Tänään 50 vuotta sitten: Vasala kiihdytti EE:n 1.44,5

Yyteristä kipinää kinttuihin

Pekka Vasalan noteeraus oli vuoden 1972 kovin suomalainen yleisurheilutulos, sillä WA:n nykyinen pistetaulukko antaa siitä 1189 pistettä. Lasse Virénin kahden mailin maailmanennätyksestä 8.14,0 varisee reppuun kolme vähemmän.

Kesä 1972 lupasi Vasalalle hyvää Münchenin olympiakisoihin. Ruokalistan takaperin ulos pulauttavat ylämäkiharjoitukset Yyterin dyyneillä kantoivat hedelmää. Eurooppalaisen puolen mailin Suomen ennätys aleni Suomi-Britannia-Espanja-maaottelussa lukemiin 1.46,0. 1500 metriä kulki SE-ajassa 3.36,8. Vasala kävi myös paalittamassa tukun maailman huippuja Oslon kutsukilpailujen 1500 metrillä. .

ME melkein nurin

Suomi-Ruotsi-maaottelu käytiin Helsingin olympiastadionilla vain viikko ennen Münchenin olympiakisojen avajaisia. 800 metrin kisa oli naamioitu jänisjuoksu, jossa Kauko Lumiaho heitettiin bussin alle. Hän paahtoi 400 metriin väliajassa 51,8. Vasala varjosti imussa (51,9), otti ohjat käsiinsä kellon kalkattaessa ja “karkasi metronomintasaisella askeleellaan yhä kauemmaksi” (Matti Hannuksen kuvaus).

Taskunauriit pysähtyivät aikaan 1.44,5. Merkonomi Vasala jäi tuloksellaan vain 0,2 sekuntia Sir Peter Snellin, Ralph Doubellin ja Dave Wottlen nimissä olleesta maailmanennätyksestä. Lisäksi Jim Ryun oli puksuttanut 880 jaardilla (804,67 m) ME:n 1.44,9, jonka laskettiin vastaavan metrimatkalla aikaa 1.44,3.

Vastaleivottu EE-mies piti ensimmäisen kierroksen väliaikaansa liian verkkaisena. Snell oli liitänyt vuosikymmenen takaisessa ME-juoksussaan aloitusringin jäniksen selässä 50,7:ään, ja Doubell ohittanut krouvin ajassa 51,8 Mexicon olympiakisoissa 1968.

Vasala päästeli seuraavan neljänneksen kovaa. Snell oli 600 metrin väliajoissa enää 0,7 sekuntia edellä. Doubell oli jo jäänyt. Hän tosin rutisti viimeiset 200 metriä yli sekunnin Vasalaa nopeammin, koska otteli Mexicon olympiakullasta Kenian Wilson Kiprugutin kanssa. .

Lätsä-Dave kyykkyyn

Viimeisen puolen vuosisadan aikana on päivitelty Vasalan matkavalintaa Münchenin olympiakisoissa. Hän keskittyi vain 1500 metrille ja jätti sen matkan väliin, jolla kihautti kovimman tuloksensa. Voimakkaasti suurentavien sinivalkoisten lasien läpi historiaa tapitettaessa Vasala olisi vienyt kummankin keskimatkan ilman suurempaa hikoilua.

1500 metrin tuleva olympiavoittaja selitti ratkaisuaan analyyttisesti heti Ruotsi-ottelun jälkeen. Hänen mukaansa 800 metrin olympialoppukilpailussa on seitsemän herkkäkinttuista vastustajaa, joista jokainen kykenee nopeaan ja yllättävään rytminvaihdokseen. Yhdenkin sellaisen lävähtäessä Vasalan peli on omien sanojensa mukaan pelattu. Niinpä 800 metriä pudotettiin ohjelmasta.

Lohjan mies punnitsi kuitenkin 800 metrin tuoreen olympiavoittajan Wottlen kyvyt Helsingin olympiastadionilla muutama päivä Münchenin 1500 metrin jälkeen . Valtamerentakainen historian opiskelija jäi viiman ja tihkusateen ryydittämissä kutsukilpailussa kolme sekuntia Vasalasta, joka kilautti uransa toiseksi nopeimman kaksikierroksisen 1.44,6. Turhaan ei yhdysvaltalaisen Track And Field Newsin asiantuntijaraaati sijoittanut Vasalaa neljänneksi 800 metrin meriittirankingissaan vuonna 1972.

Suhonen rikkoi lujan SE:n

Vasalan 1.44,5 kesti Suomen ennätyksensä 17 vuotta. Ari Suhonen hiutaloi sen Zürichin Weltklassessa vuonna 1989. Lohjan pujoparran suhteessa heikompi voittoaika 3.36,33 Münchenin 1500 metriltä sen sijaan juhlinee 50-vuotispäiväänsä ensi syyskuun 10. päivänä.

Vasalan Ruotsi-ottelussa iskemästä 1.44,5-juoksusta ei ilmeisesti ole säilynyt videonauhaa. Välähdyksiä sen sijaan sisältyy Suomen Urheiluliiton kustantamaan 16-minuuttiseen värielokuvaan Suomi-Ruotsi-yleisurheilumaaottelu 1972, josta on kopio muun muassa Suomen audiovisuaalisen instituutin arkistossa (Kavi).



Lähteitä
Helsingin Sanomat 21.8.1972
Hannus, Matti, Kultaiset kentät: Suomen yleisurheilun vuosisata. 1999.