36 urheilijaa ja hurjia karsintoja – Vanhat tulosrajat olisivat tarjonneet ennätyssuuren yleisurheilujoukkueen sekä valintadraamaa

36 urheilijaa ja hurjia karsintoja – Vanhat tulosrajat olisivat tarjonneet ennätyssuuren yleisurheilujoukkueen sekä valintadraamaa


Vanhoilla Pekingin vuoden 2008 olympiarajoilla Suomi olisi voinut lähettää Tokioon mammuttimaisen yleisurheilujoukkueen. Valintasotkuja ja karsintoja kisapaikoistakin olisi ollut runsaasti.
Veijo Vaakanainen: 19.07.2021 10:22Yleisurheilu
36 urheilijaa ja hurjia karsintoja – Vanhat tulosrajat olisivat tarjonneet ennätyssuuren yleisurheilujoukkueen sekä valintadraamaa
Kuva: Olavi Kaljunen / Trackpic
Joonas Rinne & Johan Rogestedt.
Tokion olympialaisiin matkustaa suurin yleisurheilujoukkue sitten vuoden 2004 Ateenan olympialaisten. Karsinta-ajan umpeuduttua kesäkuun lopussa peräti 24 suomalaista oli onnistunut lunastamaan paikkansa Tokion yleisurheilukoitoksiin. Lotta Kemppisen ja Nooralotta Nezirin harmittavien loukkaantumisten sekä Camilla Richardssonin poisjäännin jälkeen Suomesta Japaniin matkustaa 21 yleisurheilijaa.

Edellisen kerran Suomen yleisurheilujoukkueen koko olympialaisissa on ollut yli 20 urheilijaa vuoden 2008 Pekingin olympialaisissa, jolloin kisoihin matkasi tasan 20 suomalaista. Tuolloin olympialaisiin pääsy oli kuitenkin hieman nykyistä helpompaa, sillä kisojen tavoiteurheilijamäärä oli 2000, kun se Tokioon oli 1900.



Pekingiin osallistumisoikeuden sai nykyisen kisaraja- ja rankingjärjestelmän yhdistelmän asemesta ”perinteisellä” tavalla, eli A- ja B-rajojen kautta. Ennen kisoja oli asetettu kovempi A- ja hieman kevyempi B-raja. A-rajan ylittäneitä kisoihin sai lähettää korkeintaan kolme ja B-rajan ylittäneitä korkeintaan yhden.

Vuonna 2008 kisarajojen kautta Pekingiin selviytyi siis kaikkiaan 20 suomalaista. Mutta kuinka olisi käynyt, jos Tokion kisoihin olisikin päässyt mukaan samoilla tulosrajoilla kuin Pekingiinkin? Millainen joukko suomalaisyleisurheilijoita olisi saanut mahdollisuuden toteuttaa olympiaunelmansa vuoden 2008 standardeilla?


Massiivinen joukkue ja päänvaivaa valitsijoille


Pekingin kisarajoilla Suomen Tokion olympiajoukkue olisi ollut poikkeuksellisen suuri. Suomi olisi voinut nimittäin nimetä kisoihin peräti 36 urheilijan suuruisen joukkueen. Aivan kaikki eivät olisi kuitenkaan Japaniin päässeet matkustamaan, sillä joukkoon on laskettu mukaan myös lopulta poisjääneet Kemppinen, Neziri ja Richardsson.

Vanhat kisarajat olisivat tarjonneet valitsijoille myös paljon nykyistä järjestelmää enemmän päänvaivaa, sillä useammasta kisapaikasta olisi pitänyt käydä karsinta. Miesten keihään lisäksi valintasoppaa olisi ollut tarjolla miesten 100 metrillä, seipäässä ja moukarissa sekä naisten keihäässä ja 20 kilometrin kävelyssä.



Miesten puolella Suomen olympiajoukkue olisi Pekingin rajoilla kasvanut merkittävästi. Sadalla metrillä sekä Riku Illukka että Samuli Samuelsson olisivat molemmat rikkoneet B-rajan 10,28 ja käyneet karsinnan siitä, kumpi on oikeutettu lähtemään Japanin matkalle.

Mahtavasti tällä kaudella sekä 800 metrillä että 1500 metrillä ennätyksensä rikkonut Joonas Rinne olisi päässyt mukaan Tokioon molemmille matkoille. Tulokset 1.46,30 sekä 3.38,56 olisivat alittaneet selvästi tulosrajat 1.47,00 sekä 3.39,00.

Myös loukkaantumisten kanssa paininut Oskari Mörö olisi saanut ainakin mahdollisuuden matkustaa uransa toisiin olympialaisiin. Pitkien aitojen SE-mies paineli kaudella 2019 aidatun ratakierroksen aikaan 49,47, joka olisi alittanut niukasti B-tulosrajan 49,50.

Sapporossa järjestettävässä miesten maratonjuoksussakin olisi nähty suomalaisedustusta. Toukokuussa Itävallassa komean maratonennätyksensä 2.13.29 juossut Arttu Vattulainen olisi rikkonut kevyesti kisojen A-rajan 2.15.00 ja lunastanut lippunsa olympiakoneeseen.

Kentällä miesyleisurheilijoita olisi nähty myös miesten seipäässä sekä moukarissa, joissa molemmissa kisapaikoista olisi jouduttu karsimaan. Tällä kaudella ennätyksiään parannellut kolmikko Mikko Paavola, Urho Kujanpää ja Tommi Holttinen olisivat kaikki ylittäneet selvästi B-tulosrajan 555 ja käyneet kesäkuun lopulla tiukan karsinnan siitä, kuka heistä on oikeutettu matkaamaan kohti Tokiota.



Miesten moukarissa B-tulosrajan 74,00 olisivat rikkoneet Aaron Kangas, Tuomas Seppänen sekä Aleksi Jaakkola, joka heitti juuri tarvittavan tuloksen kaudella 2019. Tällöin läpi koko 2000-luvun jatkunut miesmoukarinheittäjien olympiaedustusputki ei olisi katkennut Tokiossa.

Miesten keihään valintasoppa olisi ollut Pekingin rajoilla vieläkin makoisampi. Toni Kuuselan, Lassi Etelätalon, Oliver Helanderin ja Antti Ruuskasen lisäksi nimittäin myös Jarmo Marttila olisi ennätyksellään 82,04 rikkonut A-rajan 81,80. Tämän kauden tasaisilla otteillaan juuri Marttila olisikin mitä luultavimmin matkannut Tokioon yhdessä Kuuselan ja Etelätalon kanssa.

Naisten puolellakin Tokion kisajoukkueeseen olisi päässyt joitakin uusia nimiä. Heistä yksi mielenkiintoisimmista olisi ehdottomasti ollut Annemari Kiekara, joka olisi kaudella 2019 juoksemallaan ajalla 2.41.21 rikkonut maratonin B-rajan 2.42.00. Kiekara olisi siis saattanut päästä mukaan olympialaisiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 Atlantan kisojen.

Anne-Mari Hyryläinen olisi lisäksi rikkonut maratonilla kisojen A-rajan 2.37.00, mutta hän päätti urheilu-uransa jo viime vuonna.

Japaniin olisi matkannut Pekingin tulosrajoilla myös naiskävelijä. Sekä Enni Nurmi että Elisa Neuvonen olisivat alittaneet B-tulosrajan 1.38.00 ja käyneet karsinnan siitä, kumpi pääsee matkaamaan Sapporoon 20 kilometrin kävelyyn.

Kaudella 2019 pituusennätyksenä 669 tehnyt Taika Koilahti olisi myös ollut valintakelpoinen Tokion olympialaisiin. Kahden vuoden takainen ennätystulos olisi ylittänyt selvästi B-tulosrajan 660.



Tämän talven hallikisat olisivat lisäksi tuoneet kahdelle suomalaisnaiselle edustusoikeuden. Kuulantyöntäjä Senja Mäkitörmän hallissa työntämä ennätystulos 17,30 olisi rikkonut kymmenellä sentillä lajin B-rajan. Salla Sipposen hallitulos 59,70 olisi puolestaan ylittänyt varsin selvästi B-rajan 59,00.

Naisten keihäänheiton B-raja oli Pekingin kisoihin varsin vaatimaton 56,00, mikä olisi aiheuttanut Suomen olympiakomitealle paljon päänvaivaa. Peräti seitsemän suomalaisnaista olisi nimittäin onnistunut rikkomaan tämän tulosrajan joko tänä vuonna tai kaudella 2019. Anni-Linnea Alanen, Sanne Erkkola, Jenni Kangas, Heidi Nokelainen, Julia Valtanen, Jatta-Mari Jääskeläinen ja Saara Lipsanen olisi käyneet armottoman taiston Tokion kisalipusta.

Naisten seitsenottelussa Maria Huntington olisi saanut kisoihin seurakseen Miia Sillmanin. Napolin Universiadien ennätyssarja 6209 olisi rikkonut selvästi kisojen A-rajan 6000 pistettä. Seitsenottelu kuuluukin juuri niihin lajeihin, joissa kisoihin pääsy on vaikeutunut merkittävästi. Pekingissä ottelussa oli mukana 43 urheilijaa, kun Tokioon kelpuutettiin ainoastaan 24.

Vaikka kaikki kisarajat eivät lajien yleistason nousun vuoksi olekaan aivan vertailukelpoisia nykytilanteeseen, osoittaa kisarajavertailu sen, että yli 20 yleisurheilijan joukkue Tokiossa on 2000-luvun aiempiin kisoihin verrattuna poikkeuksellisen suuri. Erityisesti kun otetaan huomioon se, että kisoihin otetaan mukaan selvästi pienempi määrä urheilijoita kuin aiemmin.

Kaikki Pekingin 2008 kisarajan Tokion valintaperiodin aikana rikkoneet urheilijat


A-raja

Elmo Lakka, 110 m aj (raja 13,55)
Topi Raitanen, 3000 m ej (raja 8.24,00)
Arttu Vattulainen, maraton (raja 2.15.00)
Aku Partanen, 50 km kävely (raja 4.00.00)
Aleksi Ojala, 50 km kävely
Jarkko Kinnunen, 50 km kävely
Kristian Pulli, pituus (raja 820)
Oliver Helander, keihäs (raja 81,80)
Antti Ruuskanen, keihäs
Toni Kuusela, keihäs
Lassi Etelätalo, keihäs
Jarmo Marttila, keihäs
Sara Kuivisto, 1500 m (raja 4.07,00)
Annimari Korte, 100 m aj (raj 12,96)
Reetta Hurske, 100 m aj
Nooralotta Neziri, 100 m aj
Camilla Richardsson, 3000 m ej (raja 9.46,00)
Anne-Mari Hyryläinen, maraton (raja 2.37.00)
Ella Junnila, korkeus (raja 195)
Wilma Murto, seiväs (raja 445)
Elina Lampela, seiväs
Senni Salminen, kolmiloikka (raja 14,20)
Kristiina Mäkelä, kolmiloikka
Silja Kosonen, moukari (raja 69,50)
Krista Tervo, moukari (raja 69,50)
Maria Huntington, seitsenottelu (raja 6000)
Miia Sillman, seitsenottelu

B-raja

Riku Illukka, 100 m (raja 10,28)
Samuli Samuelsson, 100 m
Joonas Rinne, 800 m & 1500 m (raja 1.47,00 & 3.39,00)
Aleksi Ojala, 20 km kävely (raja 1.24.30)
Oskari Mörö, 400 m aj (raja 49,50)
Mikko Paavola, seiväs (raja 555)
Urho Kujanpää, seiväs
Tommi Holttinen, seiväs
Aaron Kangas, moukari (raja 74,00)
Tuomas Seppänen, moukari
Aleksi Jaakkola, moukari
Topias Laine, keihäs (raja 77,80)
Teemu Narvi, keihäs
Jami Kinnunen, keihäs
Sami Peltomäki, keihäs
Teemu Wirkkala, keihäs
Teo Takala, keihäs
Lotta Kemppinen, 100 m (raja 11,38)
Hannamaari Päkk (o.s. Latvala), 100 m
Sara Kuivisto, 800 m (raja 2.01,30)
Janica Rauma, 3000 m ej (raja 9.55,00)
Maria Huntington, 100 m aj (raja 13,11)
Matilda Bogdanoff, 100 m aj
Viivi Lehikoinen, 400 m aj (raja 56,50)
Annemari Kiekara, maraton (raja 2.42.00)
Katarina Skräddar, maraton
Enni Nurmi, 20 km kävely (raja 2.38.00)
Elisa Neuvonen, 20 km kävely
Saga Andersson, seiväs (raja 430)
Laura Ollikainen, seiväs
Taika Koilahti, pituus (raja 660)
Suvi Koskinen, moukari (raja 67,00)
Senja Mäkitörmä, kuula (raja 17,20)
Salla Sipponen, kiekko (raja 59,00)
Anni-Linnea Alanen, keihäs (raja 56,00)
Sanne Erkkola, keihäs
Jenni Kangas, keihäs
Heidi Nokelainen, keihäs
Julia Valtanen, keihäs
Jatta-Mari Jääskeläinen, keihäs
Saara Lipsanen, keihäs
Jutta Heikkinen, seitsenottelu (raja 5800)
Hertta Heikkinen, seitsenottelu (raja 5800)

Päivitetty klo 17.08: Lisätty urheilijalistaukseen A-rajan rikkoneet kolmiloikkaajat Senni Salminen ja Kristiina Mäkelä


Lue myös



Katso kaikki uutiset