Samppa ja Elias Lajunen yltämässä ainutlaatuiseen saavutukseen Suomen olympiahistoriassa

Kolme yhdistetyn hiihdon olympiakultaa Salt Lake Cityssa 2002 saavuttaneen Samppa Lajusen poika Elias Lajunen on valittu kilpailemaan freeskilaskijana Milano-Cortinan olympialaisissa helmikuussa.

Kaksikko tekee erikoista suomalaista olympiahistoriaa. Samppa Lajusesta tulee ensimmäinen virallisen olympiakullan saavuttanut suomalainen, jonka lapsi on myös yltänyt olympiaedustajaksi.

Verner Järvinen saavutti Ateenan epävirallisissa väliolympialaisissa 1906 kullan antiikin tyylin kiekonheitossa sekä virallisen olympiapronssin samassa lajissa Lontoossa 1908.

Hänen pojistaan Matti Järvinen ylsi keihäänheiton olympiavoittajaksi 1932, Akilles Järvinen 10-ottelun olympiahopeamitalistiksi 1928 ja 1932 sekä Kalle Järvinen kuulantyönnön olympiaedustajaksi 1932.

Kestävyysjuoksija Väinö Sipilälle on joissain lähteissä merkitty maastojuoksun joukkuekilpailun olympiakulta Pariisissa 1924. Tätä olympiakultaa ei kuitenkaan noteerata viralliseksi olympiakullaksi, sillä Sipilän suoritus kyseisessä maastojuoksun olympiakilvassa ei vaikuttanut Suomen kultajoukkueen tulokseen.

Väinö Sipilän tytär Leena Sipilä kilpaili 100 ja 4x100 metrin juoksuissa Helsingin olympialaisissa 1952.



Himmeämpiä olympiamitaleja saavuttaneista suomalaisista löytyy useita henkilöitä, joiden jälkikasvu on myös yltänyt olympialaisiin.

Keihään vuoden 1968 olympiahopeamitalistin Jorma Kinnusen poika Kimmo Kinnunen ylsi keihäässä olympianeloseksi 1992.

Soudussa olympiapronssit 1956 ja 1960 kauhoneen Veli Lehtelän poika Jorma Lehtelä osallistui soutajana Soulin olympialaisiin 1998.

Purjehduksen vuoden 1980 olympiapronssimitalistin Jouko Lindgrenin poika Niklas Lindgren ylsi samassa urheilumuodossa olympiaedustajaksi 2008, 2012 ja 2016. Lontoossa 2012 ja Riossa 2016 Niklas purjehti samassa veneessä veljensä Joonaksen kanssa.

Purjehduksessa Emil Lindh oli saavuttamassa Suomelle olympiapronssia Tukholmassa 1912 ja hänen poikansa Tor-Kristian Lindh 14:ttä sijaa Melbournessa 1956.

Jääkiekossa neljä olympiamitalia vuosina 1994-2010 saavuttaneen Ville Peltosen tytär Emmi Peltonen nähtiin taitoluistelijana Pyeongchangin olympialaisissa 2018.

Maastohiihdon 4x10 kilometrin viestissä olympiapronssia 1968 oli saavuttamassa Hannu Taipale, jonka poika Kuisma Taipale kilpaili maastohiihtäjänä Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002.

Suomesta löytyy myös sellaisia olympiamitalin saavuttaneita urheilijoita, joiden lapsenlapsi on yltänyt olympiaedustajaksi.



Pronssin voimistelussa Lontoossa 1908 saavuttaneen Arvi Pohjanpään lapsenlapsi Laura Kivelä osallistui uimahyppääjänä München olympialaisiin 1972.

Pohjanpään kanssa samassa voimistelujoukkueessa pronssin saavutti Kalle Mikkolainen, jonka lapsenlapsenlapsi Reijo Mikkolainen oli mukana olympiahopean saavuttaneessa Suomen miesten jääkiekkojoukkueessa 1988.

Tukholmassa 1912 olympiapronssia purjehduksessa saavuttamassa olleen Bertil Tallbergin pojanpojista ylsivät saman urheilumuodon olympiaedustajiksi Peter (viidesti 1960-1980), Henrik (1964 ja 1968) sekä Johan (1972). Peterin poika eli Bertilin lapsenlapsi Mathias Tallberg purjehti Moskovan olympialaisissa 1980.

Myös maailmalla harvinainen saavutus

Kun tarkastellaan Samppa Lajusen tapaan vähintään kolme olympiakultamitalia saavuttaneita urheilijoita, on jälkikasvun yltäminen olympiaedustajaksi ollut varsin harvinainen saavutus myös maailmanlaajuisesti.

Unkarilainen Aladár Gerevich ylsi miekkailun olympiavoittajaksi peräti seitsemän kertaa vuosina 1932-1960. Hänen poikansa Pál Gerevich on miekkailun olympiapronssimitalisti vuosilta 1972 ja 1980.

Toinen unkarilainen Pál Kovács saavutti kuusi miekkailun olympiakultaa vuosina 1936-1960. Hänen lapsistaan Tamas saavutti miekkailussa olympiapronssit 1968 sekä 1972, ja Attila kilpaili olympialaisissa miekkailijana 1964.

Miekkailussa kilpaili myös italialainen Edoardo Mangiarotti, joka ylsi olympiavoittajaksi kuudesti vuosina 1936-1960. Tytär jäi Carola jäi ilman olympiamitalia mutta oli mukana olympialaisissa vuosina 1976 ja 1980.

Länsisaksalainen Reiner Klimke saavutti ratsastuksessa kuusi olympiakultaa vuosina 1964-1988. Klimken tytär Ingrid Klimke on puolestaan ratsastuksen olympiavoittaja vuosilta 2008 ja 2012.

Japanilainen Mitsuo Tsukahara on voimistelun viisinkertainen olympiavoittaja vuosilta 1968-1972. Mitsuon poika Naoya Tsukahara saavutti voimistelun joukkuekilpailun olympiakullan Ateenassa 2004.

Uuden-Seelannin Ian Fergusonilla on kaikkiaan neljä melonnan olympiakultaa Losista 1984 ja Soulista 1988. Hänen poikansa Steven Ferguson osallistui uimarina Sydneyn olympialaisiin 2000 ja melojana kolmiin olympialaisiin 2004-2012 mutta jäi ilman mitaleja.

Venäjän Stanislav Pozdnyakov ylsi miekkailun olympiavoittajaksi neljä kertaa vuosina 1992 ja 1996. Myöhemmin kotimaansa olympiakomitean puheenjohtajaksi nousseen miekkailulegendan tytär Sofiya Pozdnyakova saavutti puolestaan kaksi olympiakultaa Tokiossa 2021.

Tanskan purjehduslegenda Paul Elvstrøm saavutti neljä peräkkäistä olympiakultaa 1948-1960. Vuosina 1984 ja 1988 hän kilpaili olympialaisissa samassa veneessä Trine-tyttärensä kanssa, mutta jäi tuolloin ilman mitaleja.

Maahockeyn suuriin nimiin lukeutuva intialainen Dhyan Chand oli voittamassa olympiakultia 1928, 1932 ja 1936. Poika Ashok Kumar on saman lajin olympiapronssimitalisti 1972.

Armenialainen Albert Azaryan vei Neuvostoliiton edustajana kolme voimistelun olympiakultaa 1956-1960. Poika Eduard Azaryan ylsi myös olympiavoittajaksi Neuvostoliiton väreissä - voimistelun joukkuekilpailussa 1980.

Jack Kelly souti Yhdysvalloille kolme olympiakultaa 1920-1924, ja hänen poikansa Jack Kelly Jr. olympiapronssin 1956. Jack Kelly Seniorin lapsista kuuluisampi on kuitenkin elokuvatähti Grace Kelly, jonka poika, Monacon prinssi Albert, nähtiin rattikelkkailijana viisissä olympialaisissa 1988-2002.

Ruotsalainen Oscar Swahn saavutti viimeisen kolmesta ammunnan olympiakullastaan 64-vuotiaana Tukholmassa 1912, ja on edelleen iäkkäimpänä olympiavoittajaksi yltänyt urheilija. Oscarin poika Alf Swahn saavutti myös kolme ammunnan olympiakultaa vuosina 1908 ja 1912, ja kaikkiaan yhdeksän olympiamitalia 1908-1924.

Andrea Pollackilla on kolme uinnin olympiakultaa Itä-Saksan joukkueessa 1976-1980. Hänen poikansa Michael Pinske selviytyi judokana Pekingin olympialaisiin 2008.

Neuvostoliittoa ja IVY:ä edustanut ukrainalainen Olga Bryzgina on pikajuoksun kolminkertainen olympiavoittaja vuosilta 1988 ja 1992. Hänen tyttärensä Yelyzaveta Bryzhina saavutti Ukrainan joukkueessa 4x100 metrin juoksun olympiapronssin 2008.

Venäläinen Anfisa Reztsova saavutti maastohiihdossa yhden ja ampumahiihdossa kaksi olympiakultaa vuosina 1988-1994. Tytär Kristina Reztsova - ampumahiihdon kaksinkertainen olympiamitalisti 2022 - muistetaan parin vuoden takaisista aikomuksistaan loikata Venäjältä Suomen edustajaksi.

Neuvostoliiton jääkiekon punakone jyräsi aikoinaan olympiakullasta toiseen, ja vuosina 1964, 1968 ja 1972 voittajajoukkueessa oli mukana Vitaly Davidov. Hänen poikansa Jevgeni Davidov on myös jääkiekon olympiavoittaja, IVY:n joukkueessa 1992

Dezső Gyarmati oli voittamassa Unkarille kolmea vesipallon olympiakultaa 1952, 1956 ja 1964. Tytär Andrea Gyarmati ylsi uinnin kaksinkertaiseksi olympiamitalistiksi 1972, ja lapsenlapsi Liliána Szilágyi uinnin olympiaedustajaksi 2012 ja 2016.

Neuvostoliittoa edustanut Vladimir Nazlymov saavutti miekkailussa olympiakullat vuosina 1968, 1976 ja 1980. Venäläisen lapsenlapsi Tatiana Nazlymov oli puolestaan Yhdysvaltojen edustaja Pariisin olympiamiekkailuissa 2024.

Norjalainen Hjalmar Andersen oli pikaluistelun kolminkertainen olympiavoittaja, joka muistetaan sittemmin myös Suomen urheiluelämässä tunnetuksi tulleesta lempinimeltään Hjallis. Hänen lapsenlapsensa Fredrik van der Horst kilpaili pikaluistelijana Vancouverin olympialaisissa 2010.