Pikajuoksulahjakkuus Oskari Lehtonen tavoittelee arvokisamitalia: ”En voi ajatella, että pelkkä finaalipaikka on tavoite”

Rento. Kyseinen adjektiivi kuvaa parhaiten Oskari Lehtosta sekä Suomen pikaviestijoukkuetta.

- Minua ei jännittänyt EM-kisoissa juuri ollenkaan. Muistan koko kisan hyvin, kun ei ollut paineita. En varmaan muistaisi siitä mitään, jos olisi ollut hirveä jännitys päällä.

Tällainen tuntemus Lehtosen päähän jäi Berliinin EM-kisoista.

Viestinelikko (Eetu Rantala, Otto Ahlfors, Lehtonen ja Samuel Purola) ylsi monien yllätykseksi finaaliin Suomen ennätysajalla. Itse loppukilpailussa joukko vertyi kuudenneksi, teki toistamiseen SE:n ja alitti ensimmäisenä suomalaiskvartettina 39 sekunnin rajan.

- Kun aloitimme pikaviestiprojektin vuosi sitten, tarkoituksena oli päästä EM-kisoihin. Valmisteluaika oli toisaalta tosi lyhyt, mutta silti meni jo noin hyvin.

Muistissa on Samuel Purolan railakas tanssi upean EM-finaalijuoksun jälkeen. Samainen rentous on havaittavissa myös suomalaisten kärkisprinttereiden arjesta.

- Kaikkien frendien kanssa pystyy olemaan tosi rennosti eikä ole mitään kalabaliikkia kenenkään kanssa. Se auttaa lopputulokseen paljon, kun kaikkien kanssa on hyvää pataa, Lehtonen aprikoi.

Satasella vielä tekemistä

Sykähdyttävien viestielämyksien lisäksi kesä 2018 oli 200 metrin erikoismiehelle henkilökohtaisessa mielessä onnistunut. Jämsänkosken pikajuoksukarnevaaleilla syntyi ennätys 20,88.

Berliinissä nuorukainen pinkoi ensimmäisellä aikuisten arvokisareissullaan nollatuuliin 21,06. Lisäksi Ruotsi-ottelussa hän pyyhkäisi nollatuulissa maaotteluvoittoon ja lähelle ennätystään.

- Jos se karnevaalijuoksu olisi ollut ainut paras juoksuni, kaudesta olisi jäänyt epävarma fiilis. Onneksi pääsin juoksemaan loppukesästä nollatuulissakin, niin huomasi, että oikeasti pystyi juoksemaan kovaa.

Lehtonen on vahva kaarrejuoksija. Kuitenkin juoksijan sadan metrin ennätys 10,65 on vaatimatonta luokkaa. Varsinkin jos sitä vertaa SE-joukkueen muihin jäseniin: Rantala 10,30, Ahlfors 10,44, Purola 10,31.

Syksyllä Lehtonen oli hieman loukkaantuneena, jonka takia hän panosti punttiharjoitteluun enemmän. Tämän myötä hän uskoo, että satasen ennätys lentää uusiin lukemiin.

- Onhan se ennätys kaukana muista viestimiehistä. En kuitenkaan usko olevani niin huonossa kunnossa, mitä se enkka näyttää.

”Miksei sitä mitalia voisi odottaa”

Seuraavan kerran Lehtonen nähdään tositoimissa toukokuun puolella viestijuoksun maailmanmestaruuskisoissa Japanin Yokohamassa. Siellä peräti kymmenelle parhaalle joukkueelle on tarjolla lippu Qatarin MM-kisoihin.

Tilanne onkin herkullinen Suomen pikaviestiporukan kannalta. Suomesta paikalle lähetetään Lehtosen lisäksi Rantala, Ahlfors, Purola, Ville Myllymäki sekä Roope Saarinen.

- Maailmalta sinne ei lähdetä kaikkia parhaita. Se on myös yksittäinen kisa, joten sieltä olisi hyvät saumat saada MM-kisapaikka Dohaan.

Lehtosella riittää tavoitteita myös henkilökohtaisessa mielessä. Hän voi ikänsä puolesta kilpailla Gävlessä järjestettävissä alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa. Pari vuotta sitten hän ylsi paraatimatkallaan välieriin asti.

Tässä kohtaa keskustelua hyvää itseluottamusta uhkuvan pikajuoksutoivon ajatus kääntyy finaalipuheista jo ihan toisaalle.

- Viime kisoissa jäin pari sijaa finaalipaikasta. Kaksi vuotta on kulunut ja ennätys on pudonnut, joten en voi ajatella, että pelkkä finaalipaikka on tavoite.

- Mitali on yleensä otettu 20,60–20,80-ajoilla. Jos saan oman ennätykseni 20,70 paikkeille, miksei sitä mitalia voisi odottaa. Se on realistinen tavoite, mutta totta kai pitää onnistua.