Alkukesän tulostasossa toivomisen varaa – kylmä kesä haitannut tulostehtailua?

Alkukesän tulostasossa toivomisen varaa – kylmä kesä haitannut tulostehtailua?


Etusuora: 02.07.2015 19:14Yleisurheilu
Suomen suvi on edennyt siihen pisteeseen, että on aika katsoa taakse ja tehdä pieni katsaus alkukesän tulostasoon. Jo edellisvuosien tilastoja tutkailemattakin, pystyy toteamaan että laaja taso ei ole päätä huimannut. Syitä tähän voi toki olla muitakin, kuin pelkästään urheilijoiden alkukesän kunto. Esimerkiksi kaikissa kotimaan suurimmissa alkukesän kilpailuissa mm. Marskin kisat, Lahden Eliittikisat, Paavo Nurmi Games ja Raaseporin Tähtikisat, sää ei ole suosinut.

Unohdettaessa ulkoiset tekijät ja verrattaessa kulunutta kesää muihin 2000-luvun alkukesiin (kesäkuun loppuun asti), on taso niin kärjen kuin lajien top-3 osalta todettavissa vertailujakson heikoimmaksi – peräti seitsemässä lajissa alkukauden kärkitulos on heikoimpi, kuin kertaakaan muulloin kyseisellä ajanjaksolla.

Juoksulajit

Kuten SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen sen Superliigassa Tsheboksaryssa totesi ”sileät juoksumatkat ovat ongelma.” Niin satasesta kymppitonniin on runsaasti petrattavaa. Edellisen kerran satasella keskikesän tulostaso on ollut näin heikko vuonna 2000. Käytännössä tilanne ei ole kuitenkaan niin huono kuin kuulostaa, sillä nuoren Samuli Samuelssonin minimaalisessa myötätuulessa (2,1) juoksema 10,43 kertoo, että rahkeita on juosta tämän hetken kärkiaikaa 10,55 kovempaa. Ei pidä myöskään unohtaa Samuelssonin Suomen kaikkien aikojen 9. kovinta suomalaisaikaa 200 metrillä.

Tämä on ensimmäinen kerta vuosikymmeniin, kun heinäkuuhun lähdetään miesten 400 metrin tuloksen alkaessa 48-sekuntisella. Sen sijaan naisten pikamatkoilla tilanne on yleisesti hyvin 2000-luvun tason mukainen.

Siirryttäessä ratakierrosta pidemmille matkoille ei kannata riemusta kiljua. Arvokisamatkoista miesten 1500 ja 10 000 metrillä on heikoin alkukesä tilastojen valossa koko 2000-luvulla. Vitoselle ja naisten 800 metrilläkin toiseksi heikoin. Naisten puolella Kristiina Mäki nostaa vahvasti naisten osakkeita, mutta hänen edesottamuksistaan arvokisoissa ei päästä Suomi-paidassa nauttimaan, sillä nainen on valinnut edustusmaakseen Tsekin. Ainoastaan Johanna Peiposen 10 000 metriä 33.10,1 on luettavissa positiiviseksi edesottamukseksi tulosten valossa. Keskimatkoille ja esteisiin odotetaankin viime vuosien ykkösmenijöiden Sandra Erikssonin ja Niclas Sandellsin kauden avausta.

Kun radalle asetetaan aidat, on tilanne hyvin erinäköinen. Viime vuosien mielenkiintoisimpiin lajeihin lukeutuva naisten pika-aidat tarjoaa laajaa tasoa ja terävän kärjen Nooralotta Nezirin tähdittämänä. Miestenkin puolella on herätty, kun Elmo Lakka on juossut vahvaa alkukautta, niin aidoissa kuin sileällä. Miesten pitkissä aidoissa Jussi Kanervo ja Oskari Mörö tarjoavat suomalaisille historian parasta pitkien aitojen alkukauden tasoa.

Hyppy- ja heittolajit

Näissä lajeissa meno on ollut huomattavasti positiivissävytteisempää. Alkukesän kirkkaimpana helmenä Minna Nikkasen seipään SE-tulos 455. Myös Kristiina Mäkelän loikat Suomen kaikkien aikojen kolmoseksi ja Sanna Kämäräisen keväinen Pekingin kisakoneeseen oikeuttanut kiekkokaari olivat valopilkkuja. Miesten keihäässä meno on ollut vakuuttavaa ja naisissakin Sanni Utriaisen yli kuusikymppinen on ehdottomasti maininnan arvoinen.

Sen sijaan petrattavaa löytyy etenkin miesten moukarissa, kiekossa ja korkeudessa. Näissä lajeissa taso on heikoimmillaan muihin 2000-luvun alkukesiin verrattuna. Korkeudessa näkyy vääjäämättä Osku Torron uran päättyminen ja moukaria viimeiset pari vuotta hallinnut David Söderberg palaa rinkiin ilmeisesti vasta heinäkuussa. Toisaalta on todettava, että moukarissa on hyvää laajaa tasoa kirkkaimman kansallisen kärjen takana.

Miesten pituussuuntaisissa hyppylajeissa taso on säilynyt Tommi Evilän ja Petteri Laxin siirryttyä katsomon puolelle. Pituudessa Eero Haapala ja Henri Väyrynen ovat hätyytelleet kahdeksaa metriä ja kolmiloikassa nuoret miehet Simo Lipsanen ja Kristian Pulli yrittävät paikata loukkaantuneen Aleksi Tammentien jättämän aukon. Varusmiespalvelusta suorittava Lipsanen onkin järjestänyt yhden kesän sensaatiomaisimmista suorituksista loikkimalla Superliigassa komeasti kolmanneksi.

Myös naisten puolella taso on hyvää. Kristiina Mäkelän takana Essi Lindgren on loikkinut kaikessa hiljaisuudessaan kaikkien aikojen 12. kovimman tuloksen ja pituudessa naisten tilastokolmosen tulos on ollut viimeksi näin kova vuonna 2007.

Lue myös


Katso kaikki artikkelit