Pitkät mestaruusputket harvinaisia SM-halleissa: Nikkanen tilaston kärjessä

Yleisurheilun SM-hallikisoja on järjestetty vuodesta 1962 lähtien. Menneinä vuosikymmeninä koko hallikausi oli nykyistä pienemmässä arvossa ja tänä päivänäkin SM-hallit on tapahtuma, johon kaikki huiput eivät välttämättä joka vuosi osallistu. Tämän vuoksi pitkät mestaruusputket SM-halleissa ovatkin melko harvinaisia, eivätkä ne useinkaan katkea tappioon vaan välivuoteen.



Esimerkiksi 11 SM-hallikultaa voittanut Arto Bryggare kyllä voitti 1976–1991 SM-hallien aitakisan aina osallistuessaan, mutta joka talvi Bryggare ei ollut lähtöviivalla. Samaten vaikkapa Elmo Lakka on voittanut pika-aidat vuodesta 2014 lähtien aina, kun on ollut mukana. Tänä vuonna katkeaa Joonas Rinteen neljän voiton putki 800 metrillä ja kolmen voiton putki 1500 metrillä, sillä Rinteen nimeä ei ole SM-hallien lähtölistalla.

SM-hallihistorian pisin mestaruusputki on seiväshyppääjä Minna Nikkasen kahdeksan peräkkäistä voittoa 2009–2016. Putki katkesi, kun Nikkanen jätti SM-hallit väliin 2017. Seitsemän voiton sarjaan ovat yltäneet Jarmo Kärnä pituushypyssä 1982–1988, Sisko Hanhijoki 60 metrillä 1987–1993 ja Nooralotta Neziri pika-aidoissa 2014–2020. Kärnän voittoputki katkesi tasokkaaseen 1989 kisaan, jossa hän jäi pronssille tuloksella 781. Hanhijoki päätti huippu-uransa kauteen 1993 eikä enää osallistunut SM-halleihin. Neziri puolestaan ei ole SM-hallien pika-aidoissa kilpaillut vuoden 2020 jälkeen.

Aktiiviurheilijoista kuuteen peräkkäiseen SM-hallikultaan ovat yltäneet kolmiloikkaaja Simo Lipsanen 2016–2021 ja seiväshyppääjä Urho Kujanpää 2017–2022. Lisäksi Samuel Purola on voittanut hallimestaruuden 2017–2022 muttei samassa lajissa: 2019 hän voitti 60 metriä ja muina vuosina oululainen juhli 200 metrin mestaruutta. Nämäkin sarjat päättyivät siihen, etteivät urheilijat kilpailleet seuraavissa SM-hallikisoissa.



Viikonloppuna Tampereella on mukana myös muutamia urheilijoita, jotka voivat jatkaa hyvää SM-voittoputkeaan. Daniel Kosonen lähtee tilastokärkenä hakemaan korkeushypyn kuudetta peräkkäistä hallimestaruutta. Hän on jo nyt viidellä mestaruudella lajinsa historian pisimmän voittoputken saavuttanut hyppääjä. Samuli Samuelsson hakee jatkoa 60 metrin voittoputkelleen, joka jo nyt neljällä mestaruudella on miesten pikamatkan SM-hallihistorian pisin.

Muutamassa lajissa kaikkien aikojen pisin mestaruusputki on yllättävän lyhyt. Naisten 1500 metrillä, miesten 400 metrillä ja miesten 3000 metrillä kukaan ei ole kyennyt voittoon edes kolmena vuonna peräkkäin. Viljami Kaasalaisella on tänä vuonna mahdollisuus napata 400 metrillä historiallinen kolmas peräkkäinen kultamitali.

SM-hallien pisimmät mestaruusputket lajeittain