Urheilugaala 2020 lähestyy – jopa olympiakullalla ja keihään MM-mitalilla jääty ulos kohutun äänestyksen kärkikymmeniköstä

Etusuora laati katsauksen urheilijoihin, jotka ovat jääneet erittäin hyvistä saavutuksista huolimatta ulos TOP10:stä Vuoden urheilija -äänestyksestä. Naisia on voinut äänestää vasta 1960-luvun alkupuolelta lähtien, joten esimerkiksi maastohiihdon olympiavoittaja (1952) Lydia Wideman ja soudun olympiavoittaja (1952) Sylvi Saimo eivät ole olleet olympiakultavuosinaan ehdolla tässä äänestyksessä.

30 urheilijaa, jotka ovat jääneet kovilla saavutuksilla ulos Vuoden urheilija -äänestyksen kymppikärjestä

Heikki Savolainen 1948

Telinevoimistelun hevosvoimistelun ja joukkuekilpailun olympiavoittaja 1948

Kajaanin lääkäri on ainoa urheilija, joka on jäänyt äänestyksessä henkilökohtaisella olympiakullalla TOP10:n ulkopuolelle. Savolaisen sijoitusta pudotti se seikka, että hevosvoimistelun olympiakulta meni historiallisella tavalla jakoon kolmen suomalaisen kesken: Veikko Huhtanen oli kyseisen vuoden äänestyksessä toinen, ja Paavo Aaltonen kuudes.

Olli-Pekka Karjalainen 2006

Moukarinheiton EM-hopea 2006, joka kirkastui myöhemmin kullaksi Ivan Tihonin dopingkäryn myötä.

Töysän moukarimiehen uran ainoa arvokisamitali - joka tuli komeasti 80 metriä ylittäneellä heitolla - riitti äänestyksessä sijaan 11. Asiasta tekee hämmentävän se, että samoissa Göteborgin EM-kisoissa sijoittui hopealle myös keihäsmies Tero Pitkämäki, jonka urheilutoimittajat äänestivät kyseisenä vuonna peräti kolmanneksi. Jukka Keskisalon EM-voitto kestävyysjuoksussa ja Pitkämäen keihäsmitali söivät hurjan määrän Karjalaisen ääniä.

Marko Yli-Hannuksela 2005 ja 2006

Kreikkalais-roomalaisen painin MM-hopea 2006 ja MM-pronssi 2005

2000-luvun kovin suomalainen miespainija otti äänestyksessä voiton olympiahopealla vuonna 2004, mutta kahtena seuraavana vuonna urheilutoimittajat unohtivat ilmajokisen saavutukset. Yleensä MM-finaaliin yltäminen on riittänyt painijalle TOP10-valintaan Vuoden urheilija -äänestyksessä, mutta vuonna 2006 MM-hopeamitali toi Yli-Hannukselalle vain sijan 12 äänestyksessä.

Mikko Ronkainen 2006

Freestylehiihdon kumparelaskun olympiahopeamitalisti 2006

Omituisen vuoden 2006 äänestyksen täydentää kumparelaskun olympiahopean saavuttanut Ronkainen. Vertailukohdan voi ottaa alppihiihdosta: suurpujottelun olympiahopeamitalisti Tanja Poutiainen oli kyseisen vuoden äänestyksessä toinen, Muuramen kumparelaskija samanvärisellä olympiamitalilla niinkin heikolla sijalla kuin 20. Lisäksi voidaan mainita lumilautailun halfpipessä olympiapronssin saavuttaneet Markku Kosken sijoitus äänestyksessä: 31.

Janne Lahtela 1998

Freestylehiihdon kumparelaskun olympiahopeamitalisti

Janne Lahtela ja Sami Mustonen nappasivat Suomen olympiahistorian ensimmäiset mitalit freestylehiihdossa Naganossa 1998. Urheilutoimittajat eivät kuitenkaan vielä olleet syttyneet uudehkon temppulajin olympiatähdille ja jättivät molemmat äänestyksessä ulos TOP10:stä.

Jyri Kjäll 1992 ja 1993

Nyrkkeilyn olympiapronssimitalisti 1992 ja MM-hopeamitalisti 1993

Porilainen oli absoluuttisella maailman huipulla amatöörinyrkkeilyssä 1990-luvun alussa. Olympiapronssi ja Tampereella kotikisoissa irronnut MM-hopea eivät kuitenkaan vieneet nyrkkisankaria kärkikymmenikköön Vuoden urheilija -äänestyksessä.

Mikael Lindgren 1993

Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan mestari ja MM-pronssimitalisti 1993

Lindgren muistetaan urheilu-uraltaan erityisesti katkerasti epäonnistuneesta painonpudotuksestaan Atlantan olympialaisissa 1996. Oululainen oli myös erittäin kova painija, jonka huippuvuosi 1993 tuotti EM-kullan ja MM pronssin. Hämmästyttävää kyllä, urheilutoimittajat eivät äänestäneet Lindgreniä TOP10:een kyseisen vuoden valinnassa.

Jarkko Ala-Huikku 2008

Kreikkalais-roomalaisen painin Euroopan mestari 2008

Ala-Huikku väänsi 60 kg:n sarjan EM-kullan Tampereen keväässä. EM-finaalissa kaatui bulgarialainen kaksinkertainen olympiavoittaja Armen Nazarjan. Pekingin olympialaisiin mitalisuosikkina lähteneelle ilmajokiselle tuli kuitenkin Kiinassa avauskierroksen tappio kirgisialaisvastustajalle, ja näin urheilutoimittajat unohtivat nykyisin painiselostajana mainetta niittävän Ala-Huikun Vuoden urheilija -äänestyksessä.

Susanna Rahkamo & Petri Kokko 1994

Taitoluistelun jäätanssin MM-pronssimitalistit ja olympianeloset

Laura Lepistö saavutti naisten yksinluistelun MM-pronssin ja olympialaisten kuudennen sijan vuonna 2010. Saavutus riitti Vuoden urheilija -äänestyksessä kakkosijaan. Jäätanssiparia Rahkamo - Kokko ei arvostettu yhtä korkealla 1990-luvun menestysvuosina, sillä MM-pronssi ja olympialaisten nelossija jättivät parin kokonaan ulos äänestyksen kärkikymmeniköstä.

Pirkko Määttä 1989

Maastohiihdon 10 km:n MM-hopeamitalisti, 15 km:n MM-pronssimitalisti ja viestimaailmanmestari

Kuusamolainen oli suihki elämänsä hiihdot Lahden MM-kisojen 1989 perinteisen tyylin matkoilla. Kaksi henkilökohtaista MM-mitalia ja viestin MM-kulta eivät kuitenkaan riittäneet TOP10-sijaan. Kotikisoissa kolme suomalaista saavutti maastohiihdon henkilökohtaisen MM-kullan, mikä söi Määtältä rajusti ääniä.

Mikaela Ingberg 1995

Keihäänheiton MM-pronssimitalisti 1995

Tero Pitkämäki saavutti keihäänheiton MM-pronssin vuonna 2015. Samana vuonna hänet valittiin Vuoden urheilijaksi. Mikaela Ingberg puolestaan otti keihään MM-pronssin vuonna 1995, mutta hän jäi samana vuonna kokonaan TOP10-sijojen ulkopuolelle. Ingberg pitää hallussaan erikoista saavutusta: hän on ainoa henkilökohtaisen MM- tai olympiamitalin täyden ohjelman kisoissa saavuttanut yleisurheilija, jota urheilutoimittajat eivät ole saaneet TOP10:een Vuoden urheilija -äänestyksessä. Vaasalainen saavutti keihään EM-pronssit vuosina 1998 ja 2002, eikä häntä myöskään noina vuosina äänestetty kärkikymmenikköön.

Pekka Päivärinta 1973

Maastojuoksun maailmanmestari 1973

Lätsä-Pekka rynnisti maastojuoksun MM-kullan suomalaisen yleisurheilun legendagalleriaan. Urheilutoimittajat eivät kuitenkaan suoritusta arvostaneet, sillä TOP10-sija jäi haaveeksi kohtuullisen laimeasta urheiluvuodesta huolimatta. Myös Annemari Sandell jäi 1990-luvulla ilman TOP10-sijoitusta, vaikka maastojuoksun EM-kulta 1995 ja MM-pronssi 1999 ovat pari vuosikymmentä myöhemmin tarkasteltuna erittäin säväyttäviä saavutuksia.

Vesa Hietalahti 2003

Ampumahiihdon normaalimatkan MM-hopeamitalisti

Vuonna 2016 Kaisa Mäkäräiselle riitti äänestyksen kuudenteen sijaan MM-pronssi ja maailmancupin kokonaiskisan neljäs sija. Myös Vintiöt-sarjasta tuttu ampumahiihtäjä Vesa Hietalahti saavutti uransa ainoan arvokisamitalin - normaalimatkan MM-hopean - vuonna 2003, mutta Vuoden urheilija -äänestyksessä irtosi kyseisenä vuonna vain sija 11. Paavo Puurunen nappasi samana vuonna takaa-ajon MM-pronssin, jolla äänestyksessä irtosi sija 23. Myöskään toistaiseksi viimeinen suomalainen ampumahiihdon olympiamitalisti, sprintin pronssin Naganossa 1998 saavuttanut Ville Räikkönen, ei päässyt äänestyksessä TOP10:een.

Mikael Forssell 2004

17 maalia jalkapallon Englannin Valioliigassa Birmingham Cityn joukkueessa

17 maalia Englannin korkeimmalla sarjatasolla tuntuu unenomaiselta saavutukselta vain 15 vuotta myöhemmin tarkasteltuna. 2000-luvun alun Forssellin tasoista maalitykkiä kaivannevat nykyisin Huuhkaja-fanien ohella myös urheilutoimittajat, jotka antoivat vain muutaman jämä-äänen Miklulle tämän huippukauden Vuoden urheilija -äänestyksessä.

Janne Ahonen 1999

Mäkihypyn maailmancupin kokonaiskisan kakkonen ja mäkiviikon voittaja 1999

Kuningaskotkan saavutuksia maailmancupissa ja mäkiviikolla ei vielä arvostettu 1990-luvulla niin paljon, että äänestyksessä olisi irronnut TOP10-sija. Ahonen voitti mäkiviikon ja ylsi maailmancupin kokonaiskisassa TOP10:een vuosina sekä vuonna 2006 että 2008, ja molempina vuosina lahtelainen äänestettiin heittämällä TOP10:een.

Jari Lipponen 1994 ja 1999

Jousiammunnan henkilökohtaisen kisan Euroopan mestari 1994 ja MM-hopeamitalisti 1999

Lipponen oli Mika Halvarin ohella toinen kemiläinen tähtiurheilija 1990-luvulla. Lipposen saavutukset ovat pari vuosikymmentä myöhemmin tarkasteltuna hämmäntävän kovia: olympialaji tähtäinjousen EM-kulta 1994 ja MM-hopea 1999. Kumpanakaan vuonna Lipposelle ei kuitenkaan irronnut TOP10-sijoitusta Vuoden urheilija -äänestyksessä.

Sanna Sten ja Minna Nieminen 2007

Soudun kevyen pariairokaksikon MM- ja EM-hopeamitalistit 2007

Pienessä ja medianäkyvyydeltään vaatimattomassa urheilumuodossa olympia- ja MM-mitalien arvostuksessa on hurja kuilu. Sten ja Nieminen soutivat MM-hopeaa vuonna 2007 mutta TOP10-sija jäi haaveeksi. Seuraavana vuonna olympiahopea täsmälleen samassa lajissa heitti soutukaksikon äänestyksessä peräti kakkosiksi.

Anne Rikala 2007

Melonnan kajakkiyksiköiden 500 ja 200 metrin MM-hopeamitalisti 2007

Rikala nostatti olympiatoiveita huippukaudellaan 2007, jolloin plakkariin tuli muun olympialaji 500 metrin MM-hopea. Urheilutoimittajien papereissa Rikalan saavutukset eivät kuitenkaan olleet TOP10-sijoituksen arvoisia.

Harri Olli 2007

Mäkihypyn suurmäen MM-hopeamitalisti 2007

Myöhemmin kauhukakarana mainetta niittänyt Olli tuli ryminällä julkisuuteen suurmäen MM-hopeallaan Sapporossa keväällä 2007. Se jäi Ollin uran ainoaksi henkilökohtaiseksi arvokisamitaliksi. Vuoden urheilija -äänestyksessä MM-hopea, joka nyt 12 vuotta myöhemmin olisi lähes torijuhlan arvoinen saavutus, ei vienyt rovaniemeläistä edes 20:n parhaan joukkoon.

Susanna Pöykiö 2005

Taitoluistelun naisten yksinluistelun EM-hopea

Pöykiön EM-hopea Torinossa 2005 oli kautta aikain ensimmäinen suomalaisen naisen yksinluistelussa saavuttama arvokisamitali. Historiallinen saavutus ei tuonut oululaiselle sijoitusta Vuoden urheilija -äänestyksen kymppikärjessä. Vertailukohtana voi mainita Kiira Korven, jolle EM-hopea toi äänestyksessä sijan yhdeksän vuonna 2012.

Ari-Pekka Liukkonen 2014

50 metrin vapaauinnin pitkän radan EM-pronssimitalisti 2014

Lyhyet vapaauintimatkat ovat uinnin voimakkaimmin kilpaillut lajit. Liukkonen onnistui suomalaisittain uniikissa saavutuksessa vuonna 2014: miesten arvokisamitali pitkällä radalla vapaauinnin sprinttimatkalla. EM-pronssi ei kuitenkaan säväyttänyt urheilutoimittajia, jotka jättivät Liukkosen ulos TOP10:stä. Seuraavana vuonna Jenna Laukkanen ylsi äänestyksessä peräti kolmanneksi kahdella lyhyen radan arvokisavoitolla.

Kati Sundqvist 2001

Maastohiihdon sprintin MM-hopeamitalisti 2001

Virpi Kuitunen saavutti voimaan jääneen henkilökohtaisen maailmanmestaruuden Lahden katastrofikisoissa 2001, mutta urheilutoimittajat eivät äänestyksessään ymmärrettävistä syistä lämmenneet tällä Kuitusen saavutukselle. Oudompaa on sen sijaan se, että Pirjo Mannisen takana naisten sprintin MM-hopean saavuttanut Kati Sundqvist jäi Vuoden urheilija -äänestyksessä erittäin kauas kärjestä, jopa henkilökohtaisen MM-pronssin saavuttaneen Kaisa Variksen taakse.
[tuotefeed kpl=2; perrivi=2; kauppa=Stadium; kategoria=Maastohiihtomonot]

Marja-Liisa Kirvesniemi 1993

Maastohiihdon 15 km:n MM-hopeamitalisti 1993

Krista Pärmäkoski saavutti skiathlonin MM-hopean Lahdessa 2017 ja sijoitus Vuoden urheilija -äänestyksessä oli neljäs. Marja-Liisa Kirvesniemi otti samanvärisen MM-mitalin 15 kilometrillä Falunissa 1993, mutta simpeleläistä saa turhaan etsiä kyseisen vuoden äänestyksen kärkikymmeniköstä.

Jari Mantila 1995

Yhdistetyn hiihdon MM-hopeamitalisti 1995

Nykyisin tv-kommentaattorina toimiva Mantila, jota ei todellakaan tunnettu urallaan haamuhiihtäjä, kiiti huikealla hiihdolla yhdistetyn henkilökohtaisen kisan MM-hopea Thunder Bayssä 1995. Yhdistetyn edellisestä suomalaismitalista arvokisoissa oli tuolloin ehtinyt kulua 10 vuotta. 2010-luvun loppupuolella henkilökohtainen yhdistetyn arvokisamitali veisi urheilijan heittämällä TOP10:een Vuoden urheilija -äänestyksessä, mutta Mantilan hopeaa urheilutoimittajat eivät arvostaneet aivan niin paljon.

Matti Heikkinen 2009

Maastohiihdon 15 km:n MM-pronssimitalisti 2009

50 km:n MM-pronssi Lahdessa 2017 vei Heikkisen urheilutoimittajien äänestyksessä sijalle yhdeksän. Heikkisen kansainvälinen läpimurto oli tapahtunut kahdeksan vuotta aiemmin Liberecin MM-kisojen 15 km:n pronssilla, mutta tuona vuonna MM-pronssi ei antanut Heikkiselle sijoitusta TOP10:een.

Joni Turunen 1995 ja 2001

Amatöörinyrkkeilyn MM-pronssimitalisti 1995 ja 2001

Turusen pronssit, joista ensimmäisen aikaan kirkkonummelainen oli vain 19-vuotias, ovat toistaiseksi viimeiset suomalaisen miehen saavuttamat
amatöörinyrkkeilyn MM-mitalit. Urheilutoimittajat eivät kuitenkaan kumpanakaan vuonna Turusen mitaleille, jotka eivät vieneet nyrkkeilijää TOP:een.

Sari Multala 2001

Purjehduksen E-jollien maailmanmestari

Sari Multala, Hanna-Maria Seppälä, Tero Pitkämäki, purjehduksen match racing -kolmikko ja Petra Olli muodostavat harvalukuisen ryhmän. He ovat suomalaiset kesäolympialajien maailmanmestarit tällä vuosituhannella. Multala voitti MM-kullan vuonna 2001 E-jollaluokassa, joka vielä tuolloin oli olympiaohjelmassa. TOP10-sijoilta Multalaa saa kuitenkin turhaan hakea kyseiseltä vuodelta.

Juha Salonen 1981

Judon MM-pronssimitalisti 1981

Juha "Pupu" Salonen on edelleen ainoa suomalainen judoka, joka on saavuttanut lajissa MM-mitalin. Yli 95 kg:n sarjan MM-pronssi irtosi Maastrichtissa vuonna 1981, jolloin Salonen oli vasta 20-vuotias. Sarjan voitti lajin kaikkien aikojen ykkösnimiin lukeutuva Japanin Yasuhito Yamasita. Pupua on kuitenkin jahdata saman vuoden Vuoden urheilija -äänestyksen TOP10:stä, jonne hän ei yltänyt myöskään 1989, jolloin saavutti lajissa EM-kullan.

Minna Lehtola 1994

Kalpamiekkailun MM-pronssi 1994

Salosen tavoin Lehtola on edelleen ainoa suomalainen, joka saavuttanut urheilumuodossaan aikuisten MM-mitalin. MM-pronssin hän saavutti Ateenassa
kalpamiekkailun henkilökohtaisessa kisassa vuonna 1994. Kyseinen oli kuitenkin erittäin kovatasoinen suomalaisessa urheilussa, joten miekkailijaa ei nähty Vuoden urheilija -äänestyksen kärkikymmenikössä.

Mikael Källman 1992

Käsipallossa Saksan Bundesliigan paras pelaaja 1992

Käsipalloilijaa ei ole koskaan valittu Vuoden urheilija -äänestyksessä kärkikymmenikköön. Karjaalainen Källman oli käsipallossa absoluuttisella maaiman huipulla vuonna 1992, jolloin hänen valittiin Saksan Bundesliigan parhaaksi pelaajaksi. Kaksien mitalirikkaiden olympialaisten vuosi pudotti kuitenkin Källmanin sijoituksen TOP10:en ulkopuolelle.