Muistatko, kuinka Virpi Kuitunen valloitti kahdesti maastohiihdon kokonaiscupin?

Hiihdon maailmancup-kausien 2006–2007 ja 2007–2008 ajan Virpi Kuitunen oli maailman paras naishiihtäjä, joka oli parhaimmillaan dominoiva, erityisesti perinteisellä tyylillä. Noiden kahden kauden aikana Kuitunen voitti yhteensä 18 maailmancupin osakilpailua ja oli lisäksi historian ensimmäinen nainen, joka kiipesi Alpe Cermisin huipulle Tour de Skin voittajana.

Kaksi Kuitusen voittoisaa kautta olivat kuitenkin draaman kaareltaan hyvin erilaisia. 2006–2007 Kuitunen hallitsi kautta lähes sen alusta alkaen ja oli lopulta kauden suvereeni ykköshiihtäjä. Kokonaiscupin puolustaminen osoittautui kuitenkin astetta haastavammaksi, sillä Kuitusella oli kaksi kovaa nuorta haastajaa, Ruotsin Charlotte Kalla sekä Norjan Astrid Jacobsen.

Kuitunen kulki voitosta voittoon kaudella 2006–2007

Kausi 2006–2007 alkoi Kuituselta keskinkertaisilla tuloksilla. Düsseldorfissa lokakuussa järjestetyssä vapaan hiihtotavan sprintissä hän oli 12:s ja hiihtokauden ”todellisessa” avauksessa Ruotsin Jällivaarassa Kuitunen sijoittui vapaan hiihtotavan 10 kilometrin väliaikalähtökilpailussa sijalle 13. Näiden kahden kilpailun jälkeen suomalaishiihtäjä oli maailmancupissa sijalla 13, 118 pistettä tässä vaiheessa kokonaiskilpailun kärjessä ollutta Norjan Marit Björgeniä perässä.

Kuitusen nousu kohti maailmancupin kokonaiskilpailun kärkeä alkoi kuitenkin jo seuraavana viikonloppuna Kuusamon Rukalla. Lauantain sprinttikilpailussa Kuitunen joutui vielä taipumaan finaalissa Slovenian Petra Majdicille sijoittuen toiseksi, mutta sunnuntain kympin perinteisellä Kuitunen saavutti ensimmäisen kauden monista voitoistaan. Voitto tuli kaiken lisäksi tyylillä, sillä eroa toiseksi sijoittuneeseen Björgeniin oli lopulta 44,1 sekuntia.

Kuitusen voittokulku jatkui heti seuraavassa kilpailussa, kun Italian Cognessa kilpailtiin jälleen perinteisen hiihtotavan väliaikalähtökilpailu. Tälläkin kertaa Kuitunen oli kilpailussa suvereeni ykkönen, sillä toiseksi sijoittunut Majdic hävisi Kuituselle 32,1 sekuntia. Koska Björgen sijoittui kilpailussa vasta 17:nneksi, nousi Kuitunen myös maailmancupin kokonaiskilpailun kärkeen 8 pisteen erolla. Edellisen kerran suomalaishiihtäjä oli johtanut maailmancupia marraskuussa 2000, kun Kaisa Varis oli noussut 5 kilometrin vapaan kilpailun voitollaan Beitostölenissä cupin kärkipaikalle.

Yllätysvoitto vapaalla

Monien yllätykseksi Kuitusen voittoputki jatkui myös seuraavana viikonloppuna Ranskan La Clusaz’ssa, jossa kilpailtiin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailu. Aiemmin Kuitunen ei ollut vapaan kilpailuissa kärkisijoista taistellut, mutta La Clusaz’n naisten kilpailuille epätyypillisessä massakirissä Kuitunen oli vahvin. Suomalaisittain kilpailu oli yhtä juhlaa, sillä kakkoseksi sijoittui Riitta-Liisa Roponen, joka hävisi voiton Kuituselle vain 0,3 sekunnilla.


Alkukauden hurjan vireensä jälkeen Kuitunen lähti ylivoimaisesti suurimpana suosikkina ensimmäistä kertaa järjestetylle Tour de Ski - kiertueelle. Vaikka Keski-Euroopan hiihtokiertue lähtikin Kuitusen osalta käyntiin hieman yskähdellen, nousi hän lopulta Alpe Cermisin huipulle ylivoimaisena voittajana, sillä toiseksi sijoittunut Björgen hävisi Kuituselle yli minuutin. Tour de Skin voiton jälkeen Kuitusen johto maailmancupissa oli jo 188 pistettä.

Kuitunen jatkoi eron kasvattamista osallistumalla Venäjän Rybinskissä järjestettyihin kilpailuihin, jotka hänen lähin haastajansa Björgen jätti väliin. Venäjän kisoista Kuitunen saavutti varsin kiitettävän pistepotin sijoittumalla 15 kilometrin vapaan yhteislähdössä viidenneksi ja vapaan sprintissä neljänneksi. Lauantain yhteislähtökilpailussa Riitta-Liisa Roponen saavutti uransa avausvoiton.

Kohti ylivoimaista voittoa

Hiihdon maailmancupien siirtyessä Viron Otepäähän Kuitusen johto oli jo 283 pistettä ja Virossa tuo ero ainoastaan kasvoi. Lauantain 10 kilometrin perinteisen väliaikalähdössä Kuitunen joutui taipumaan Puolan Justyna Kowalczykille 7,8 sekunnin erolla, mutta sunnuntain perinteisen sprintissä Kuitunen palasi jälleen voittajaksi. Björgenin jäätyä sijalle 19 ero maailmancupissa oli Kuitusen hyväksi jo 401 pistettä.

Kuitusen johto kasvoi myös seuraavana kisaviikonloppuna Sveitsin Davosissa, kun vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailu päättyi Kuitusen voittoon 11,9 sekunnin erolla Venäjän Olga Savjalovaan. Björgenin sijoittuessa kolmanneksi ero maailmancupin kokonaiskilpailussa oli jo 441 pistettä suomalaisen hyväksi.

Menestyksekkäiden Sapporon maailmanmestaruuskilpailuiden jälkeen Kuitunen jatkoi dominointiaan Salpausselän kisoissa Lahdessa. Vapaan sprintissä Kuitunen otti jo kauden kahdeksannen voittonsa ja käytännössä varmisti kokonaiskilpailun voiton. Kokonaisvoiton varmistuminen saattoikin vaikuttaa henkisesti Kuitusen suorittamiseen seuraavana päivänä, sillä Kuitusen mielimatka kympin perinteinen sujui Lahdessa yllättävän vaisusti ja Kuitusen sijoitus oli vasta 12:s.


Drammenin sprintissä seuraavan viikon keskiviikkona Kuitunen kuitenkin palasi jälleen vanhaan tuttuun vireeseen ja nousi korkeimmalle korokkeelle jo yhdeksännen kerran. Vahva vire jatkui myös viikonloppuna Oslossa, jossa Kuitunen oli 30 kilometrin perinteisen väliaikalähdön kakkonen. Aino-Kaisa Saarinen saavutti tässä kilpailussa maailmancup-uransa avausvoiton.

Kakkossija oli Kuitusen lopputulos myös kauden viimeisessä sprinttikilpailussa, joka kilpailtiin seuraavalla viikolla Kuninkaanlinnan ympäristössä Ruotsin Tukholmassa. Majdic voitti kilpailun, mutta Kuitunen kruunattiin kuitenkin sprintticupin voittajaksi 147 pisteen erolla slovenialaiseen. Tämä voitto on edelleen ainoa suomalaishiihtäjän saavuttama sprintticupin voitto.


Kauden päätösviikonloppuna Ruotsin Falunissa Kuitusella ei enää ollut juuri panosta, sillä kokonaiscup, sprintticup ja normaalimatkojen cup olivat jo ratkenneet hänen edukseen. Tämä heijastui myös suorittamisessa, sillä lopputulos oli koko kauden heikoin Kuitusen jäädessä skiathlon-kilpailussa sijalle 28. Björgenin voittaessa lopullinen voittomarginaali kokonaiscupissa oli 569 pistettä Kuitusen hyväksi.

Kokonaiscupin puolustaminen onnistui haasteista huolimatta

Kuitunen lähti kauteen 2007–2008 päällään maailmancupin johtajan keltainen liivi merkkinä edellisen kauden kokonaisvoitosta. Tämän liivin hän kuitenkin menetti heti kauden avauskilpailussa, jossa hän sijoittui sijalle 12. Avaussprintin voittajaksi hiihti venäläishiihtäjä Natalia Matvejeva.

Avauskilpailun jälkeen alkoivat Kuitusen vaikeudet. Sairastelusta johtuen häneltä jäivät väliin maailmancup-viikonloput niin Norjan Beitostölenissä kuin myös Rukalla. Kolmen pisteettömän kilpailun jälkeen Kuitunen oli maailmancupissa vasta sijalla 31. Eroa cupia tuossa vaiheessa johtaneeseen Björgeniin oli jo 288 pistettä.

Sveitsin Davosissa Kuitunen palasi jälleen maailmancupiin. Paluu oli varsin tyylikäs, sillä Kuitunen hiihti voittoon kymmenen kilometrin perinteisen kilpailussa. Voitto nosti Kuitusen maailmancupissa sijalle 9 ja ero Davosin kisat väliin jättäneeseen Björgeniin kaventui 188 pisteeseen.

Seuraavana kilpailuviikonloppuna Venäjän Rybinskissä Kuitusen suoritukset olivat keskinkertaisia. Vapaan 15 kilometrin yhteislähdössä hänen loppusijoituksensa oli 21:s ja vapaan sprintissä 9:s. Venäjän kisojen jälkeen Kuitusen ero cupin kärkeen nousseeseen Norjan Astrid Jacobseniin oli 217 pistettä.

Tour de Skiltä uuteen nousuun

Vuodenvaihteessa hiihdetyn Tour de Skin aikana maailmancupin kokonaiskilpailun kärjessä kävi suuri myllerrys. Cupia johtanut Jacobsen sijoittui vasta 16:nneksi ja putosi kärkisijalta neljänneksi. Toisena ollut Björgen puolestaan joutui keskeyttämään kiertueen ja putosi sijalle 12. Maailmancupin kärkeen nousi Tourin yllätysvoittaja Ruotsin Kalla, joka kävi Kuitusen kanssa tiukan taiston kiertueen voitosta. Kuitunen nousi Tourin kakkossijansa myötä kokonaiscupissa toiseksi. Eroa Kallaan oli kuitenkin 126 pistettä.

Tour de Skin jälkeen maailmancup jatkui Kanadan Canmoressa, jonne maailmancupin johtaja Kalla ei kuitenkaan lähtenyt. Kuitunen sen sijaan lähti Kanadaan tavoittelemaan maailmancupin johtosijaa. Sijat 7, 4, 11 ja 6 neljässä Kanadassa hiihdetyssä kilpailussa riittivätkin nostamaan Kuitusen cupin johtoon, 24 pisteen erolla Kallaan.

Kuitunen vs. Kalla Tour de Ski 2007/2008 loppunousutaistelussa:



Viron Otepäässä Kuitunen kilpaili ensimmäistä kertaa sitten Düsseldorfin keltaisessa liivissä. Suomalainen suorittikin viikonloppuna maailmancupin johtajan arvon mukaisesti voittamalla kympin perinteisen kilpailun ja sijoittuen kolmanneksi perinteisen sprintissä. Ero sijoille 15 ja 13 jääneeseen Kallaan nousi 149 pisteeseen.

Seuraavana viikkona trendi kuitenkin kääntyi. Liberecin MM-esikisoissa kilpaillussa 7,8 kilometrin vapaan väliaikalähtökilpailussa Kuitunen jäi täysin vaille pisteitä sijoittuen 38:nneksi. Kuitusen lähimmistä haastajista Kalla sijoittui kolmanneksi ja Jacobsen voitti kilpailun. Liberecin jälkeen Kalla oli Kuitusta enää 89 ja Jacobsen 109 pistettä perässä.

Ruotsin kiertue nosti Kuitusen voittotaistoon

Eron pieneminen jatkui myös seuraavana kisaviikonloppuna Ruotsin Falunissa. 15 kilometrin skiathlon-kilpailussa Kuitusen sijoitus oli 12:s Jacobsenin hiihtäessä kilpailun voittoon. Tämä tarkoitti sitä, että norjalainen oli maailmancupin kokonaiskilpailussa enää 31 pistettä Kuitusta perässä.

Tukholman kaupunkisprintissä Kuitunen kuitenkin onnistui katkaisemaan piste-eron murenemisen. Kuninkaallisessa sprintissä Kuitunen palasi jälleen voittajaksi, kun taas Jacobsen sijoittui viidenneksi. Tämän ansiosta piste-ero kokonaiskilpailussa kasvoi 86 pisteeseen.

Lahdessa moni kuitenkin uskoi Kuitusen menettävän kokonaiscupin johtonsa, kun hän yllättäen jäi vapaan sprintin karsintaan. Jacobsen eri kuitenkaan onnistunut käyttämään iskun paikkaansa, vaan putosi jo ensimmäisessä erävaiheessa jääden sijalle 24. Kuitunen sen sijaan nousi seuraavana päivänä hiihdetyllä kympin perinteisellä jälleen voittajaksi kasvattaen pistejohtoaan 139 pisteeseen.

Pistejohdon kasvu jatkui myös seuraavalla viikolla, kun Kuitunen voitti sprintin Norjan Drammenissa. Kokonaiscupin voitto käytännössä varmistui myöhemmin samalla viikolla, kun Jacobsen joutui keskeyttämään 30 kilometrin vapaan väliaikalähdön Holmenkollenilla. Kuitusen sijoittuessa seitsemänneksi ero ennen finaaliviikonloppua Italian Bormiossa oli jo 210 pistettä, kun kaikki kisat voittamalla jaossa oli enää 250 pistettä.

Bormiossa kilpailtu minitour alkoi vapaan prologilla, jossa Kuitunen oli neljäs ja Jacobsen toinen. Seuraavana päivänä kilpaillun kympin perinteisen yhteislähdön Kuitunen voitti Jacobsenin jäätyä vasta sijalle 13. Maailmancupin voitto oli näin käytännössä sinetöity, sillä Kuitunen lähti kauden päättävän kympin vapaan takaa-ajoon kärjessä, 1.27 ennen kymmenentenä lähtenyttä Jacobsenia.

Kokonaisvoittotaisto päättyi lopulta selvästi Kuitusen hyväksi, sillä hän onnistui lopulta voittamaan myös kauden päätöskilpailun hurjalla loppuvedollaan. 3 kilometriä ennen maalia suomalaishiihtäjä oli vielä 25 sekuntia Puolan Kowalczykiä perässä, mutta onnistui saamaan puolalaisen kiinni 100 metriä ennen maalia ja painoi maalisuoralla väkisin ohi.


Kuitusen voitto maailmancupissa oli lopulta varsin selvä, sillä eroa Jacobseniin kertyi 297 pistettä. Kuitunen voitti myös normaalimatkojen maailmancupin, mutta sprintticupin voittoa hän ei onnistunut uusimaan. Sprintticupin voittoon hiihti Slovenian Majdic 39 pisteen erolla Jacobseniin. Kuitunen oli cupin kolmas häviten Majdicille 71 pistettä.

Kuitusen kahden kokonaiscupin voiton jälkeen suomalaishiihtäjä ei ole onnistunut maailmancupia voittamaan. Saarinen johti pitkään maailmancupia kaudella 2008–2009, mutta joutui loppukaudesta taipumaan kolmanneksi. Krista Pärmäkoski puolestaan oli kokonaiscupin kakkonen kaudella 2016–2017, mutta ei missään vaiheessa kautta tosissaan haastanut kokonaiskilpailun voittanutta Heidi Wengiä ykkössijasta.