Ensi lauantaina Ruotsin Östersundissa alkavassa World Sprint Series kilpailusarjassa hiihtäjiltä vaaditaan maksimaalisen hapenoton ja hurjien kestävyysominaisuuksien sijaan räjähtävää nopeutta.
Maastohiihdon sprinttikilpailu on nimestään huolimatta ollut ennen kaikkea raakaa kestävyysurheilua, etenkin kun sprinttimatkoja päätettiin 2000-luvun alkuvaiheilla pidentää. Viime vuosien aikana sprintin rinnalle onkin syntynyt uusi laji, 100 metrin supersprintti, jossa mitataan kestävyyden sijaan hiihtäjien nopeusominaisuuksia.
Tänä talvena supersprintti saa uuden oman kilpailusarjansa nimeltään
World Sprint Series. Tämä uusi kilpailusarja koostuu sen avauskaudella kuudesta kilpailusta, jotka käydään viidessä eri maassa. Kilpailusarja käynnistyy ensi viikon lauantaina Ruotsin Östersundissa ja päättyy 4. päivä huhtikuuta Norjan Hafjellissa. Kauden aikana kilpaillaan lisäksi Saksan Dresdenissä, Italiassa Ski Classics sarjan Marcialonga-hiihdon yhteydessä, Worldloppet-hiihto König Ludwig Laufin yhteydessä Saksassa sekä Moskovassa Venäjällä.
Kilpailumatka supersprintissä on 100 metriä ja jokainen kilpailija kilpailee omalla radallaan, joka on leveydeltään vähintään 3 metriä. Korkeuseroa 100 metrin matkalla saa olla korkeintaan 20 metriä. Tulevaisuudessa kilpailusarjaan voidaan sisällyttää myös muita sprinttimatkoja, kuten 200 tai 500 metriä, ja kilpailuja voidaan käydä myös ala- tai ylämäkeen.
Kilpailutapahtuma on kestoltaan noin tunnin ja viidentoista minuutin mittainen ja koostuu perinteisten sprinttien tapaan karsinnasta ja erävaiheesta. Erävaiheeseen otettavien hiihtäjien määrää ei ole säännöissä määritelty, vaan jokainen kisajärjestäjä voi itse määrittää, kuinka moni hiihtäjä pääsee pudotuserävaiheeseen.
Erävaiheessa voidaan kilpailla joko neljän tai kahden hengen erissä. Säännöissä suositellaan neljän hiihtäjän eriä, mutta kapeammilla radoilla voidaan käyttää myös kahden hiihtäjän pudotuseriä. Neljän hiihtäjän eristä kaksi parasta ja kahden urheilijan eristä erän voittaja etenee aina seuraavaan vaiheeseen, kunnes jäljellä on neljän tai kahden parhaan hiihtäjän finaali. Kilpailusta pudonneiden hiihtäjien sijoitukset määritetään karsintahiihdon aikojen perusteella.
Supersprintissä mitataan myös yleisurheilun tapaan maailmanennätyksiä. Tästä syystä kilpailuissa käytetään tuulimittareita, koska liian kovassa myötätuulessa tehdyt tulokset eivät ole ennätyskelpoisia. Maailmanennätyksiksi hyväksytään ainoastaan erävaiheessa tehdyt tulokset, koska karsinnassa ei käytetä lähtölaukausta eikä näin myöskään urheilijoiden reaktioaikoja voida mitata.
Pisteitä World Sprint Series –sarjassa jaetaan samalla tavalla kuin hiihdon maailmancupissakin, eli 30 parasta saavat pisteitä siten, että voittaja saa 100 pistettä ja 30:s yhden pisteen. Kauden päätteeksi eniten pisteitä kerännyt mies- ja naisurheilija kruunataan kilpailusarjan voittajaksi ja maailman nopeimmaksi hiihtäjäksi.
Kilpailusarjan tavoitteena on luoda nopeille sprintterityypeille oma erillinen kilpailusarja, jossa he voivat mitellä paremmuudestaan ja maailman nopeimman hiihtäjän tittelistä. Tarkoituksena on myös luoda uusi viihdyttävä kilpailumuoto, jossa yleisö pääsee seuraamaan lähietäisyydeltä hiihtäjien taistoa. Kilpailutapahtumiin on myös tarkoitus tuoda jännitystä ja viihteellisiä elementtejä musiikin ja valojen avulla.
World Sprint Series kauden 2019/2020 kilpailuohjelma
Päivä | Paikkakunta |
9.11.2019 | Östersund, Ruotsi |
10.1.2020 | Dresden, Saksa |
24.1.2020 | Marcialonga, Italia |
31.1.2020 | König Ludwig Lauf, Saksa |
12.3.2020 | Moskova, Venäjä |
4.4.2020 | Hafjell, Norja |