Olympialaisten alkuun on aikaa alle kuukausi - Voiko suomalaishiihtäjiltä odottaa mitalisadetta vai karvaita pettymyksiä?

Talviolympialaiset Kiinan Pekingissä alkavat jo vajaan kolmen viikon kulutta 4. helmikuuta. Maastohiihdon ensimmäinen kisastartti on edessä jo seuraavana päivänä, kun vuorossa on naisten 15 kilometrin skiathlon-kilpailu.

Olympialaiset ovat siis jo aivan ovella, eikä koronaviruksesta johtuen kansainvälisiä kisastartteja ole tarjolla yhdellekään hiihtäjälle ennen pääkoitosta. Näytöt on nyt annettu ja kisoihin valitut urheilijat ovat vetäytyneet hiomaan kisakuntoaan sekä välttelemään koronatartuntaa, joka tuhoaisi koko kisat jo ennen niiden käynnistymistä.

Kauden päätapahtuman kynnyksellä onkin hyvä aika pohtia, mitä suomalaisilta voidaan kisoissa odottaa. Seuraavassa pohdimme muutamia kuumimpia kysymyksiä, joihin suomalainen hiihtokansa saa lopullisen vastauksen vasta itse kisoissa.

Huuhtooko Iivo Niskanen jälleen kultaa?

Suurin mielenkiinnon kohde suomalaisittain on luonnollisesti Iivo Niskasen iskukyky. Suomalaisen hiihdon kruununjalokivi on kauden maailmancup-kisoissa näyttänyt, että hän on yhden vaisumman kauden jälkeen palannut omalle paikalleen perinteisen viidentoista kilometrin kruunaamattomaksi kuninkaaksi.

Kauden molemmissa perinteisen väliaikalähtökisoissa Niskanen on hallinnut kisatapahtumia rautaisella otteella. Tämän lisäksi hän onnistui rikkomaan joukon Val di Fiemmen yhteislähtökisassa, vaikka sen ei olisi pitänyt olla sillä radalla mahdollista.



Kaikki viittaa siis siihen, että Niskanen on valmis ottamaan olympiakultaa kolmansissa peräkkäisissä kisoissa ja nousemaan suomalaisen hiihdon suurimpien legendojen joukkoon. Perjantaina 11. helmikuuta kello 9.00 alkaen lähes kaikki suomalaiset hiihtofanit nauliintuvat seuraamaan miesten 15 kilometrin väliaikalähtökilpailua joko TV-vastaanottimesta tai livetulospalvelusta käsin.



Niskanen on kilpailun lähes ylivertainen ennakkosuosikki ja kaikki hänen kilpakumppaninsa sysäävät varmasti ennakkosuosikin paineet hänen niskaansa. Tilastojen valossa Niskasen voitto on todennäköistä ja ainakin mitali vähintään varma, mutta valitettavasti urheilussa mikään ei ole varmaa, ennen kuin tulokset on virallisesti vahvistettu.

Niskasen on tehtävä ennen kisoja järkeviä valintoja ja minimoitava kaikki riskit. Kaikki pitää olla tähdättynä siihen, että juuri viidellätoista vire on paras mahdollinen. Tämän lisäksi koko tiimin on onnistuttava, sillä myös varusteiden on tuona päivänä oltava vähintään tasaveroiset pahimpien kilpakumppanien kanssa.



Odotukset ovat siis korkealla ja kaikki viittaa tällä hetkellä Porilaisten marssiin. Samaan aikaan on kuitenkin myös muistettava, että kaikki ei aina lopulta mene siten, kuin ennakolta näyttää.

Nousevatko Krista Pärmäkoski ja Kerttu Niskanen mitalitaistoon perinteisen kympillä?

Ennen hiihtokauden alkua henkilökohtainen mitali naisten hiihdosta vaikutti varsin epätodennäköiseltä. Krista Pärmäkoskella oli takana erittäin vaikea vuosi ja Kerttu Niskaselta jäivät Oberstdorfin MM-kisat kokonaan väliin loukkaantumisen vuoksi.

Hiihtokausi 2021/2022 on kuitenkin mennyt Suomen naishiihdon kärkikaksikolta paljon odotuksia paremmin. Pärmäkoski on osoittanut, että hän on palannut naishiihdon terävimmän kärjen tuntumaan ja Niskanen onnistui jopa voittamaan viimeisen kympin perinteisen startin ennen olympialaisia.

Vaikuttaisi siis siltä, että mitali olisi sittenkin mahdollisuuksien rajoissa. Skiathlonissa ja vapaan kolmellakympillä kärkisijoista taistelevat todennäköisesti toiset urheilijat, mutta perinteisen kymmenen kilometrin väliaikalähdössä molemmat suomalaiset kuuluvat niiden urheilijoiden joukkoon, jotka voivat hyvänä päivänä mitalista taistella.



Suomalaisittain valitettavasti tuo potentiaalisten mitaliurheilijoiden lista on kuitenkin valitettavan pitkä. Yli puolen tusinaa naista pystyy huippupäivänä ja täydellisellä välineellä pääsemään kisan jälkeen tuulettamaan palkintokorokkeelle olympiamitalistina.

Toisin sanoen torstai 10. helmikuuta voi olla suomalaisittain iloinen mitalipäivä tai karvas pettymys. Ilman täydellistä epäonnistumista välinepuolella molemmat suomalaiset varmasti taistelevat kynsin hampain jalometallista, mutta etukäteen ei voi sanoa, ovatko sekunnit ja niiden kymmenykset siinä taistossa suomalaisten puolella vai suomalaisia vastaan.



Suomen arvokisahistoria tuntee monia karvaita tappioita tiukoissa taistoissa ja valitettavan usein on suomalaisurheilijan nimi löytynyt tuloslistalla sijalta neljä. Pienet nyanssit ratkaisevat, jääkö suomalaisille hiihdosta kotiinviemisiksi mitali vaiko kunniakirja.

Millaiseen kisakuntoon Ristomatti Hakola on toipunut?

Suomen menestyshaaveet saivat kovan kolauksen kauden avausviikonloppuna Rukalla, kun Ristomatti Hakola kaatui kovavauhtisessa laskussa ja mursi kylkiluunsa. Epäonnisista sattumuksistaan valitettavan tutuksi tullut velikulta joutui kuntoutuslomalle sekä kilpajuoksuun aikaa vastaan ennen kauden ja ehkä koko uran tärkeimpiä kisoja.

Henkilökohtaisilla matkoilla Hakolalta ei odotettu mitalia, mutta Rukan kaatuminen saattoi pahimmassa tapauksessa viedä Suomelta jopa kaksi viestimitalia. Hakolalle on ennen kautta povattu keskeistä roolia sekä viestissä että parisprintissä.

Erityisesti parisprintissä kisamuodon erikoismies Hakola muodostaisi yhdessä Iivo Niskasen kanssa erittäin rautaisen parin, joka voisi taistella jopa olympiavoitosta. Nyt Hakolan iskukyky on täysi arvoitus, joka selviää lopullisesti todennäköisesti vasta helmikuun 10. päivä kilpailtavassa 15 kilometrin väliaikalähtökisassa.

Millä kaksikolla Suomi hyökkää mitalitaistoon naisten parisprintissä?

Naisten perinteisen hiihtotavan parisprintti oli vuosien ajan lähes satavarma mitalimatka arvokisoissa. Parilla viime kerralla Suomi on jäänyt mitalitaiston ulkopuolelle, mutta tällä kertaa mitalimahdollisuudet vaikuttavat paremmilta kuin pitkään aikaan.

Johanna Matintalo on hiihtänyt kauden aikana hiihdetyistä perinteisen sprinteistä sijat kolme ja neljä, mikä on osoitus sprinttitason hurjasta noususta. Kun lisäksi Pärmäkoski ja Niskanen ovat takoneet perinteisellä kovia näyttöjä, ovat ennakkonäkymät kutkuttavat.



Suurin kysymys kuuluukin, millä kaksikolla Suomi saa kilpailussa parhaan mahdollisen tuloksen. Kannattaako Suomen luottaa koviin normaalimatkan tykkeihin Niskaseen ja Pärmäkoskeen vai kantaanko Matintalon sprinttilento myös paljon raastavammassa parisprintissä? Onko NIskanen vai Pärmäkoski parempi vaihtoehto Matintalon pariksi? Vai pitäisikö kilpailussa sittenkin luottaa Jasmi Joensuun iskukykyyn?



Valmennusjohto on ennen kilpailua erittäin kovan paikan edessä. Väärä urheilijavalinta johtaa pahimmassa tapauksessa siihen, että mitalit karkaavat suomalaisten ulottumattomiin. Lisäksi vähintään yksi urheilija tulee olemaan erittäin pettynyt siihen, että tämä jää joukkueen ulkopuolelle. Se jättää varmasti jälkensä joukkuehenkeen, varsinkin jos mitalit matkaavat Suomen ulkopuolelle.

Ehtiikö Suomi mukaan mitalitaistoon myös pitkissä viesteissä?

Oberstdorfissa suomalaisnaisilta nähtiin hurjaa venymistä naisten viestissä, kun kisa päättyi riemunkiljahduksiin, ilon kyyneliin sekä pronssimitaleihin. Miesten viestin loppuratkaisuissa Suomi joutui sen sijaan pettymään.

Tälläkin kertaa molempiin viesteihin on ladattu mitaliodotuksia, vaikka kummassakin kisassa mitaliin vaaditaan venymistä sekä ehkä myös muiden epäonnistumisia. Mahdollisuuksien rajoissa mitalit kuitenkin ovat.

Naisten viestissä Norja, Ruotsi ja Venäjä ovat lähtökohtaisesti Suomen edellä. Kuten Oberstdorfissa kuitenkin nähtiin, voi viestissä kuitenkin lopulta tapahtua monia yllättäviä asioita.

Mitalitaiston kannalta kriittisiä kysymyksiä ovat Suomen joukkueen kokoonpano sekä sen hiihtojärjestys. Erityisen suuren haasteen joukkueenjohdolle aiheuttaa Suomen naisjoukkueen perinteinen ongelma, eli toisen vapaan hiihtäjän valinta.



Jos viesti kilpailtaisiin kokonaan perinteisellä, olisi Suomi yksi kilpailun kovimmista ennakkosuosikeista. Valitettavasti lähes kaikille Suomen kärkihiihtäjille vapaa on edelleen selvästi perinteistä heikompi ja todennäköisesti vähintään yksi suomalaishiihtäjä joutuu itselleen epämieluisalle osuudelle.



Etukäteen ajatellen Suomella on kaksi eri variaatiota. Joko Kerttu Niskasen on uhrauduttava hiihtämään kolmososuudella vapaalla, jolloin joukkue olisi Joensuu/Kyllönen-Matintalo-Niskanen-Pärmäkoski, tai sitten Suomen on luotettava siihen, että sprintteritaustainen Jasmi Joensuu selviää korkeassa ilmanalassa ankkuriosuudesta kelvollisesti. Tällöin joukkue olisi Matintalo-Niskanen-Pärmäkoski-Joensuu.

Miesten viestissä Suomi taistelee pronssista ylivoimaisten Norjan ja Venäjän takana. Miesten puolella mitalimahdollisuus ei niinkään perustu Suomen vahvaan kokonaistasoon, vaan enemmänkin siihen, että käytännössä kaikki muut maat ovat jääneet Norjan ja Venäjän jalkoihin.

Miesten puolella viestimitali vaikuttaa tällä hetkellä epävarmemmalta. Ristomatti Hakolan kunnon lisäksi myös Joni Mäen kansainvälinen vauhti on suuri arvoitus. Lisäksi Perttu Hyvärinen on tuskaillut kuntonsa kanssa ja alkukauden komeetan Remi Lindholmin nuoli on näyttänyt alaspäin.



Miesten paluu olympialaisten viestimitaleille sitten Naganon 1998 vaikuttaa siis tällä hetkellä varsin epätodennäköiseltä. Mahdollista se kuitenkin edelleen on, jos Hakola pystyy pääsemään edes lähelle huippukuntoaan ja Iivo Niskanen pystyy omalla osuudellaan antamaan Suomen vapaan hiihtäjille sellaisen lähtöpaikan, josta mitalin menettäminen vaatisi jo Jörgen Brinkin tasoista romahdusta.