Saga Vanninen vaikeista lähtökohdista olympialaisten seitsenotteluun

Pariisin olympialaisten yleisurheilukilpailut ovat alkaneet kääntyä jo ehtoopuolelle. Torstai-illan keihäsfinaalin lisäksi kuitenkin vielä muutakin suomalaisjännitystä kisoista löytyy, nimittäin ottelun superlupaus Saga Vanninen pääsee tekemään debyyttinsä olympia-areenoilla.

Talven hallikauden jälkeen Vanniseen voitiin kohdistaa varsin suuria odotuksia. MM-halleissa saavutettu ensimmäinen aikuisten arvokisamitali vaikutti täydelliseltä startilta kesäkauteen, joka tarjosi kahdet arvokisat.

Suuret odotukset murenivat kuitenkin varsin nopeasti, kun mitalitoivein EM-Roomaan saapunut Vanninen joutui selkävaivojen piinaamana keskeyttämään kilpailun jo kahden vaisusti sujuneen lajin jälkeen. Tämän jälkeen häntä ei ole nähty kisaamassa edes yksittäisissä lajeissa.

Lähtökohdat Pariisin otteluun ovat siis kaikkea muuta kuin optimaaliset. Mitalitoivona Pariisiin Vannista toki ei missään vaiheessa voinut pitää ilman todella suurta tasonnousua useassa lajissa. Sen sijaan kahdeksan parhaan joukkoon hän oli ennakkoon erittäin potentiaalinen kandidaatti.

Nyt ennen ottelun alkamista on turha puhua pistesijoista tai Satu Ruotsalaisen SE-tuloksen rikkomisesta. Jo se on tämän kauden vastoinkäymisten jälkeen positiivista, jos Vanninen pystyy Pariisissa edes ottelemaan kaksi päivää loppuun ilman suurempia alisuorituksia. Jo Vannisen hieman perustasoa alhaisempi tasaisen tappava suorittaminen tuo selvästi päälle 6000 pisteen lopputuloksen, joka ei aivan terävimpään kärkeen oikeuta, mutta jota voidaan pitää varsin mallikkaana suorituksena taustoihin peilattuna.

Toki jos selkä antaa Vannisen suorittaa hänen osaamallaan tasolla, voi lopputuloksesta tulla yllättävänkin hyvä. Nuorten arvokisoista Vannisella on nimittäin jo kokemusta puolikuntoisena ottelemisesta kovalla tasolla. Kolme vuotta sitten alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa Tallinnassa suomalainen pystyi vammoista huolimatta parantamaan hurjasti aiempaa ennätystään ja tekemään kovat loppupisteet 6271.



Vannisen tilannetta ei tarvitse todennäköisesti kovin kauan arvuutella, sillä hyvin todennäköisesti jo avauslaji 100 metrin aidat kertoo varsin paljon siitä, millaisessa iskussa hänen kroppansa Pariisin olympiastadionilla on. Jos Tampereen Pyrinnön ottelijan aika painu 13,70:n tasolle, tarkoittaa se todennäköisesti sitä, että muissakaan lajeissa kovin räväkkää tekemistä ei ole luvassa.

Mutta jos aidattu etusuora kulkisikin suomalaiselta 13,50:n tuntumaan tai jopa sen alle, antaisi se toiveita siitä, että Pariisin kaksipäiväisestä urakasta voisi lopulta tulla jopa varsin mukava lopputulos. Aidoissa on paljon pisteitä jaossa ja parhaimmassa kunnossaan Vanninen on selvästi alle 13 ja puolen tasoinen juoksija.

Toinen selkeä indikaattori suomalaisen mahdollisuuksista saadaan heti perään korkeuspaikalla. Roomassa selkävaivojen kanssa Vannisen hyppäämisestä ei tullut yhtään mitään ja ensimmäinenkin korkeus meni tuolloin yli vasta kolmannella, ja pian tämän jälkeen koko Vannisen ottelu oli ohi.

Korkeus on aitojen tapaan laji, jossa pisteitä on jaossa varsin avokätisesti. Kyseessä on lisäksi laji, jossa Vannisen suoritustaso jo ilman vaivojakin on vuosien varrella vaihdellut todella paljon. Parhaimmillaan päälle 180:n hyppäävä suomalainen voi huonona päivänä jäädä jopa alle 170:n.

Hyväksyttävä tulos Vanniselle tässä lajissa on vähintään 175, joka antaisi hänelle vielä mahdollisuudet itselleen hyviin pisteisiin. Korkeuden jälkeen suomalaisella ei avauspäivänä pitäisi olla enää suuria sudenkuoppia, vaikka hänen leipälajinsa kuulantyöntö välillä saattaakin heitellä.

Mikäli Vanninen toisena kisapäivänä mukana vielä on, niin pituus on seuraava laji, jossa suomalaisella on totuuden hetki. Ennätyssarjassaan hänellä on aivan hänen ylärekisterissään oleva päälle 640:n tulos, kun hänen perustasonsa on ilman terveysmurheitakin yleisimmin välillä 610-625. Jos pituustulos jää alle 620, ovat hyvät pisteet todennäköisesti karkaamassa.

Toiseksi viimeinen laji keihäänheitto on ottelulajeista Vanniselle yllättävän heitto. Vahvana kuulantyöntäjänä sekä upearaamisena ottelijana hänen pitäisi teoriassa pystyä linkoamaan 600 gramman keihäs selvästikin yli 50 metrin, mutta toistaiseksi tämän lajin tekniikka ja välineenhallinta ovat olleet todella haastavia. Pelkällä ristiaskelvauhdilla nykyisin heittävä Vanninen on vakiinnuttanut tasonsa 45 metrin tuntumaan.

Päätöslaji 800 metriä ei enää nykyisin ole samanlainen Akilleen kantapää kuin vielä muutama vuosi sitten, mutta suureksi syömähampaaksi se ei luultavasti koskaan tule kehittymään. Se on kuitenkin varmaa, että jos Vannisella vielä ennen päätöslajia on edes jonkinlaisia mahdollisuuksia hyviin pisteisiin tai sijoituksiin, tulee hän taistelemaan hurjasti ja antamaan kahdelle ratakierroksen aivan kaikkensa.

Ottelun kärkikamppailu tulee lähtökohtaisesti menemään kaukana Vannisen edellä. Voitosta kilpailussa kamppailevat tuttuun tyyliin lajin hallitsijat Nafissatou Thiam, Anna Hall ja Katharina Johnson-Thompson. Heistä tämän kauden näytöillä kovin nimi on tälläkin kertaa kaksissa edellisissä olympialaissa muut päihittänyt belgialainen Thiam.

Kovaa kolmikkoa haastamaan pyrkivät ainakin Götzisiss upeasti päälle 6600 otellut Anouk Vetter sekä hallimaailmanmestari Noor Vidts. On myös mielenkiintoista nähdä, kuinka hyvin EM-kisoissa hurjasti ennätystään parantanut Ranskan Auriana Lazraq-Khlass kotiyleisönsä edessä yltää.