turussa onkin todella mielenkiintoista nähdä, oliko Puolan kilpailu ainoastaan yksittäinen valopilkku, vai onko Junnila todella saanut nostettua perustasonsa päälle 190:n. Junnilan lisäksi kisassa seurataan suurella mielenkiinnolla myös hänen nuorta kotimaista haastajaansa Ella Mikkolaa, joka avaa Turussa ulkoratakautensa.

5. Millainen on Wilma Heltelän kauden avaus seiväspaikalla?

Vaikka Wilma Heltelän (os. Murron) pari edellistä vuotta ovatkin olleet täynnä vaikeuksia, eivätkä tästä syystä odotukset häntä kohtaan ole tällä kertaa kovin korkealla, on hänen ulkoratakauden avauksensa nostettava yhdeksi Paavo Nurmi Gamesin kotimaisista kohokohdista. Kyseessä on kuitenkin kansainvälisten näyttöjen perusteella koko 2020-luvun kovin suomalainen yleisurheilija.

Heltelä teki hallikaudella jo pienimuotoista paluuta lähemmäs kansainvälistä kärkeä, mutta ulkoratakisoja edeltävä harjoituskausi toi hänelle jälleen pientä takapakkia. On kuitenkin erittäin positiivista, että hän pääsee avaamaan kisakautensa jo heti kesäkuun alussa Turussa.

Jo tulos 450 olisi Heltelältä varsin toiveita herättävä avaus EM-kauteen. Kaikki tämän yli olisi puolestaan jo suurta plussaa ja nostattaisi toiveita siitä, että Vuoden 2022 EM-kultamitalisti voisi kaiken mennessä nappiin nousta kauden edetessä vanhalle huipputasolleen päälle 480:n lukemiin.

Heltelän lisäksi Turussa nähdään kisaamassa myös suurista haasteista hallikaudella kärsinyt Rooman EM-kisojen nelonen Elina Lampela. Myös häneltä toivottaisiin positiivista kauden avausta. Suomen kovan seiväskolmikon kisassa täydentää Saga Andersson, joka voitti viikonloppuna Pohjoismaiden mestaruuden kauden parhaalla tuloksellaan 450.

6. Millaisessa vauhdissa Lotta Harala ja Saara Keskitalo ovat aidatulla ratasuoralla?

100 metrin aidoissa ei tänä vuonna nähdä Turussa aivan totuttua suomalaista ilotulitusta, kun Nooralotta Neziri ja Reetta Hurske ovat sivussa kisakentiltä. Viime vuonna kovaa taistoa kolmesta MM-paikasta käyneestä nelikosta viivalla PNG:ssä nähdään kuitenkin SE-nainen Lotta Harala sekä viime kaudella kovaa kansainvälistä läpimurtoa tehnyt Saara Keskitalo.

Heistä Haralan tämänhetkinen kunto nähdään vasta keskiviikkona radalla. Keskitalo on puolestaan jo osoittanut alkukaudesta olevansa valmis pistämään vanhan ennätystuloksensa 12,81 uuteen uskoon.

Keskitalolla oli jo viime kaudella potentiaalia paljon nähtyä kovempiin tuloksiin, mutta hän ei saanut tätä kisoissa ulosmitattua. Myöskään nyt alkukauden ensimmäiset juoksut eivät ole olleet vielä kovinkaan puhtaita tai teknisesti sillä tasolla, johon hän parhaimmillaan pystyy.

Siksi Keskitalolta on lupa odottaa tämän kauden aikana jopa merkittävää ennätysparannusta. Jos olosuhteet Turussa sen sallivat, voi jo keskiviikon jälkeen Keskitalon ennätyksen kolmas numero olla seitsemän.

7. Pystyykö Mustafe Muuse kutittelemaan Lasse Virenin Suomen ennätystä miesten vitosella?

Miesten 5000 metrin juoksu ei ole juurikaan tarjonnut ilonaiheita suomalaiselle yleisurheilulle viimeisten vuosien aikana. Samaan aikaan kun lajin taso maailmalla on noussut räjähdysmäistä vauhtia, on kotimaassa kehitys ollut maltillisempaa ja ajoittain kehityksen sijaan nähtävissä on ollut enemmänkin taantumusta.

Jo vuosi sitten Turun Urheiluliittoa edustava Mustafe Muuse esitti tavoitteekseen alittaa Lasse Virenin SE-aika 13.16,3 kotiyleisönsä edessä Paavo Nurmen stadionilla. Tuolloin kovat puheet eivät realisoituneet radalla, vaan Muusen perään tuloslistalle merkittiin DNF.

Tänä vuonna Muusella on uusi yritys lunastaa lupauksensa. Taustalla hänellä on hyviä suorituksia niin hallista, maantieltä kuin radaltakin, joten jos kevään harjoituskausi on sujunut hyvin, voidaan häneltä realistisesti odottaa uutta ennätysaikaa. Virenin SE saattaa tosin vielä olla liian kaukana, mutta esimerkiksi Samuli Vasalan vuonna 1998 juostun ennätyksen 13.28,17 alittaminen on hyvin mahdollista.

Vasala on edellinen suomalaisjuoksija, joka on taittanut 5000 metriä radalla nopeammin kuin Muusen nykyinen ennätys 13.29,51. Seuraava tavoite Vasalan jälkeen olisi puolestaan Risto Ulmalan ennätys 13.21,90 vuodelta 1991. Tämän jälkeen Muusen edellä tilastoissa olisi enää pelkästään menneisyyden haamuja suomalaisen kestävyysjuoksun kulta-ajalta.

Seuraa myös heitä:

1. Riku Illukka (M 100 m)

Jo usean vuoden ajan suomalaisen miespikajuoksun eliittiin kuulunut Illukka paineli viikonloppuna Kööpenhaminassa myötätuulen avustamana 10,13. Jatkuuko pikakiiturin kova meno myös Turussa?

2. Joonas Rinne (M 1500 m)

Keskimatkojen tykki Rinne alitti kaksi vuotta sitten Turussa Pekka Vasalan ikivanhan SE-tuloksen. Onnistuuko Rinne jälleen Turun kovatasoisessa tonnivitosen kisassa?

3. Nathalie Blomqivst (N 1500 m)

Viime kauden loukkaantumisten jälkeen paluuta tekevä kahden vuoden takainen Rooman EM-kisojen 5000 metrin vitonen juoksee Turussa vanhan päämatkansa tonnivitosen. Blomqvist ei ole vielä kauden 2024 superkunnossa, mutta hänen vauhtinsa tuntuu kiihtyvän kisa kisalta.

4. Nora Lindahl (N 100 m)

Ruotsin sinikeltaisista Suomen sinivalkoiseen edustusasuun vaihtava Lindahl pääsee kisaamaan Turussa sivulajissaan 100 metrillä. Hän ei ole tässä lajissa aivan yhtä etevä kuin paraatimatkallaan 200 metrillä, mutta ennätys 11,50 kertoo siitä, että hän tulee kahden vuoden karenssinsa jälkeen olemaan todella kova lisä Suomen naisten pikaviestijoukkueeseen.

5. Tuomas Heikkilä (M 5000 m)

Sprinttisuunnistuksen maailman valioihin kuuluva Heikkilä käy myös ajoittain kiusaamassa kestävyysjuoksun erikoismiehiä. 3000 metrin halli SE:n haltija pääsee keskiviikkona mukaan uransa kovimpaan ratakisaan.